Omakuva: Aila Suikkanen Humppilasta

Aila Suikkanen kesämökillä rakkaan kaveruksen kanssa.

Humppilalainen Aila Suikkanen on jäänyt eläkkeelle sovellustukihenkilön työtehtävistä 9 vuotta sitten. Hän jäi leskeksi 10 vuotta sitten ja nyt perheeseen kuuluvat rakas tytär, unelmavävy ja teini-ikäinen lapsenlapsi, joka on mummon muru.

Eläkepäivät kuluivat alkuun koulua aloittavan lapsenlapsen tukena, mutta kun hän aikanaan totesi, että ”älä mummo tule enää koululle mua vastaan, vaan tavataan kirjastolla” ja lopulta ” mä meen suoraan kotiin”, Aila Suikkanen ymmärsi, että jotain muuta tekemistä on etsittävä tilalle. Pian löytyikin mummon mökki Humppilasta ja samoin sieltä löytyi oma koti.

– Järjestötyö on ollut mieluisa henkireikä. Kesät kuluvat rakkaan harrastuksen puitteissa mökillä, taistelussa rikkaruohoja vastaan, kukkapenkeistä ja kasvimaalta, Aila Suikkanen kertoo. Hän kuvaa itseään sosiaaliseksi ja huumorintajuiseksi, mutta samalla päättäväiseksi ja yhteisistä asioista huolta kantavaksi.

Yksin ei huonetta rakenneta, vaan yhteen hiileen puhaltamalla.

Työelämässä ollessa usein joku kavereista kurkisti työhuoneen ovelta sisään ja kysyi, että onko Leelian lepotuoli vapaana ja usein he uskoutuivat asioistaan. Ailan vahvuutena on kuunnella toisia. – Kuntapolitiikkaan lähdin, kun eläkeläisjärjestöstä, jossa toimin sihteerinä, pyysivät lähtemään mukaan vaaleihin. Vielä en ole katunut lähtemistä mukaan.

Tavoitteet kuntapolitiikassa

Aila Suikkanen haluaa vaikuttaa kuntalaisten ja kunnan hyvinvointiin tasapuolisesti, vauvasta vaariin. Hän tekee työtään luottamustehtävissä maalaisjärjellä ja paljon kokeneena ihmisenä. – Yksin ei huonetta rakenneta vaan yhteen hiileen puhaltamalla, hän toteaa.

Humppila on pieni kunta n. 2500 asukasta ja ikärakenne kunnassa on vanhusenemmistöinen. Tämä tuo toimintaan omat haasteensa. Kunta sijaitsee Kanta-Hämeen lounaisosassa ja Aila Suikkanen toteaakin, että maakunnassa tulisi huomioida myös tämän seudun kasvukäytävät ja niihin tulisi panostaa.

Kunnan asiat tunnetaan paikkakunnalla hyvin ja myös ihmiset tuntevat toisensa hyvin, joskus se on vahvuus, joskus heikkous.  Aila Suikkanen on ollut kuusi vuotta ollut humppilalainen.

Valtuutetun tehtävän lisäksi luottamustehtävinä ovat kunnanhallituksen,  tekniseen lautakunnan, vanhusneuvoston jäsenyydet sekä hyvinvointikuntayhtymän kokousedustajana toimiminen.

Miksi SDP?

SDP on tullut kodin perintönä ja vakaumuksena. – Olen niin sanottu ainainen demari, myös mieheni oli vankkumaton demari ja mukana monissa luottamustehtävissä, Aila Suikkanen kertoo.

Hän toivoisi enemmän yrityksiä kuntaan ja sitä kautta työpaikkoja sekä parannusta kunnan talouteen. Tämän myötä hyvinvoinnin tulosta voitaisiin jakaa tasapuolisesti kaikkien kuntalaisten hyväksi.

Omakuva -juttusarjassa esittelemme kuntapolitiikan toimijoita piirin alueelta.

 

Keskustelua aiheesta

Helsingin ympäristölautakunta torppasi yksimielisesti suurmoskeijahankkeen

Kuva: lehtikuva/markku kainulainen
Suurmoskeijalla ja sen monitoimikeskuksella on tonttivaraus Hanasaaren alueelle.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, ettei se varaa tonttia suurmoskeijahanketta varten.

Lautakunta päätti asiasta kokouksessaan tänään. Päätös oli yksimielinen, kertoo lautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautava (kok.) STT:lle.

Syyksi lautakunta nimeää hankkeen laajuuden ja siihen liittyvät avoimet kysymykset ja epävarmuustekijät, kuten hankkeen rahoituksen alkuperä sekä mahdolliset rahoituslähteiden vaikutukset.

Kaupunginhallituksen on määrä päättää asiasta ensi maanantaina.

Lautakunta perustelee kantaansa muun muassa hankkeen laajuudella tai edelleen avoinna olevilla kysymyksillä ja erilaisilla epävarmuustekijöillä etenkin rahoituksen osalta. Moskeijan lisäksi rakennukseen on ollut tarkoitus rakentaa monitoimitiloja, esimerkiksi uimahalli.

Rahoitusta koordinoi alkuvaiheessa Bahrainin kuningaskunta, Lähi-idässä sijaitseva öljyvaltio, jolla on tiiviit yhteydet muun muassa sunnalaiseen Saudi-Arabiaan. Kysymyksiä on herättänyt muun muassa, minkälaista uskontulkintaa moskeijassa harjoitettaisiin, missä määrin rahoittajat ohjailisivat moskeijan toimintaa ja onko olemassa esimerkiksi riskiä toiminnan radikalisoitumisesta.

Myös ulkoministeriön mukaan rahoitus- ja taustatiedot ovat pahasti puutteelliset, ja sen tekemän arvion mukaan eri uskontokuntien jännitteet voisivat heijastua tämänkaltaisten hankkeiden kautta myös Suomeen.
STT kertoi jo eilen, että enemmistö lautakunnan jäsenistä vastustaa niin kutsuttua suurmoskeijahanketta.

STT:n kyselyssä seitsemän lautakunnan kolmestatoista jäsenestä suhtautui hankkeeseen kielteisesti puoluetaustasta riippumatta. Yksi ei halunnut lähteä ennakoimaan kantaansa. STT sai kyselyä varten kiinni kahdeksan kolmestatoista lautakunnan jäsenestä. Vastaajia oli kaikista lautakunnan puolueryhmistä.

Juttua päivitetty lisätiedoin.

 

 

Presidenttiehdokas muistutti itsenäisyyspäivän aaton juhlassa: Suomalaisten vahvuutta on sopimisen kulttuuri ja yhteistyö

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Tuula Haataiselle Suomi ei ole Suomi ilman tasa-arvoa.

SDP:n Helsingin piiri järjesti itsenäisyyspäivän aaton juhlat tiistaina Paasitornin juhlasalissa.

Tilaisuuden juhlapuhujana oli SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

– Kunnioitus itsenäisyyspäivää kohtaan kertoo, että tiedämme jokainen etteivät vapaus, itsenäisyys ja tasa-arvo ole itsestäänselvyyksiä, Haatainen sanoi.

Suomalaisten tarina on Haataisen mukaan Suomi-neidon selviytymistarina.

– Maamme itsenäisyyteen on liittynyt myös kipeitä ajanjaksoja. Kun olin valmistunut ensimmäiseen ammattiini sairaanhoitajaksi ja tulin Helsinkiin, sain työpaikan Invalidisäätiön sairaalasta Ruskeasuolta. Mieleeni jäi elävästi potilaaksi tullut veteraani. Hän oli menettänyt sodassa toisen jalkansa. Olin vaihtamassa sidettä hänelle, tämä veteraani kysyi Minkäs ikäinen se tyttö on? Vastasin, että 21-vuotias. Jaa, mies sanoi, piti tauon ja katsoi minua silmiin. Sinun ikäisenäsi minä menetin rintamalla tämän jalkani.

– Sillä hetkellä sota tuli todelliseksi minulle. Lähisuvussani oli toki ollut sodankäyneitä miehiä, mutta tämän veteraanin katse ja rauhallinen toteamus iästäni ja omasta kokemuksestaan toi sodan lähelle, jatkoi Haatainen.

Suomen satavuotisen itsenäisyyden kertomus on ainutlaatuinen.

Haatainen sanoi, että suomalaisten vahvuutta on sopimisen kulttuuri ja yhteistyö. Sadan vuoden aikana olemme nousseet kehitysmaan tasolta maailman kärkimaihin monellakin mittarilla luettuna, hän muistutti.

– Tämä on suomalaisten vahvuutta, joka on noteerattu maailmallakin. Tässä toimimme esimerkkinä muille: miehet ja naiset on otettava mukaan konfliktien ratkaisuihin ja päätöksentekoon, sekä yhtä lailla jälleenrakentamiseen. Tästä suomalaisilla on vahvaa näyttöä. Tähän perustuu meidän hieno vientituotteemme konfliktien ratkaisuissa.

Nyt elävät nuoret sukupolvet tarvitsevat oman tarinansa Suomesta, joka yhdistää vaikeina aikoina.

Haataisen mukaan puolustamisen arvoista yhteiskuntaa tulee vaalia ja rakentaa huolella.

– Yhtenäinen ja eheä yhteiskunta on myös vahvempi ulkopuolelta tulevia uhkia vastaan. Nyt elävät nuoret sukupolvet tarvitsevat oman tarinansa Suomesta, joka yhdistää vaikeina aikoina.

Suomi ei ole Suomi ilman tasa-arvoa, Haatainen muistutti.

– Voimme olla ylpeitä siitä, että olemme ajaneet läpi kaikille lapsille maksuttoman peruskoulun ja muut hyvinvointipalvelut. Se ei ole tullut itsestään, vaan kovan poliittisen väännön kautta. Nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Haatainen sanoi myös, että hyvän elämän edellytykset päätetään tänään, tässä ja nyt.

– Suomen satavuotisen itsenäisyyden kertomus on ainutlaatuinen. Tänään meillä on hyvä syy iloita siitä yhdessä, tillsammans, together, hän toivotti kaikille salissa oikein hyvää itsenäisyyspäivää ja hauskaa iltaa.

”Esitys lisää eriarvoisuutta ja kasvattaa terveysmenoja” – Helsinki tyrmää hallituksen valinnanvapausmallin

Kuva: Lehtikuva

Helsingin kaupunginhallitus on tänään päättänyt lausunnosta hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta koskevasta lakiesityksestä.

Helsingin kaupunginhallituksen mielestä esitys ei paranna palvelujen saatavuutta, ei takaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventumista ja esitys todennäköisesti hyödyttää eniten suhteellisen terveitä ja vähemmän palveluja tarvitsevia.

Uudistuksesta seuraavat sopeutustoimet, tuotannon hajanaisuus ja hallinnon taakan kasvu heikentävät paljon palveluja tarvitsevien hoidon saatavuutta ja laatua.

SDP:n esityksestä Helsinki toivoo koko lainsäädäntöhankkeen hylkäämistä.

SDP:n kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Tomi Sevanderin mielestä maan hallitus on kieltäytynyt kuulemasta asiantuntijoita lakiesityksen valmistelussa.

– Helsinki edustaa suurta osaa Suomen väestöstä. Asiantuntijoiden ja kuntien lausuntojen soisi todella painavan hallituksen päätöksenteossa. On käsittämätöntä, että maan hallitus on valmis ajamaan esitystä, joka lisää eriarvoisuutta ja kasvattaa terveysmenoja, Sevander sanoo.

SDP:n esityksestä Helsinki toivoo koko lainsäädäntöhankkeen hylkäämistä.

Kaupunginhallitus katsoi, että esitettävä monituottajamalli ei välttämättä paranna sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta edes suurimmissa maakunnissa, missä on kuitenkin parhaat mahdollisuudet toimivien markkinoiden syntymiselle.

– Palvelujen saatavuuden parantuminen rakenteita uudistamalla ei takaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventumista, vaan sitä edistävät parhaiten palvelujen oikea kohdentuminen ja niiden vaikuttavuus.

Helsingissä väiteltiin tuntitolkulla ja liki 100 puheenvuoron voimin paperittomien oikeuksista – SDP:n Eveliina Heinäluoma niputtaa, mistä siinä oli kyse

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi pitkäksi venyneessä kokouksessaan keskiviikon ja torstain välisenä yönä aloitteen laajempien terveyspalveluiden tarjoamisesta paperittomille äänin 45–39.

Veronika Honkasalon (vas.), Leo Straniuksen (vihr.) ja Thomas Wallgrenin (sd.) maaliskuisessa aloitteessa ehdotettiin, että myös muut kuin raskaana olevat tai alaikäiset paperittomat saisivat laajempia terveyspalveluita.

Kaupunginhallituksen aiemmin marraskuussa tehdyn esityksen mukaan jatkossa paperittomille taataan Helsingissä välttämätön hoito. Tämä voisi olla esimerkiksi hoitoa krooniseen sairauteen, lääkkeitä, tarpeellisia mielenterveyspalveluita sekä rokotuksia.
Valtuusto vahvisti myös oikeuden hätä- ja kriisimajoitukseen sekä oikeudelliseen neuvontaan.

Sosiaali- ja terveystoimiala tarjoaa tällä hetkellä paperittomille henkilöille palveluita, joita ovat hätämajoitus, neuvonta, toimeentulotuki sekä akuutti terveydenhuollon päivystys. Vuodesta 2014 lähtien kaupunki on kiireellisen hoidon lisäksi tarjonnut kaikille raskaana oleville ja alle 18-vuotiaille lapsille laajat terveydenhuollon palvelut, mukaan lukien neuvola- ja sairaanhoitopalvelut sekä synnytyksen jälkitarkastus. Tarjottavaan hoitoon kuuluvat lisäksi kiireellinen suun terveydenhoito, mielenterveydenhoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki. Viimeksi mainittu koskee myös aloitteessa mainittuja itsemurhaa yrittäneitä henkilöitä.

Esitystä kannattivat vihreät, vasemmistoliitto, RKP, keskusta, feministinen puolue ja piraattipuolue. SDP jakaantui äänestyksessä.

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma esitti keskiviikkona valtuuston kokouksessa, ettei valtuusto hyväksyisi nyt esitystä palveluiden laajentamisesta. Heinäluoman mukaan SDP:n ryhmäkokouksessa käytiin asiasta pitkä keskustelu.

– Prosessi sai paljon kritiikkiä. Valmistelu koettiin riittämättömäksi, ja tästä syystä palautusesitykselle nähtiin tarve näinkin merkittävässä asiassa, Heinäluoma kommentoi torstaina Demokraatille.

Tällaisessa asiassa olisi vaadittu perusteellisempaa taustatyötä päätöksenteon tueksi.

Helsinkiä toukokuuhun saakka johtanut Jussi Pajunen (kok.) asetti keväällä työryhmän selvittämään turvapaikanhakijoiden ja paperittomien asemaa. Tämän ryhmän raporttia ei kuitenkaan ollut vielä käytössä. Selvityksen odotetaan valmistuvan parissa viikossa.

Heinäluoma sanookin, ettei demarien palautusesitys ottanut kantaa itse asiaan, paperittomien tilanteeseen.

– Sosialidemokraatit pitävät tärkeänä, että paperittomien Helsingissä olevien ihmisten palvelut järjestetään asianmukaisesti ja perusihmisoikeudet turvaten. Pidimme äänestyksen jälkeen kaupunginhallituksen tekemää esitystä kuitenkin puutteellisesti valmisteltuna ja sekavana ja siksi esitimme, että asia palautetaan uuteen valmisteluun.

Heinäluoman mukaan kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen on tullut tietoon asioita, jotka koettiin demarien ryhmässä niin merkittäviksi, että palautusesitykselle olivat hyvät ja asialliset perustelut. Asiantuntijaryhmä oli kokoontunut viimeisen kerran tällä viikolla.

– Sen takia toivoimme, että jatkovalmistelussa otettaisiin huomioon kahden viikon kuluttua valmistuvan asiantuntijaryhmän selvitys ja sen pohjalta asia tuotaisiin kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltuna.

– Kävimme SDP:n ryhmässä asiasta perusteellisen keskustelun, jossa oli yhteinen näkemys siitä, että paperittomien tilanteeseen pitää löytää kestävä ratkaisu ja että valmisteluprosessissa on korjattavaa. Ryhmäkokouksen jälkeisessä keskustelussa ja itse äänestyksessä ryhmämme jakaantui. Puolet ryhmästä näki asian palauttamisen valmisteluun perusteltuna ja toinen puoli painotti sitä, että asiaan tulee nyt saada ratkaisu. Molemmat kannat olivat hyvin perusteltuja ja pitkään pohdittuja.

Heinäluoma toistaa, että kyse oli vain kahdesta viikosta, jonka jälkeen päättäjillä olisi ollut työryhmän selvitys käytössään.

– Kyllä meidän päätöksentekijöinä tulisi vaatia riittävää virkamiesselvitystä ja laajaa taustatietoa. Minusta on selvää, että kaikissa päätöksissä pitää olla samat kriteerit ja periaatteet. Sen mukaan myös ryhmässä puhuttiin, että näin on myös tässä asiassa.

Helsingissä asuvien paperittomien palvelut pitää järjestää asianmukaisesti sekä perus- ja ihmisoikeudet turvaten.

Onko syytä olettaa, että työryhmän tulevassa raportissa olisi jotakin sellaista, joka olisi voinut vaikuttaa päätökseen suuntaan tai toiseen?

– Kuten sanottua, en ole eikä kukaan ole saanut raporttia käsiinsä. Sen takia on mahdotonta ottaa kantaa siihen, mitä raportissa on. Päätöksentekijän tehtäviin ei kuulu ennakoida sitä vaan lukea ja perehtyä asiaan ja sen jälkeen tehdä johtopäätökset.

Uskotko, että paperittomien laajat palvelut olisivat niin sanottu vetovoimatekijä, kuten esitystä vastustavat ovat väittäneet?

– Kuten eilen omassa puheenvuorossanikin avasin, ryhmä on yksimielisesti sitä mieltä, että Helsingissä asuvien paperittomien palvelut pitää järjestää asianmukaisesti sekä perus- ja ihmisoikeudet turvaten. Tässä asiassa ei ole mielestäni mitään epäselvyyttä eikä pidäkään olla. Nämä näkökulmat, jotka ovat tulleet muista ryhmistä, on ihan selvää, että meidän ryhmässä ei niitä allekirjoiteta. Me puhuimme päätöksentekoprosessista ja tavasta tehdä päätöksi pääkaupungissa.

Mitä Suomeen jäävälle paperittomien joukolle pitäisi tehdä? Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar esittää oman vaihtoehtonsa

Kuva: Jari Soini

Helsingin apulaispormestarin Nasima Razmyarin mukaan Suomeen jäävien paperittomien tilannetta voitaisiin parantaa aloittamalla siitä, että työpaikan täältä löytäneiden asemaa helpotettaisiin. Kaikki ei edes voida palauttaa eri syistä.

”Työssä käyvien, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden pitäisi voida jäädä Suomeen odottamaan työlupaa, ja työluvan saamista tulisi ylipäänsä helpottaa.”

Razmyar kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivuilla asiasta.

”Hyvin kotoutuneiden ja työssä käyvien ihmisten palauttaminen vastentahtoisesti lähtömaahan ei ole järkevää. Monet alat eivät tosi­asiassa tule toimeen ilman ulkomaista työvoimaa. Tänne kotiutuneiden osaamisesta ja työllistymisestä hyötyy koko Suomi.”

Sivistysvaltion pidettävä huoli siitä, että esimerkiksi lapsista ja ­raskaana olevista naisista pidetään huolta.

Razmyar myöntää, että kysymys paperittomien palveluista herättää tunteita. Hän kaipaa yhtenäisiä kansallisia linjauksia siitä, miten perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten edellyttämä välttämätön huolenpito turvataan jokaiselle ihmiselle statuksesta riippumatta.

”Rinnakkaisen järjestelmän luominen niille, joilla ei ole laillista lupaa oleskella maassa, on haastava kysymys, mutta samaan aikaan on sivistysvaltion pidettävä huoli siitä, että esimerkiksi lapsista ja ­raskaana olevista naisista pidetään huolta. Kroonisia sairauksia on kannattavampaa hoitaa ennaltaehkäisevästi kuin akuutisti. Näiden kysymyksien äärellä päättäjät joutuvat tasapainoilemaan.”

Razmyar muistuttaa, että paperittomia ei kannata kadehtia – kenenkään.

”Heidän asemansa on hyvin turvaton riippumatta välttämättömien palveluiden laajuudesta. Heikossa asemassa olevista ihmisistä ei pitäisi tehdä myöskään politiikan välinettä.”