tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Omistaminen ei ole enää niin tärkeää” – Autojen yhteiskäyttö on yleistymässä myös Suomessa

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Avis-autonvuokraamo Malminkadulla Helsingissä.

Autojen yhteiskäyttö tekee hiljalleen tuloa myös Suomen autoalalle.

– Autojen vuokraus on selvästi kasvavaa. Enää ei voi puhua ilmiöstä vaan sanotaan, että tämä on suuntaus monessa maassa, missä jakamistaloutta on paljon. Varsinkin autojen jakaminen alkaa yleistyä, myös Suomessa, kertoo vertaisvuokrausyritys Shareit Blox Carin toimitusjohtaja Paul Nyberg.

Autojen yhteiskäyttöä tarjoavia yrityksiä on jo Suomessa muutamia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja Sini Puntasen mukaan niiden vaikutus maan markkinoilla on kuitenkin vielä marginaalinen.

– Uskon, että jakamistalous liikkumisen ja autojen suhteen yleistyy, mutta sen valtavirtaistuminen on epävarmaa, hän pohtii.

Jakamistalous tarkoittaa tapaa jakaa, lainata tai vuokrata tavaroita ja palveluita yhteisöllisesti. Yhteiskäyttö on siis osa jakamistaloutta. Suomessa tapaan perustuvia autovuokraamoita ovat tällä hetkellä esimerkiksi vertaisvuokrausyritys Shareit Blox Car ja yhteiskäyttöpalvelu 24Rent.

Vertaisvuokrauksessa firma vuokraa eteenpäin ykistyishenkilön omaisuutta. Yhteiskäyttöpalvelulla puolestaan tarkoitetaan järjestelmää, joka tarjoaa toisistaan riippumattomille rekisteröityneille tai muuten tunnistetuille käyttäjille käyttöoikeuden maksua vastaan useissa eri noutopisteissä saatavilla oleviin hyödykkeisiin, kuten autoihin.

Reissu tulisi huomattavasti halvemmaksi, jos auton vuokraisi jakamistalousvuokraamosta.

STT selvitti, kuinka paljon kuvitteellinen kolmen päivän kesäreissu keskikokoisella vuokra-autolla Helsingistä Ouluun maksaisi kolmessa perinteisessä ja kahdessa uudentyyppisessä vuokraamossa.

Perinteisistä vuokraamoista vertailuun valittiin Avis, Hertz ja Budget. Jakamistalouteen perustuvia vuokraamoita puolestaan edustavat Shareit Blox Car ja 24Rent. Bensakuluja ei vertailuun laskettu mukaan.

Reissu tulisi huomattavasti halvemmaksi, jos auton vuokraisi jommasta kummasta jakamistalousvuokraamosta. Perinteisistä vuokraamoista huokein hinta oli Budgetilla.

Kaikista halvin reissu ajettaisiin Shareit Blox Carin välittämällä vuokra-autolla. Eniten lompakkoa laihduttaisi Hertzin auto. Näiden kahden ääripään välinen erotus oli yli 400 euroa.

Shareit Blox Carin asiakkaat voivat päättää autojensa vuokrahinnan itse, joten palvelun päivittäisvuokrahinnat vaihtelevat muutamasta kymmenistä jopa useisiin satoihin euroihin.

Perinteisten autovuokraamoiden vakuutukset ovat usein kattavampia kuin uudentyyppisten vuokraamoiden vakuutukset. Siksi vuokratessa kannattaakin tarkastaa joka kerta, mitkä vakuutukset kuuluvat vuokraussopimukseen ja mitkä eivät, jotta vältyttäisiin kalliilta vahingoilta.

Jakamistalouden suosion kasvu liittyy perustavanlaiseen ajattelutavan muutokseen.

Autovuokraamo Avisin myynnin ohjauksesta vastaavan johtaja Petri Jääsolan mielestä jakamistalouden suosion kasvu liittyy perustavanlaiseen ajattelutavan muutokseen.

– Sekä yksityiset ihmiset että yritykset miettivät enenevässä määrin sitä, kannattaako autoa omistaa vai käyttää sitä vaan tarpeen mukaan.

Sini Puntasen mukaan materian omistaminen ei ole enää niin tärkeää etenkään nuorille, mutta tulevaisuutta on hankala ennustaa.

– Mutta tässäkin korostaisin sitä, että yhdyskuntarakenne ja liikkumisen hinta vaikuttavat. Jos asut paikassa, josta on hankala lähteä muuten kuin omalla autolla, niin silloin käytät omaa autoa. Lisäksi se, minkä hintaista eri liikkuminen on, vaikuttaa merkittävästi, koska raha on se, mikä ihmisten valintoja oikeasti ohjaa, kertoo Puntanen.

Vertaisvuokrausfirma Shareit Blox Car tarjoaa alustan, jonka kautta yksityishenkilöt voivat laittaa autonsa vuokralle.

Vaikka alusta toimii koko maan laajuisesti, on vielä suurin osa sen käyttäjistä keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi jutun kirjoittamisaikaan palvelu välitti vuokra-autoja Helsingistä kymmeniä ja Oulusta vain kolme.

Vuokratuloista yritys nappaa 30 prosentin osuuden. Sen toimintamalli on siis käytännössä samankaltainen kuin esimerkiksi yksityisasuntoja välittävällä yhdysvaltalaisyrityksellä Airbnb:llä, joka kerää asiakkailtaan palvelumaksuja.

– Ihmiset ovat alkaneet pikkuhiljaa hyväksymään sen, että jos asuntoja ollaan valmiita jakamaan niin miksei myös autojakin, sanoo Paul Nyberg.

STT – Katri Keskitalo

Miesten ja naisten palkkaero nyt: 3€/h

Miesten ja naisten välinen ero yksityisen sektorin tuntipalkoissa kaventui viime vuonna tasan kolmeen euroon, kertoo Tilastokeskus.

Yksityisen sektorin tuntipalkkaiset miehet tienasivat viime vuonna keskimäärin noin 16,5 euroa ja naiset 13,5 euroa tunnissa. Naisten tekemistä työtunneista maksettiin siis keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miesten tekemistä.
Toissa vuonna ero naisten ja miesten keskimääräisessä tuntiansiossa oli noin 3,20 euroa.

Yksityisen sektorin tuntipalkka-alojen tilastossa korkeimmalle ylsivät ahtaustyöntekijät, selvästi yli 20 euron keskituntipalkalla.

Palkkatilaston loppupäässä olivat muun muassa toimistosiivoojat 11 euron palkalla. Suhteellisesti toimistosiivoojien ansiot ovat kuitenkin nousseet selvästi, lähes 18 prosenttia 2010-luvun alkupuolen tilanteeseen verrattuna.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Maksajien kantokyky ei ole loputon” – PTT: Palkkapussi kevenee entisestään kasvavien asumismenojen vuoksi

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Asumismenot haukkaavat lähivuosina kasvavan osan suomalaisten tuloista, selviää Pellervon taloustutkimuksen (PTT) selvityksestä. Tutkimuslaitoksen mukaan asumismenot kasvavat vuosittain 2,5 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan. Selvityksessä on mukana 21 kaupunkia.

Eniten asumismenot lisääntyvät kerrostaloissa omistusasunnoissa, joissa menoja kasvattavat hoitokulut ja korjauskustannukset. Omakotitalossa asuvien tiliä rasittavat sähkön ja öljyn nousevat hinnat.

PTT:n mukaan omistusasumisen hitaampi menojen kasvukehitys johtuu pääosin matalasta korkotasosta ja omakotitalojen maltillisesta hintakehityksestä koko maassa.

Selvityksen mukaan asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Kun tänä vuonna suomalaisen tuloista menee asumiseen keskimäärin 27 prosenttia, vie yksiö Helsingissä keskituloisen palkasta jo 37 prosenttia.

Liittojen mukaan etenkin kiinteistöveron kasvattamista tulisi hillitä.

Kiinteistöliitto ja Omakotitaloliitto ilmaisevat huolensa siitä, että asumismenot kasvavat vauhdikkaammin kuin ansiotulot.

– Kasvavat asumismenot vain lisäävät tarvetta asumistuille, joita jo nyt maksetaan vuosittain lähes 2 miljardia euroa, sanoo Omakotitaloliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen tiedotteessa.

Kiinteistöliiton mukaan vaarana on, että kasvavat asumiskustannukset kasaavat esteitä esimerkiksi työn perässä muuttaville.

Liittojen mukaan etenkin kiinteistöveron kasvattamista tulisi hillitä. Jaettu huoli on, että sote- ja maakuntauudistus voisi monilla paikkakunnilla aiheuttaa painetta nostaa kiinteistöveroa edelleen, kuten PTT ennustaa mallissaan.

– On selvää, ettei kiinteistöveron maksajien kantokyky ole loputon. Kaikkia talouspolitiikan uudistuksia ei millään voida rahoittaa kiinteistöveroa kiristämällä, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero tiedotteessa.

Tilastokeskus: Avointen työpaikkojen määrä kasvanut 20 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Avointen työpaikkojen määrä on kasvanut parillakymmenellä prosentilla, selviää Tilastokeskuksen tiedoista. Huhti-kesäkuussa avoimia työpaikkoja oli 36 800, kun niitä oli vuotta aiemmin 30 600.

Työnantajien arvion mukaan yli puolet avoinna olevista työpaikoista on vaikeasti täytettäviä. Etenkin rakennusalalla ja kaupan alalla on paljon työpaikkoja, joihin on työnantajien arvion mukaan hankala löytää työntekijöitä.

Avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt pääasiassa Etelä-Suomessa.

Finnairin lisäeläkekohussa ristiriita – Lintilä korostaa valtion kannan olleen selkeä – Heliövaaran asema yhä auki

Kuva: Lehtikuva

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) myöntää, että Finnairinlisäeläkekohua koskevissa kommenteissa on ristiriita, mutta ei kommentoi asiaa sen enempää.

Valtion omistajaohjauksesta vastaava virkamiesjohtaja Eero Heliövaara sanoi eilen Ylelle, että häneltä on jäänyt saamatta tieto siitä, mitä valtionyhtiöiden palkitsemisohjeiden linjaus lisäeläkkeiden välttämisestä tarkoittaa. Lintilä puolestaan kertoi STT:lle viime viikolla, että hänen käymässään puhelinkeskustelussa Heliövaara ja Finnairin palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Itävuori myönsivät selkeästi tienneensä, että valtion tahtotila on kielteinen lisäeläkkeitä ajattelen.

Keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän työvaliokuntien sekä puolueen ministeriryhmän yhteiskokoukseen Espooseen saapunut Lintilä korostaa, että valtion kanta lisäeläkkeistä on viestitty selkeästi periaatepäätöksessä.
Hän kertoo tapaavansa vielä osapuolia asian tiimoilta.

Onko asialla seuraamuksia Heliövaaran kannalta?
– Katsotaan, Lintilä vastaa.

Heta Hassinen, STT

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Suomen talous kasvoi huhti-kesäkuussa 1,6 prosenttia

Kuva: Thinkstock

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote nousi huhti-kesäkuussa 1,6 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta.

Kausitasoitetun bruttokansantuotteen ennakoidaan laskeneen 0,5 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Työllisten määrän ennakoidaan kasvaneen 0,9 prosenttia vuoden 2016 toisesta neljänneksestä.