”Omistaminen ei ole enää niin tärkeää” – Autojen yhteiskäyttö on yleistymässä myös Suomessa

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Avis-autonvuokraamo Malminkadulla Helsingissä.

Autojen yhteiskäyttö tekee hiljalleen tuloa myös Suomen autoalalle.

– Autojen vuokraus on selvästi kasvavaa. Enää ei voi puhua ilmiöstä vaan sanotaan, että tämä on suuntaus monessa maassa, missä jakamistaloutta on paljon. Varsinkin autojen jakaminen alkaa yleistyä, myös Suomessa, kertoo vertaisvuokrausyritys Shareit Blox Carin toimitusjohtaja Paul Nyberg.

Autojen yhteiskäyttöä tarjoavia yrityksiä on jo Suomessa muutamia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja Sini Puntasen mukaan niiden vaikutus maan markkinoilla on kuitenkin vielä marginaalinen.

– Uskon, että jakamistalous liikkumisen ja autojen suhteen yleistyy, mutta sen valtavirtaistuminen on epävarmaa, hän pohtii.

Jakamistalous tarkoittaa tapaa jakaa, lainata tai vuokrata tavaroita ja palveluita yhteisöllisesti. Yhteiskäyttö on siis osa jakamistaloutta. Suomessa tapaan perustuvia autovuokraamoita ovat tällä hetkellä esimerkiksi vertaisvuokrausyritys Shareit Blox Car ja yhteiskäyttöpalvelu 24Rent.

Vertaisvuokrauksessa firma vuokraa eteenpäin ykistyishenkilön omaisuutta. Yhteiskäyttöpalvelulla puolestaan tarkoitetaan järjestelmää, joka tarjoaa toisistaan riippumattomille rekisteröityneille tai muuten tunnistetuille käyttäjille käyttöoikeuden maksua vastaan useissa eri noutopisteissä saatavilla oleviin hyödykkeisiin, kuten autoihin.

Reissu tulisi huomattavasti halvemmaksi, jos auton vuokraisi jakamistalousvuokraamosta.

STT selvitti, kuinka paljon kuvitteellinen kolmen päivän kesäreissu keskikokoisella vuokra-autolla Helsingistä Ouluun maksaisi kolmessa perinteisessä ja kahdessa uudentyyppisessä vuokraamossa.

Perinteisistä vuokraamoista vertailuun valittiin Avis, Hertz ja Budget. Jakamistalouteen perustuvia vuokraamoita puolestaan edustavat Shareit Blox Car ja 24Rent. Bensakuluja ei vertailuun laskettu mukaan.

Reissu tulisi huomattavasti halvemmaksi, jos auton vuokraisi jommasta kummasta jakamistalousvuokraamosta. Perinteisistä vuokraamoista huokein hinta oli Budgetilla.

Kaikista halvin reissu ajettaisiin Shareit Blox Carin välittämällä vuokra-autolla. Eniten lompakkoa laihduttaisi Hertzin auto. Näiden kahden ääripään välinen erotus oli yli 400 euroa.

Shareit Blox Carin asiakkaat voivat päättää autojensa vuokrahinnan itse, joten palvelun päivittäisvuokrahinnat vaihtelevat muutamasta kymmenistä jopa useisiin satoihin euroihin.

Perinteisten autovuokraamoiden vakuutukset ovat usein kattavampia kuin uudentyyppisten vuokraamoiden vakuutukset. Siksi vuokratessa kannattaakin tarkastaa joka kerta, mitkä vakuutukset kuuluvat vuokraussopimukseen ja mitkä eivät, jotta vältyttäisiin kalliilta vahingoilta.

Jakamistalouden suosion kasvu liittyy perustavanlaiseen ajattelutavan muutokseen.

Autovuokraamo Avisin myynnin ohjauksesta vastaavan johtaja Petri Jääsolan mielestä jakamistalouden suosion kasvu liittyy perustavanlaiseen ajattelutavan muutokseen.

– Sekä yksityiset ihmiset että yritykset miettivät enenevässä määrin sitä, kannattaako autoa omistaa vai käyttää sitä vaan tarpeen mukaan.

Sini Puntasen mukaan materian omistaminen ei ole enää niin tärkeää etenkään nuorille, mutta tulevaisuutta on hankala ennustaa.

– Mutta tässäkin korostaisin sitä, että yhdyskuntarakenne ja liikkumisen hinta vaikuttavat. Jos asut paikassa, josta on hankala lähteä muuten kuin omalla autolla, niin silloin käytät omaa autoa. Lisäksi se, minkä hintaista eri liikkuminen on, vaikuttaa merkittävästi, koska raha on se, mikä ihmisten valintoja oikeasti ohjaa, kertoo Puntanen.

Vertaisvuokrausfirma Shareit Blox Car tarjoaa alustan, jonka kautta yksityishenkilöt voivat laittaa autonsa vuokralle.

Vaikka alusta toimii koko maan laajuisesti, on vielä suurin osa sen käyttäjistä keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi jutun kirjoittamisaikaan palvelu välitti vuokra-autoja Helsingistä kymmeniä ja Oulusta vain kolme.

Vuokratuloista yritys nappaa 30 prosentin osuuden. Sen toimintamalli on siis käytännössä samankaltainen kuin esimerkiksi yksityisasuntoja välittävällä yhdysvaltalaisyrityksellä Airbnb:llä, joka kerää asiakkailtaan palvelumaksuja.

– Ihmiset ovat alkaneet pikkuhiljaa hyväksymään sen, että jos asuntoja ollaan valmiita jakamaan niin miksei myös autojakin, sanoo Paul Nyberg.

STT – Katri Keskitalo

Työsulku päällä – hiihtokeskusten työriidan sovittelua jatketaan tänään

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Hiihtokeskuksia ja ohjelmapalveluita koskevan työriidan sovittelua jatketaan tänään puoliltapäivin valtakunnansovittelija Minna Helteen johdolla.

Hiihtokeskuksia ja ohjelmapalveluita, kuten moottorikelkka- ja porosafareita, koskevat työsulut alkoivat perjantaina. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan ilmoittamat työsulut tulivat voimaan, kun MaRan ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin väliseen työriitaan ei saatu ratkaisua.

Suurimmat erimielisyydet koskevat palkkaratkaisua. Työsulut jatkuvat joulukuun 19. päivään asti, jos riitaan ei saada ratkaisua ennen sitä.

Työntekijät: Nordea aloittaa yt-neuvottelut – ”Siirtämällä työtä Puolaan ja Viroon ei paranneta asiakaspalvelua”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Työntekijöiden mukaan finanssikonserni Nordea aloittaa Suomessa yt-neuvottelut, joiden vähennystarve on enimmillään lähes 500 työntekijää.

Nordean Suomen-toimintojen pääluottamusmies Paula Hopponen sanoo, että vähennykset keskittyvät asiakaspalvelutehtäviin.

– Karsimalla konttoriverkostoa ja siirtämällä työtä Puolaan ja Viroon ei paranneta asiakaspalvelua, päinvastoin. Toimialamuutosta ja digitalisaatiota käytetään tässä tekosyynä ylimitoitetuille ja ennenaikaisille henkilöstövähennyksille sekä palveluheikennyksille, Hopponen sanoo.

Nordeasta ei kommentoida tietoja, mutta yhtiö kertoo lähettävänsä tiedotteen iltapäivällä.

Nordea kertoi suunnitelmista lokakuussa.

Nordea kertoi lokakuussa, että se suunnittelee vähentävänsä lähivuosina ainakin 6 000 työntekijää. Yhtiö perusteli leikkauksia kustannusten supistamisella ja tehokkuuden lisäämisellä.

Konsernijohtaja Casper von Koskull ei tuolloin tarkentanut vähennysten aikataulua tai kohdistumista eri maiden välillä.

Työntekijäpuolen mukaan nyt yhtiö ilmoitti neljän vuoden vähennysten ensimmäisestä osasta. Työntekijöiden mukaan vähennykset kohdistuvat konttoriverkostoon henkilö- ja yritysasiakaspuolelle sekä niihin liittyviin taustatehtäviin ja Markets-yksikköön.

Nordealla oli vuodenvaihteessa yhteensä 31 600 ihmistä palkkalistoillaan. Suomen henkilöstö on Hopposen lokakuisen arvion mukaan noin 7 500:n vahvuinen, kun määräaikaiset lasketaan mukaan.

Mikko Isotalo–STT

PAM kehottaa työsulkukohteiden työntekijöitä pyrkimään töihin työsulusta huolimatta

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
PAMin Ann Selin: – Työriidan ratkaiseminen olisi kaikkien etu.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin toivoo, että työnantajien julistamista työsuluista huolimatta työehtosopimusneuvotteluja kiristävä työriita saadaan ratkaistua.

Hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualaa koskevan työriidan sovittelu ei johtanut ratkaisuun ja siksi työnantajien julistama työsulku on meneillään useissa eri hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualan yrityksissä.

– Työsulut ovat alkaneet ja osaa pamilaisista on estetty pääsemästä töihin. Se on valitettavaa työntekijöiden ja koko alan vetovoiman kannalta. Meidän tavoitteenamme on koko ajan ollut saada ratkaisu sopimalla. Työnantajaliitto MaRa halusi päästä neuvottelemaan alan työehdoista valtakunnansovittelijan johdolla. Se on epätavallista, Selin sanoo PAMin tiedotteessa.

Selin huomauttaa, että nyt on kyseessä työsulku. Se on työnantajien julistama työtaistelutoimenpide, jossa estetään PAMiin kuuluvia työntekijöitä tekemästä töitään.

Työsulut kestävät työnantajan ilmoituksen mukaan 18.12. saakka.

”Ammattiliiton jäsenyys ei oikeuta syrjimään ketään.”

– Olemme kehottaneet kaikkia työsulkukohteiden työntekijöitä pyrkimään töihin työsulusta huolimatta. Vaadimme, että työnantajat antavat työntekijöille kirjallisen perustelun syystä, miksi heitä estettiin tulemasta töihin; Selin jatkaa.

– Ammattiliiton jäsenyys ei oikeuta syrjimään ketään. Näyttää siltä, että ainakin osassa työsulkuun julistetuista paikoista työt jatkuvat normaalisti, mutta osassa työpaikoista työnantajat ovat käännyttäneet pamilaisia kotiin, hän toteaa.

Työriidan sovittelu jatkuu valtakunnansovittelijan toimesta maanantaina 11.12. kello 12.00.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallitus käsittelee työehtosopimusneuvottelujen tilannetta tiistaina 12.12.

Jättifirma aikoo vähentää Suomestakin rajusti työpaikkoja

Kuva: Getty Images

Yhdysvaltalainen monialajätti General Electric vähentää maailmanlaajuisesti 12 000 työpaikkaa. Suomessa vähennystarvetta on noin 200 työpaikan verran.

Yt-neuvottelut aloitetaan tammikuussa. Suomessa työpaikkojen vähennykset kohdistuvat tiedotteen mukaan energialiiketoimintaan, pääasiassa Tampereelle.

GE tähtää irtisanomisilla miljardin dollarin säästöihin ensi vuonna.

Yhtiön mukaan suunnitelmat johtuvat energiamarkkinoiden haasteista eri puolilla maailmaa. Fossiilisten polttoaineiden voimaloiden kysyntä on heikentynyt, ja yhtiö supistaa toimintojaan parantaakseen kannattavuuttaan.

Viime kuussa GE puolitti osinkonsa. Kyseessä oli vasta toinen kerta 1930-luvun laman jälkeen, kun yhtiö leikkasi osinkoaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kuluttaja-asiamies on vienyt neljä yritystä markkinaoikeuteen harhaanjohtavan hinnoittelun vuoksi – vaatii 100 000€ uhkasakkoa

Kuluttaja-asiamies on vienyt neljä yritystä markkinaoikeuteen harhaanjohtavan hinnoittelun vuoksi. Kieltojen tehostamiseksi kuluttaja-asiamies vaatii yrityksille 100 000 euron uhkasakkoja.

Yritykset ovat Scandinavian Outdoor, SGN Sportia, L-Fashion Group ja Kruunukaluste. Kuluttaja-asiamies on selvittänyt, ovatko kuluttajille markkinoidut hinnanalennukset todellisia.

Kuluttaja-asiamiehen mukaan yrityksiä on ohjeistettu ja niiden kanssa on neuvoteltu lain vaatimuksista.

– Koska yritykset eivät saamastaan ohjeistuksesta ja lupauksistaan huolimatta muuttaneet markkinointiaan, kuluttaja-asiamies määräsi yrityksille kiellot kesällä 2017. Koska yritykset vastustivat kieltoja, kuluttaja-asiamies vei yritykset markkinaoikeuteen, kuluttaja-asiamies kertoo tiedotteessa.

Keskustelua aiheesta