– “On se niin vaikeeta, niin vaikeeta”. Se ei ihan oikein yleisölle, että joku, joka on pyrkinyt siihen tehtävään, ryhtyy vielä valittamaan, millaista se on. Tämä oli minun lähtökohtani.

Hän heitti piikin myös medialle.

– Ja sekin, että jos sanoo jotakin, ei tiedä, mitä sieltä tulee ulos.

– Sen merkitys on tärkeä muistaa myös tässä 100-vuotisjuhlinnassa. Suomenruotsalaisuus on osa Suomen identiteettiä, hän muistutti.

Hän kiitti tänä vuonna edesmennyttä Mauno Koivistoa, joka antoi hänelle pääministerin mallin. Molemmat korostivat nimenomaan pääministerivuosinaan suomenruotsalaisuuden arvoa.

– Se, että sain olla pääministeri Mauno Koiviston poliittinen sihteeri, oli ratkaiseva elämänvaihe. Häneltä opin, miten pääministerin tehtävää piti hoitaa – miten erottaa olennaiset asiat, Lipponen muistutti.

Hän kritisoi sitä, että yksittäisillä päätöksillä heikennetään suomenruotsalaisten arkea. Lipponen mainitsi Vaasan sairaalan päivystyksen, käräjäoikeuden ja kielikokeen.

– Enpä usko, että Koivisto olisi ollut kovin innostunut tällaisesta suorastaan hyökkäyksestä suomenruotsalaisuuutta vastaan.

Lipponen otti kantaa myös Saksan hallituskriisiin, joka näyttäisi olevan ratkeamassa, kun kristillisdemokraatit ja sosialidemokraatit yrittävät saada aikaan yhteistä hallitusta.

– Näyttää siltä, että sosialidemokraatit ovat tulossa järkiinsä. Se on hyvä koko Euroopalle, sillä Saksa on Euroopan ankkurivaltio.

Hän muistutti, että Saksalla ja Suomella on läheinen yhteys muun muassa suhtautumisessa Venäjään.

– Molemmat pyrkivät ottamaan huomioon Venäjän intressit toisin kuin moni muu Euroopan maa. Ennen kaikkea kyse on siitä, että Euroopan pitää mennä eteenpäin ja Suomen täytyy olla vahvasti mukana tekemässä järkeviä ratkaisuja, Lipponen painotti Ylellä.