Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

On vain yksi maapallo

Maapallo ei ole lahja vanhemmiltamme, vaan lainassa lapsiltamme. Tämä vanha intiaanisanonta sopii oivasti ilmastopolitiikan ohjenuoraksi. Eduskunta keskusteli tänään ympäristöministeriön budjetista. Keskustelussa keskiöön nousi ilmastonmuutos. Eikä suotta.

Tarja Filatov

Suomen on oltava hiilineutraali ja päästävä jopa negatiiviseen hiilitaseeseen. Lämpenemisen pysäyttäminen globaalisti 1.5 asteeseen on välttämätöntä, jotta maapallon kestää ja säilyy. Tieteellinen näyttö tästä on vahvaa.

Jo puolen asteen muutos ylöspäin lisää riskejä, tuhoja ja inhimillistä kärsimystä merkittävästi. Aikaa on vähän ja tarvitut muutokset ovat suuria.

Ei ole yhdentekevää, miten ilmastonmuutosta hillitään. Tarvitsemme koko ihmiskunnan osaamisen ja parhaat voimavarat ratkaisemaan ilmastonmuutosta ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Suomen vahvuudet ovat koulutettu osaava väestö, vastuullisesti hoidettu metsäsektori sekä vaikuttajan rooli merkittävän talousalueen EU:n jäsenenä.

Maapallo ei ole lahja vanhemmiltamme, vaan lainassa lapsiltamme.

Usein kysytään, miksi Suomen pitää tehdä enemmän ilmastopolitiikassa, koska osa maailman maista on niin paljon jäljessä. Vastaus on: jos olemme uppoavassa veneessä, on turha vältellä siitä, kenen kuuluu äyskäröidä – meidän kaikkien kuuluu.

Sosialidemokraattien vahvuus on tasapainon etsimisen tahto. Se saattaa joskus vaikuttaa tylsältä, mutta samalla se on vahvuutemme. Tuomme turvaa ja vakautta.

Suomen pitää olla muualle monistettavissa olevien toimintamallien ja teknologioiden edelläkävijä. Suomi voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään toimimalla aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä.

Globaali yhteisvastuu asettaa ihmiskunnan ennenäkemättömän haasteen eteen.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääseminen edellyttää Suomelta ja Euroopan unionilta nykyistä enemmän toimenpiteitä lähivuosina. Elinkeinoelämä, julkiset palvelut ja yksityinen kulutus kokevat muutoksia. Laaja yhteiskunnallinen keskustelu on tarpeen, jotta ekologinen kestävyys on sosiaalisesti hyväksyttävää.

Tarvitaan laaja muutos kohti ympäristöystävällistä yhdyskuntarakennetta, uutta lähestymistapaa tuotantoon, kuluttamiseen ja liikkumiseen. Lisäksi tarvitaan kulttuurista muutosta kohti vähemmän aineellisia hyödykkeitä kuluttavaa elämäntapaa.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisujen on edistettävä ilmastonmuutoksen hillintää. Joukkoliikenne, kevytliikenne sekä tiiviit asuin- ja työssäkäyntialueet keskiössä.

Tavoitteena päästötön liikenne. Askeleita kohti päästötöntä liikennettä sähköistämällä, siirtämällä liikkumista raiteille, äly- ja palveluliikenteen avulla sekä liikkumistarpeita vähentämällä.

Fossiilisista energianlähteistä luovuttava, jotta Suomi on hiilineutraali 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen.

Monipuolinen päästötön energiapaletti, kysyntäjoustot, energian varastointi ja energiatehokkuus käyttöön vahvemmin. Bioenergiaa tuotettava sivuvirroista ja tähteistä, vaikuttavuus päästöjen vähenemiseen sekä kestävyyskriteerit oltava tiukat.

Muutosta kohti päästötöntä, uusiutuvan energian käyttöön perustuvaa yhteiskuntaa on edelleen tuettava. Tämänhetkisessä markkinatilanteessa maatuulivoima on saavuttamassa kannattavuuden markkinaehtoisesti. Esimerkiksi aurinkoenergian käytön laajentaminen sekä merituulivoiman rakentaminen tarvitsevat kannusteita edelleen.

Yksityisen ja julkisen kulutuksen muutos kohti kestävien tuotteiden ja palvelujen, kulutusta mm. alv-kantoja säätämällä. Ruokavalion muutos kohti kasvis- ja kalapainotteista ruokavaliota sekä hävikin torjunta.

Maankäyttösektorin nieluja on vahvistettava sekä maa- että metsätaloudessa mm. lopettamalla turvepeltojen raivaaminen ja uudistamalla metsänhoidon suosituksia (jatkuva kasvatus).
Puutuotteiden jalostusarvoa on nostettava. Puurakentamista edistettävä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE