ehdokaspaneli

”Ongelma on minulle tuttu työuraltani” – Wallin vaatii vauhtia rautateiden turva- ja opastinlaitteiden digitalisointiin

Kuva: Jukka-Pekka Flander
SDP:n kansanedustaja Harry Wallin.

Kansanedustaja Harry Wallin (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen toimenpiteistä digitalisoinnin hyväksi

Wallin toteaa tiedotteessaan, että kaukojunaliikenteen junat ovat myöhästelleet tällä viikolla runsaasti rataverkon järjestelmävikojen, paikalliset häiriötkin järjestelmässä laajenevat rautateillä nopeasti laajalti maahan.

Rataverkon omistavan Liikenneviraston omien tilastojen mukaan joinakin kuukausina puolet kaukoliikenteen myöhästymisistä johtuvat radanpidon häiriöistä. Rataliikennettä ohjaavat ja suojaavat turva- ja opastinlaitteet ovat kymmenien vuosien ikäisiä ja häiriöherkkiä.

– Valitettavasti ongelma on minulle tuttu työuraltani. Toimiessani veturinkuljettajana saavuin junalla monasti aikataulun mukaisesti Tikkurilaan, jonka jälkeen matka Helsinkiin kesti 60 minuuttia, johtuen turvalaiteviasta Pasila-Tikkurilan välillä. Suunnitelma turvalaitteiden uusimisesta digitaaliseksi muiden Euroopan maiden ja Japanin tasolle on valmisteltava pikaisesti, vain näin saadaan parannettua junaliikenteen täsmällisyyttä ja rataverkon kapasiteettia, kertoo Wallin.

Ohjausjärjestelmien kunto vaikuttaa siihen, miten luotettava ja tehokas rataverkomme on.

Tällä vaalikaudella vihdoin ansaitsemansa huomion saanut väyläverkon korjausvelka mielletään usein vain tieliikenteen ongelmaksi, vaikka noin 2,4 miljardin euron korjausvelasta yli miljardi on rataverkolla.

– Rataverkonkin osalta keskustelua käydään usein uusien ratahankkeiden ympärillä tai heikkokuntoisten rataosuuksien parantamisen ympärillä. Kuitenkin ohjausjärjestelmien kunto vaikuttaa siihen, miten luotettava ja tehokas rataverkomme on, Wallin sanoo.

”Mistähän se Klaipedankin kaasu tulee?” – SDP:n Paatero ihmettelee kiirettä osallistua Baltian kaasuverkon rakentamiseen

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Kuvassa lasketaan kaasuputkea Suomenlahden syvyyksiin vuonna 2011, kun Nordstream 1 oli rakenteilla.

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa maakaasumarkkinalain, joka luo edellytykset kilpailulle kaasumarkkinoilla. Laki tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Suomi on päättänyt myös osallistua Baltian putkiyhteyden rakentamiseen. Balticconnector-kaasuverkko on määrä avata Suomen ja Viron välillä vuonna 2020.

SDP:n kansanedustaja, puolueen presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Sirpa Paatero ihmettelee kiirettä.

– Projekti on mielenkiintoinen, sillä peruste markkinaehtoisuuteen on varsin kaukana, kun kaasun hinta on Baltiassa yli 30 prosenttia kalliimpaa kuin Suomessa, hän huomauttaa.

Suomalaiset kaasumarkkinat ovat varsin poikkeukselliset. Venäläinen Gazprom on tällä hetkellä aina yhtiö, joka toimittaa putkikaasua Suomeen. Nesteytettyä maakaasua LNG:tä tuodaan myös jonkin verran laivoilla terminaalien kautta.

Kun Baltia-yhteys avautuu, kaasu kulkee putkessa Suomeen LNG-terminaalista Liettuan Klaipedasta.

Paateron mukaan kaiken taustalla on halu irtautua Venäjä-riippuvuudesta kaasuntuonnissa jo huoltovarmuudenkin takia. Hän ei ole kuitenkaan ollenkaan vakuuttunut, että Baltia-putki ratkaisee ongelman.

– Mistähän muualta kaasu sinne Klaipedaankaan tulisi kuin sieltä samalta Venäjältä, Paatero heittää.

Hän korostaa, että valtionyhtiö Gasum ei pitänyt viisaana lähteä mukaan kaasuverkkohankkeeseen.

Tämä on täysin yritysten välinen kaupallinen projekti.

Myöhemmin, vuonna 2021, on tarkoitus avata putki Liettuasta Puolaan, joka liittäisi Suomen ja Baltian maat Keski-Euroopan markkinoille.

– Suomessa olisi hyvin voitu avata markkinat uusille toimijoille nykyisten omien terminaalien kautta ja liittyä myöhemmin Euroopan verkkoon, kunhan Baltian putket ovat olemassa, Paatero huomauttaa.

Samaan aikaan rakenteilla on myös kaasuputki Venäjältä Saksaan eli Nordstream 2 jo toiminnassa olevan putken viereen. Paatero hämmästelee, miksi EU:n komissio haluaa ottaa putken rakentamisen asialistalleen. Myös Suomea on lähestytty aiheesta. Nordstream 1:n kohdalla komissio ei nähnyt sille tarvetta. Ympäristöluvat valtioilta ovat riittäneet.

– Tämä on täysin yritysten välinen kaupallinen projekti, eikä mikään EU:n tukihanke kuten Baltian kaasuputki.

Hänen mielestään on erikoista, jos pelisäännöt ovat muuttuneet EU:ssa muutamien vuosien aikana.

– Toivoa sopii, että Suomen hallitus osaa erottaa tässä asiallisen puolen. Eli Keski-Euroopan, erityisesti Saksan kaasun tarpeen, jonka vuoksi putkea ollaan rakentamassa kaupallisin perustein.

”Hallitus työntää kepin kanssa työttömiä työpaikkoihin, joita ei enää ole olemassa” – SAK esittää 50 miljoonaa aikuisohjelmaan

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Palkansaajakeskusjärjestö SAK esittää 50 miljoonan euron vuosittaista määrärahaa aikuisten osaamisen edistämiseen. Se suunnattaisiin Perustaitotakuu-ohjelmaan, joka kattaisi pelkän peruskoulun varaan jääneen työikäisen väestön. Ohjelman avulla parannettaisiin puutteellisten perustaitojen varassa olevien aikuisten osaamista.

SAK:n johtaja Saana Siekkinen huomauttaa Suomessa olevan 613 000 aikuista, joilta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto.

– Hallituksen tulisi nostaa aikuisten koulutusvelan lyhentäminen työllisyyspolitiikan keskiöön. SAK:n ehdottamalla määrärahalla noin 5 000 aikuista saisi vuosittain opiskelupaikan ja mahdollisuuden palata työelämään, hän laskee.

Koulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia merkittävästi. Pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste vuonna 2015 jäi 43,7 prosenttiin, kun se keskiasteen tutkinnon suorittaneilla oli 67,2 prosenttia (Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto).

Hallitus toimii kuin työpaikkojen rakenne ei olisi muuttunut.

Vähän koulutettujen työnsaantia vaikeuttaa erityisesti työpaikkarakenteen muutos. Suomesta on vuoden 1987 jälkeen kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin riittää perusasteen koulutus. Samalla työpaikat ovat keskittyneet muutamaan kasvukeskukseen.

Siekkisen mukaan hallitus toimii työllisyyspolitiikassaan ikään kuin työpaikkojen rakenne ei olisi vuosikymmeniin muuttunut.

– Hallitus työntää kepin kanssa työttömiä työpaikkoihin, joita ei enää ole olemassakaan. Rankaisemisen sijaan voimavarat pitäisi suunnata työttömien osaamisen kohentamiseen helpottamalla heidän pääsyään omaehtoiseen ja sivutoimiseen koulutukseen.

Työllisten ja työpaikkojen määrän ja rakenteen kehitystä on selvittänyt tilastotutkija Pekka Myrskylä Katoavat työpaikat -tutkimuksessaan. Tutkimus on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hanketta, joka selvittää digitalisaation, globalisaation sekä ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ehtymisen vaikutuksia työelämään ja palkansaajien arkeen.

Kokoomus ja vihreät haluavat helpottaa asiantuntijoiden rekrytointia Suomeen – keskusta pitää pohtimisen arvoisena

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kokoomuksessa ja vihreissä ollaan yhtä mieltä siitä, että ulkomaisten huippuasiantuntijoiden rekrytointia Suomeen pitäisi helpottaa. Etenkin kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen painottaa, että lupaprosessin nopeuttaminen on keskeistä Suomen talouskasvun kannalta.

– Se on sen takia tärkeä, että startup-maailmassa, varsinkin digitaalisessa globaalitaloudessa muutama kuukausi on pitkä aika. Jos halutaan luoda nopeasti arvokkaita yrityksiä, pitäisi puhua enemmänkin päivistä ja viikoista, Vartiainen sanoi STT:lle.

– On lisäksi paljon sellaisia jarruja kuin perheenjäsenten oleskelu ja työluvat.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Krista Mikkosen mielestä kannattaisi miettiä, miten esimerkiksi lyhyeksi aikaa töihin tulevan ulkomaalaisen tuloja verotetaan.

– Muutoksia olisi syytä tehdä, ettemme hukkaa osaajia itse aiheuttamiemme esteiden takia, Mikkonen sanoi.

Sekä Vartiainen että Mikkonen näkevät tarveharkinnan työlupien myöntämisessä turhana hidasteena, vaikka se ei varsinaisesti erityisasiantuntijoita kosketakaan.

Vartiainen: Työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä.

Vartiaisen mielestä helpoksi tehty työperäinen maahanmuutto on yksi Ruotsin pitkään jatkuneen talouskasvun pääsyistä. Tukholma houkutteleekin osaajia Helsinkiä enemmän.

– Helpompi rekrytointi ulkomailta on yksi keskeinen avaintekijä siihen, että saadaan tämä vahva talouskasvu jatkumaan eikä se hyydy talvella.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen pitää ulkomailta rekrytoinnin helpottamista pohtimisen arvoisena asiana.

– Byrokratian purkaminen ja lupaprosessien nopea käsittely olisivat hyviä, Kaikkonen tuumi.

– On tärkeää, että saadaan paitsi oma osaaminen käyttöön myös osaamista ulkopuolelta.

STT – Anssi Rulamo

Lakimuutos tulossa: Ulkomaisia huippuosaajia halutaan houkutella Suomeen start up -yrityksiin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Huippuosaajien saamista Suomeen halutaan helpottaa. Konkreettinen avaus tähän on syksyllä eduskuntaan etenevä hallituksen esitys, jossa Suomeen perustettaisiin EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville erityisasiantuntijoille kasvuyrittäjän oleskelulupajärjestelmä, työ- ja elinkeinoministeriö kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että start up -yritykseen töihin haluava tai sellaisen perustamista suunnitteleva voisi saada oleskeluluvan, heti jopa yli vuodeksi. Tähän mennessä start up -yritykset on tulkittu liian riskialttiiksi.

Arvionsa yrityksestä antaisi Innovaatiorahoituskeskus Tekes, ja lopullisen päätöksen tekisi Maahanmuuttovirasto.

Esitys on avaus siihen huutoon, jota varsinkin it- ja ohjelmistoalalta on kaikunut.

Ministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen sanoo, että esitys on avaus siihen huutoon, jota varsinkin it- ja ohjelmistoalalta on kaikunut.

Huippuosaajien palkkaamisen ongelmat nousivat esiin maanantaina Helsingin Sanomien artikkelissa. Kasvuyritysten Slush-tapahtuman entinen toimitusjohtaja Miki Kuusi nosti esiin ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisen vaikeuden.

Hallituksen esitys on riisuttu versio alkuperäisestä. Soraisen mukaan esityksestä yliviivattiin poliittisella päätöksellä se, että uusi järjestelmä koskisi erityisasiantuntijoita kaikissa yrityksissä. Nyt se koskee vain kasvuyrityksiä, jotka yleisimmin toimivat kuitenkin juuri it- ja ohjelmistoalalla.

Esityksestä jäi uupumaan myös kohta, jossa suomalaiseen yritykseen kerralla esimerkiksi puoli miljoonaa euroa sijoittava saisi oleskeluluvan suoraan, Sorainen sanoo.

EU- ja Eta-maiden sisällä työvoima voi liikkua vapaasti ja työskennellä ilman rajoituksia.

Sorainen ei täysin niele kritiikkiä palkkauksesta.

Työ- ja elinkeinoministeriön Sorainen ei täysin niele kritiikkiä palkkauksesta. Hän sanoo, että tällä hetkellä oleskelulupajärjestelmä on suhteellisen notkea kokonaisuus eurooppalaisten maiden vertailussa.

– Työpaikan ja uuden ympäristön on oltava kokonaisvaltaisesti houkutteleva. Voidaan pohtia, onko tällä hetkellä niin, Sorainen sanoo ja viittaa muun muassa keskusteluun, jota maahanmuutosta on käyty.

EU:n ulkopuolelta tulevien erityisasiantuntijoiden lupapäätöksissä ei tehdä tarveharkintaa eli selvitetä, onko tehtävään mahdollista saada suomalaista työntekijää kohtuullisessa ajassa.

Vaatimuksissa esimerkiksi erityisosaajan palkan on oltava noin 3 000 euroa kuukaudessa, eikä henkilön taustassa saa olla turvallisuusnäkökulmasta epäselvyyksiä.

– Oleskeluluvan käsittely saattaa kestää vain muutaman päivän, kun maksimiaika käsittelylle on neljä kuukautta, Sorainen sanoo.

Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.

Eniten erityisasiantuntijoita EU:n ulkopuolelta hakeutuu Suomeen Intiasta ja Kiinasta. Hakemuksia käsitellään noin 2 000 vuodessa.

Suorittavaa työtä tekeviä eli esimerkiksi rakennuksilla työskenteleviä saapuu Suomeen EU-maiden ulkopuolelta noin 6 000 vuodessa, heistä suurin osa Venäjältä. Tähän ryhmään kuuluvien hakemuksissa käytetään tarveharkintaa.

Esimerkiksi Tanskassa start up -lupakokonaisuuden vaikutukset ovat olleet marginaalisia. Soraisen mukaan Suomella on edessä markkinointikampanja, jotta uusi järjestelmä löydettäisiin.

STT – Saara Tunturi

”Välit ovat suhteellisen ongelmattomat” – Odotukset Putinin vierailulle ovat erilaiset Suomessa ja Venäjällä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Suomessa kesällä 2016.

Odotukset Suomessa ja Venäjällä ovat varsin erilaiset, kun presidentti Vladimir Putin torstaina saapuu Savonlinnaan ja tapaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön.

Suomessa Putinin vierailu on merkkitapaus, sen sijaan Venäjän julkisessa sanassa huomio on ollut vähäistä.

Venäjän kannalta kysymys on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlintaan liittyvästä vierailusta, jolla halutaan korostaa maiden suhteellisen ongelmattomia suhteita, arvioi ohjelmajohtaja Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista

Venäjä-tutkijat arvioivat, että keskusteluissa merkittävä sija on taloudella ja etenkin Suomen ja Venäjän taloussuhteilla. Veikkaus on, että jos jotakin konkreettista olisi odotettavissa, niin ehkä juuri talouden saralla.

– Toistaiseksi ei ole tullut julki seikkoja, että voitaisiin odottaa mitään isoja konkreettisia asioita eteenpäin vietäviksi, ellei sitten kulisseissa ole talouden osalta valmisteltu joitakin uusia avauksia, pohtii tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista.

Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Suomessa Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisia pidetään usein melko poikkeuksellisina, arvioi ohjelmajohtaja Moshes. Venäjällä tapaamiset eivät sen sijaan ole vuosiin saaneet yleensä paljoakaan huomiota, toisin kuin esimerkiksi Putinin ja presidentti Trumpin tapaaminen.

– Tällä kertaa Venäjän mediassa ei ole ollut (Putinin) vierailun valmistelusta käytännössä mitään, vaikka vierailu tapahtuu muutaman päivän päästä, Moshes tiivistää.

Entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja Jarmo Mäkelä puolestaan kirjoitti tänään Helsingin Sanomien vieraskynäpalstalla, että Venäjän media on parin viikon ajan valmistellut presidentti Vladimir Putinin Suomen-vierailua pehmittämällä Suomea ja suomalaisia perusteellisesti.

– Käytössä ovat olleet kaikki tunnetut keinot: syyllistäminen, nöyryyttäminen, vähättely ja valehtelu, Mäkelä kirjoitti

Osa höykytyksestä menee hänen mukaansa amerikkalaisten piikkiin.

– Wall Street Journalin juttu Helsingin alle rakennetuista tunneleista kääntyi Venäjän mediassa todisteeksi siitä, että Suomi valmistautuu sotaan Venäjää vastaan.

 Maiden kahdenvälisissä keskusteluissa päähuomion saa talous.

Tutkimusjohtaja Kangaspuro luonnehtii vierailua Niinistön ja Putinin tapaamisten jatkoksi. Vierailulla Putin haluaa kunnioittaa kulttuurin merkeissä Suomen 100-vuotisjuhlintaa.

Kangaspuron mielestä tämä on positiivinen asia, kun ottaa huomioon taannoiset keskustelut siitä, onko Venäjällä trendi olla jopa tunnustamatta Suomen itsenäistymistä.

– Tämä (vierailu) on tässä suhteessa päinvastainen viesti.

Arkady Moshes arvioi, että tulevissa keskusteluissa maiden kahdenvälisistä aiheista päähuomion saa talous, koska siinä kummallakin on voitettavaa.

– Kauppa kasvaa, turismi lisääntyy.

Moshes muistuttaa, että Yhdysvalloissa on vireillä uusia pakotteita Venäjää vastaan. Jos Yhdysvaltain edustajainhuone tekee asiassa tiistaina päätöksen, Putinilta varmasti kysytään asiasta.

Julkisuuskuvan kannalta on tällöin tärkeää, että voidaan osoittaa Suomen ja Venäjän kahdenvälisten taloussuhteiden etenevän ja olevan kummallekin edullisia, Moshes arvioi.

Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys.

Moshes arvioi, että Niinistön ja Putinin tapaaminen halutaan viedä läpi ilman, että siinä ryhdyttäisiin suuresti puimaan kansainvälisiä tai kahdenvälisiä ongelmia.

– Suomen ja Venäjän välit ovat suhteellisen ongelmattomat. Ainoa suuri kysymys, josta Venäjä voisi olla huolissaan, on Suomen Nato-jäsenyys. Se ei ole kuitenkaan olemassa käytännön poliittisella agendalla, vaikka siitä käydään poliittista keskustelua, Moshes sanoo.

– Putin ilmoitti kantansa selkeästi viime vuonna, eikä sitä ole tarpeen toistaa, ellei joku kysy.