Politiikka

Onko korrektia istuttaa Rehula perustuslakivaliokuntaan? – näin arvioi oikeustieteen professori

Lehtikuva / Markku Ulander
Keskustan kansanedustajat Annika Saarikko ja Juha Rehula eduskunnan täysistunnossa 20. kesäkuuta. Saarikko peri kesällä perhe- ja peruspalveluministerin tehtävän Rehulalta.
Lehtikuva / Markku Ulander
Keskustan kansanedustajat Annika Saarikko ja Juha Rehula eduskunnan täysistunnossa 20. kesäkuuta. Saarikko peri kesällä perhe- ja peruspalveluministerin tehtävän Rehulalta.
Lehtikuva / Markku Ulander
Keskustan kansanedustajat Annika Saarikko ja Juha Rehula eduskunnan täysistunnossa 20. kesäkuuta. Saarikko peri kesällä perhe- ja peruspalveluministerin tehtävän Rehulalta.

Perhe- ja peruspalveluministerin paikalta eduskunnan valiokuntatyöhön palannutta kansanedustaja Juha Rehulaa (kesk.) esitetään perustuslakivaliokunnan varsinaiseksi jäseneksi.

Asia on tänään esillä eduskunnan täysistunnossa, jossa käydään valiokunnan täydennysvaali. Hallituksen sopimuksen mukaan kansanedustaja Annika Saarikko korvasi Rehulan perhe- ja peruspalveluministerinä hallituskauden puolivälissä kesällä.

Demokraatti tiedusteli oikeustieteen professorilta Juha Lavapurolta, näkeekö hän ongelmallisena, että sote-hanketta ministerinä vetämässä ollut Rehula siirtyy nyt itse perustusvaliokuntaan päättämään lain perustuslainmukaisuudesta.

Ainakin niin kutsuttu valinnanvapauslaki, jossa Rehulalla on ollut näppinsä pelissä valmisteluvaiheessa, on tulossa perustuslakivaliokunnan tarkasteluun. Tosin laista tehdään uusi esitys.

Lavapuro pyörittelee Rehulan valiokuntajäsenyyttä.

– Hankaluus varmaan on siinä, että perustuslakivaliokunnan pitää säilyttää poliittinen riippumattomuus. Ei saa tulla tilannetta, että keskeisesti lakia valmistellut ministeri alkaa pitää asiaa liikaa esillä niin, että antaa päivän politiikan vaikuttaa liikaakin omaan toimintaansa, hän sanoo.

– Mutta ei tässä ehkä sitä pelkoa ole. Tärkeintä on, että valiokunta kykenee työskentelemään päivänpoliittisten kysymysten ulkopuolella ja riippumattomana niistä. Pitää olla tarkkana ja arvioida lausuntoja sillä tavalla, näkyykö niissä jollain tavalla se, että mukana on myös sen valmistelusta vastannut ministeri.

– Korostan, että pidän aika epätodennäköisenä, että yksittäinen jäsen pystyisi toimimaan niin, että valikunnan riippumattomuus järkkyisi. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin monijäseninen instituutio ja siinä yksittäisen jäsenen mahdollisuus vaikuttaa on rajallinen.

Zyskowicz-operaatio ihmetyttää yhä.

Lavapuro toteaa myös, ettei usko, että Rehulalla on intohimoja kävellä perustuslain yli sillä perustella, että hänen valmistelemansa hanke tulee käsittelyyn.

Lavapuro painottaa, että eduskunta päättää itse valiokuntiensa jäsenistä. Positiivista Rehulan jäsenyydessä olisi hänen mukaansa se, että entinen ministeri tuo perustuslakivaliokuntaan sote-asiantuntemusta.

– Pointtini on siis se, että asiantuntemus on tärkeää, mutta pitää varoa, ettei politiikka pääse näkymään liikaa toiminnnassa, Lavapuro tiivistää kantansa.

Viime kesänä, kun soten käsittely perustuslakivaliokunnassa oli loppusuoralla, kokoomus päätti istuttaa kansanedustaja Ben Zyskowiczin ajamaan puolueensa asiaa valiokunnassa. Hänestä tuli operaatiossa valiokunnan varajäsen kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen (kok.) tilalle.

Tätä menettelyä Lavapuro hämmästelee yhä.

– Antaa vähän kummallisen vaikutelman kaikkien valiokuntakuulemisten merkityksestä, kun yksi jäsen, joka ei ole osallistunut edes asiantuntijakuulemisiin, tulee valiokuntaan merkittävään rooliin juuri päätöksenteon hetkellä.

– Se on vähän ongelmallisempi asia, hän toteaa verraten Rehulan valiokuntajäsenyyteen.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat