Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Onko lapsesi eliittiä, S2 vai peräti amis?

Nora Vilva
Kolumnit

Marjo Ollikainen

Teknologiateollisuus ry:n viestintäpäällikkö.

Suomessa on käyty viime aikoina aivan vinksahtanutta keskustelua lapsista. Minkälaista ainesta oma lapsesi on?

Marjo Ollikainen

Ideana on kai ollut analysoida peruskoulujen painotettua opetusta ja mahdollisuuksien tasa-arvoa, mutta olemmekin lukeneet uutisia ”oppilas- ja kaveriaineksesta” ja keskustelleet Suomen lasten laadusta ja materiaalista. Onpa meillä jopa käteviä listoja, jotka auttavat meitä luokittelemaan lapsimateriaaliamme ja välttämään huonoa kaveriainesta.

Oletkin ehkä jo selvillä siitä, millaista ainesta sinun lapsesi on. Onko hän erkka, S2, eliittikakara, kermaperse vai ehkä jo amis?

Allianssi kertoi pari viikkoa sitten, että joka neljäs nuori kärsii mielenterveyden häiriöistä ja joka kolmas opiskelu-uupumuksesta. Syitä on varmasti monia, mutta voisiko tapamme puhua nuorista sekä heille asettamamme odotukset olla yksi syy?

Tämän hetken koululaiset ovat meidän tulevaisuutemme työntekijöitä, verojen ja eläkkeidemme maksajia. Suomi ikääntyy, ja jo kymmenen vuoden sisällä meillä on vientiteollisuudessa sekä sosiaali- ja terveyshuollossa kymmeniä tuhansia avoimia työpaikkoja mutta ei tarpeeksi tekijöitä. Olemme S2:sten, eliittikakaroiden ja siihen väliin jäävän nykyisen ja maahan tulevan lapsimateriaalin kannattelemia.

Lasten erilaisuudella ei ole merkitystä. Sillä on, että resurssit ja osaamisen perusta saadaan päiväkodeissa, peruskouluissa, toisella asteella ja korkeakouluissa kuntoon.

Arvotuksemme ei jää koululaisiin. Suomi teki 1900-luvulla nopean yhteiskuntaloikan, ja sen seurauksena olemme vielä 2000-luvulla keskittyneet puhumaan lukioista ja yliopistoista ja sivuuttaneet ammatillisten osaajien ja oppilaitosten merkityksen. Tämä on näkynyt ammatilliseen koulutukseen liittyvässä puheessa, rahoituksessa ja vetovoimassa. Jo sanasta ”amis” on saatu epäilyttävä, vaikka se tarkoittaa ammattilaista.

Seuraukset ovat nyt näkyvissä. Tuoreen selvityksen mukaan esimerkiksi tekniikan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista jopa 26 prosenttia on työttömänä vuosi valmistumisensa jälkeen, ja työllisiäkin on vain 55 prosenttia. Ammatillisen perustutkinnon keskeyttää useampi kuin joka kymmenes. Osa opintoihin hakevista ei ole tarpeeksi kiinnostunut opintoalastaan, resursseja ja opettajia on liian vähän.

HYVIÄKIN uutisia on! Teknologia-alan työnantajat ovat saman selvityksen mukaan hyvinkin tyytyväisiä ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden osaamiseen. Toimialan uusista työntekijöistä 40 prosentin tulee olla ammattiosaajia, ja muilla vientialoilla heidän osuutensa on vielä suurempi. Töitä siis riittää.

Lasten erilaisuudella ei ole merkitystä. Sillä on, että resurssit ja osaamisen perusta saadaan päiväkodeissa, peruskouluissa, toisella asteella ja korkeakouluissa kuntoon.

Rahaakin on. 7-15-vuotiaiden ikäluokka ja siten rahoitustarve pienenee huomattavasti lähivuosina. Osa pienenemisestä säästyvistä määrärahoista voidaan siirtää koulutuksen sisällä olennaisiin kohteisiin. Ilman osaamista, koulutusta ja sivistystä meistä suomalaisista tulee huonoa kaveriainesta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE