Eduskunnan perustusvaliokunta nosti tänään kissan pöydälle. Se järjesti seminaarin, joka oli otsikoitu Perustuslakikontrolli ja perustuslakivaliokunnan työn kehittäminen.

Vaikka suomalaisen lainsäädäntötyön puolesta on kannettu huolta, seminaarissa yleisviesti ja -tunnelma oli pikemminkin se, että asiat ovat lopulta suhteellisen hyvin hallussa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntoja sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

– Näin ollen on usein myös niin, että on olemassa jokin intressitaho, joka katsoo ikään kuin “hävinneensä”. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että valiokunnan kannanotoista, toiminnasta ja roolista käydään keskustelua, ja että tämä keskustelu on ajoittain varsin kriittistä. Näin pitääkin olla. Valiokunta ei ole kritiikin yläpuolella, Lapintie sanoi.

Annika Lapintie huomautti, ett perustuslakikontrollin toimivuus edellyttää luottamusta. Keskeinen osa poliittisen luottamuksen syntymistä on se, että valiokunnan valtiosääntöistä auktoriteettia kunnioitetaan.

– En pidä sitä hyvänä, että eduskunnan täysistunnossa – saati valiokunnissa – lakiehdotusten käsittely perustuslakivaliokunnassa pyritään estämään taikka lakiesityksen lähettämisestä perustuslakivaliokuntaan ylimalkaan äänestetään, Lapintie sanoi ja vaatii valiokunnalle myös työrauhaa.

– Valtiosääntöoikeudellisesti se, että valiokunta estetään antamasta lausuntoa sen käsittelyssä olevasta asiasta, ei ole mielestäni suotavaa, hän jatkoi.

Lapintie painotti myös, että perustuslakivaliokunta on tietoisesti laajentanut kuultavien asiantuntijoiden joukkoa. Lisäksi niin kutsuttujen “paljon kuultujen asiantuntijoiden” joukko on kasvanut.

Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen tarkasteli yksityiskohtaisesti perustuslakivaliokunnan lausuntoja. Pelkästään prosenttiosuuksia tarkastelemalla tilanne näyttää ongelmalliselta.

Ei nimittäin ole kestävää, että perustuslakivaliokunnan lakiesityksistä peräti 43 % (vuonna 2016) osoittautui perustuslain kannalta ongelmallisiksi.

Viljanen kuitenkin painotti tarkan analyysin muuttavan pintapuolista kuvaa. Osin kyse on lähinnä valtiosääntöoikeudellisesta hienosäädöstä tahi laintarkastustyyppisistä huomautuksista.

Oikeusministeriön ylijohtaja Sami Manninen katsoi lainsäädäntötyön ylipäänsä kehittyneen viimeisten kymmenien vuosien aikana hyvään suuntaan.

Hän nosti omassa puheessaan esiin myös perustuslakivaliokunnan toiveen oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen työnjaon kehittämisestä.

Mannisen mukaan samassa yhteydessä on harkittava oikeuskanslerinviraston työn painopisteen siirtoa entistä enemmän sellaiseksi, että se tukisi valtioneuvoston käytännön lainvalmistelutyötä riippumattoman oikeuspalvelun suuntaan. Kyse olisi erityisesti perustuslakikysymysten ratkaisemisesta.

Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén näki omassa puheenvuorossaan merkittävänä asiana sen, että perustuslakivaliokunnan arvovalta ja näkyvyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä.

Hidén pohti myös, miten valiokunnan ulkopuolella, lähinnä eduskunnassa ja hallituksessa, asennoidutaan valiokunnan tehtävään oikeudellisten ratkaisujen tekijänä ja kuinka hyvin valiokunnan työtä kunnioitetaan ja sille annetaan työrauha.

Yleisesti tilanne on Hidénin mielestä kehittynyt hyvää suuntaan.

– Viimeaikaisessa keskustelussa on toisaalta ollut kyllä myös esimerkkejä halusta ulottaa poliittinen tarkastelu myös valiokunnan tulkintakannanottoihin ja epäilyksistä, jotka koskevat valiokunnan päätöksenteon riippumattomuutta, hän huomautti.

Hidén muistutti, että ratkaisujen arvovalta on herkästi riippuvainen myös siihen kohdistuvasta luottamuksesta.

– Kaikki tilanteet, joissa hallituksessa tai eduskunnassa nähdään tietoisesti vältettävän perustuslakivaliokunnan tulkintakannanoton mahdollisia vaikutuksia, viestittävät kuitenkin asennoitumisia, jotka eivät ole valiokunnan arvovallan kannalta eduksi, Hidén muun muassa sanoi.

Hänenkin viestinsä oli kuitenkin se, että perustuslakivaliokunnan harjoittama perustuslainmukaisuuden valvonta toimii “yleensä hyvin”.