Mielipiteet

Onko poliittisessa päätöksenteossa demokratiavaje?

Demokratia on kansan valtaa, tai ainakin pitäisi olla. Suomessa kansanvalta on suurelta osin järjestetty edustukselliseksi demokratiaksi: kansalaiset valitsevat keskuudestaan johtajat päättämään asioista. Kansalaisvaikuttaminen on tärkeä osa toimivaa demokratiaa.

Politiikka-sanasta minulle on jo pikkupojasta jäänyt muistikuva, että politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Tästä keskustelin tuolloin setäni kanssa ja hänkin sen tiedosti samoin, taisi olla vennamolainen. Demokratiassa kansalle annetaan oikeus poliittisen vallan käyttöön. Siis oikeus vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Ymmärtääkseni demokratialla tarkoitetaan ainakin kansan ja enemmistön tahdon toteutumista ja menettelyä päättäjien valitsemiseksi vaaleilla. Laajimmillaan demokratia ymmärretään arvoksi, jolloin demokratia merkitsee esimerkiksi yksilönvapautta, kansalaisten poliittisia oikeuksia, sananvapautta, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa.

Demokratia on sitä, että kaikki pääsevät vaikuttamaan sääntöjen laatimiseen ja valintoihin samanlaisella panoksella, minkälaisessa yhteisössä ihminen sitten toimiikaan.

Jos näin ei ole, puhutaan demokratiavajeesta. Kirkko on ainakin maaseudulla sellainen yhteisö, jossa demokratiavajetta näkyvämmin esiintyy. Ehkäpä maaseudun pienissä, yksipuoluevaltaisissa kunnissa myös. Entä kunnallisjärjestöissä tai työväenyhdistyksissä, kun nimetään kunnallisia luottamushenkilöitä?

Demokratialla valitaan päättäjät

Länsimaissa demokratia määritellään useimmiten keinona valita poliittisia päättäjiä, miksei myös poliittisen ja kuntapuolen esittelijöitä, jotka ovat vastuussa omista ehdotuksistaan varsinaisille päättäjille. Demokratia on myös menettelytapa, jolla kansa ja yhteisö valitsevat keskuudestaan johtajansa. Luottamustehtävässään epäonnistuneet johtajat voidaan vaaleissa vaihtaa uusiin. Palkollisiin johtajiin tämä ei päde, joskin lopputili voi odottaa rikkeen tai epäsovun vuoksi.

Kuntalain mukaan kuntien elimissä tulee olla esittelijä, jolta on oltava päätöksenteon pohjana oma ehdotuksena, josta hän on siis vastuussa. Kun puhutaan demokratiasta esimerkiksi kunnallisessa lauta- tai johtokunnassa, kuinka monta kertaa esittelijän ehdotukseen puututaan ja sitä demokratian nimissä mennään muuttamaan. Tämän ehdottaja saa helposti ”kräkkyäjän” nimen ja jos sama henkilö on aina äänessä, ei hänen viisaitakaan muutosehdotuksia hyväksytä.

No mitäs sitten poliittisessa yhteisössä on käymässä, jos esittelijän ehdotusta halutaan muuttaa. Otan esimerkiksi ajankohtaiset maakunnalliset paikat, jotka piirihallitukset yleisesti päättävät. Niissä on varmaankin piirin toiminnanjohtajien pohjaesitys. Uskalletaanko siihen puuttua, vai pelätäänkö, ettei tulevaisuudessa minun nimeni ole tuolla listalla. Eli oma jatkopaikkakin menee saman tien.

Onko tällaisissa tapauksissa kyse demokratiasta, jos ja kun valinnat menevät yksimielisesti piirin toiminnanjohtajan ehdotuksen mukaan. Vai olisiko kyse sittenkin demokratiavajeesta. Samaa voi kysyä puolueosastoissa tai kunnallisissa elimissä tapahtuvista ”yksimielisistä” päätöksistä.

Olen oman puolueosaston sihteeri-tiedottaja. Usein kokoukseen mentäessä asialistassa on nykyisen tavan mukaan myös päätösehdotus. Olen aika usein saanut siitä silmilleni, vaikka aina olen sanonut ja verrannut sitä kuntalautakunnan menettelyyn. Johtokunnan jäsenet, kun poikkeuksetta ovat myös kunnallispoliitikkoja. Eikö siis ymmärretä, että pohjaesitys on sellainen, jota voi mielin määrin sorvata uuteen uskoon, jos johtokunta niin päättää. Puuttuko uskallus, myös mahdollisesti kaikissa edellä mainituissa päätöksentekoelimissä?

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 46 Demokraatti
NYT LOPPUI JUOMINEN - Aiemmin nuoret ryyppäsivät Islannin kansallispäivänäkin
PÄÄTOIMITTAJALTA - Kun idoli paljastuu petturiksi
ANTTI HEIKKINEN - Menestyskirjailijalla on monta rautaa tulessa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat