x

”Onko tämä ainoa päätös, jota ette ole valmis perumaan?” – Haatainen hurjistui Rehulalle

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Mielenosoittajat vaativat vanhuksille hyvää hoitoa ja hoitajille mahdollisuutta tehdä työnsä hyvin Suomen lähi- ja perushoitajaliitto järjestämässä mielenilmauksessa Helsingissä torstaina.

Oppositio yritti kyselytunnilla turhaan saada peruspalveluministeri Juha Rehulalta (kesk.) suoraa vastausta, onko hallitus valmis perumaan hoitajamitoituksen alentamisen vanhustenhoidossa. Puolen tunnin jälkeen kysymisen jälkeen kiusaantuneen oloisen ministerin viesti kiteytyi sanoihin:

– Jotta voi perua jotain, pitää olla jotain mitä perua, Rehula vastasi.

Hän perusteli vähäsanaisuuttaan sillä, että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan, miten vanhustenhuollon suunnitellut hallitusohjelmaan lukeutuvat säästöt toteutetaan. Laatusuositukset hoitajamitoituksineen kuuluvat kokonaisuuteen.

– Käymme nyt tiheällä kammalla läpi, mitä vaihtoehtoja on löydettävissä. Kuukauden sisällä saadaan yksiselitteinen vastaus, hän lupasi.

Suomessa vietetään parhaillaan vanhustenviikkoa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) muistutti, että moni ikäihminen viettää viikkoa apeissa tunnelmissa hallituksen säästösuunnitelmien takia.

– Emme lepää ennen kuin tämä asia on kunnossa. Hallitus jakaa verohelpotuksia varakkaimmille ihmisille moninkertaisella summalla siihen verrattuna, mitä näillä säästöillä saadaan, Haatainen ihmetteli.

Kansalaistorilla on meneillään juuri laaja mielenilmaisu, jossa hoitajat ja vanhusten omaiset odottavat vastauksia vanhustenhuollon nykytilasta. Haatainen oli menossa sinne kyselytunnilta.

– Mitä minä vastaan heille, hän kysyi Rehulalta.

Emme lepää ennen kuin tämä asia on kunnossa.

Hän muistutti, että hallitus on perunut lukuisia huonoja päätöksiään. Jopa hallituspuolueiden sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntavastaavat vaativat tänään, että suunnitellusta hoitajien vähentämistä on luovuttava.

– Onko tämä ainoa päätös, jota ette ole valmis perumaan?

Anneli Kiljunen (sd.) viittasi muun muassa valvontaviranomaisen Valviran selvitykseen, joka on karua luettavaa. Jopa 90 prosenttia hoitoyksiköistä sai huomautuksen puutteellisesta hoidosta.

– Yksi yhteinen piirre oli riittämätön henkilöstö, osaamisen puute, uupuminen ja huono johtaminen. On käsittämätöntä, että hallitus hakee säästöjä heikentämällä henkilöstömitoitusta ja -osaamista. Se ei ole mahdollista ilman epäinhimillistä vanhusten kohtelua.

Rehula totesi käyneensä yhdessä ympärivuorokautista hoitoa antavassa hoitolaitoksessa. Hänen mukaansa on niitäkin tilanteita, joissa pääosalla senioreista on hyvä olla.

– Ei 82-vuotiaalta mieheltä saa sanotuksi opeteltuja sanoja, jos hänellä ei ole hyvä olla.

Ilmari Nurminen (sd.) muistutti, että viime kaudella saatiin aikaiseksi vanhuspalvelulaki, ja vanhustenhoidon hoitajamitoitusta saatiin nostetuksi. Rehula tokaisi, että samaan aikaan leikattiin kuntien valtionosuuksista: ”Aika vähän antoi eväitä”, hän totesi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman laski, että hallituksen säästöjen ”ansiosta” 14 vanhuksen hoitoyksikössä on vain vain yksi hoitaja aamussa ja illassa.

– Hallituksen omistakin riveistä on myönnetty, että tämä on kohtuutonta. Tuletteko luopumaan säästöistä, tämä on teistä ministeri Rehula kiinni, Lindtmankin yritti saada vastausta. Eikä sitä saanut.

Hallitus aikoo säästää vanhustenhoidossa ensi vuonna 25 miljoonaa euroa. Mikäli hallitus pysyy suunnitelmissaan henkilöstön vähimmäismäärä putoaa alimmillaan 0,4 hoitotyöntekijään asukasta kohden. Nykyinen minimi on 0,5.

Kansanedustaja hurjistui: ”Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan”

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paateron mukaan oli yllättää kuulla, kuinka ”Senaatti 2” on jo perustettu ennen kuin varsinainen maakuntalaki on lähelläkään päätöksentekoa.

Paatero viittaa valtion alaiseen liikelaitokseen eli Senaatti-kiinteistöihin.

Asia tuli esille, kun uutisoitiin johdon palkkaamisesta ilman avointa hakua, eli ”kun tiedämme jo parhaat” -periaatteella.

– Näin siis uuden maakuntahallinnon ensimmäiset hyvän hallinnon ja demokratian vastaiset päätökset alkavat jo näkyä, Paatero toteaa.

Maakuntamallissa tarkoituksena on siirtää kaikkien sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen kiinteistöt ja kunnilta vuokrattavien tilojen vuokrasopimukset valtakunnalliselle osakeyhtiölle korvauksetta.

”Toistaiseksi ei minkäälaista lainsäädännöllistä pohjaa.”

Aiemminkin Suomessa on tapahtunut omaisuuden vaihdoksia julkisen hallinnon sisällä. Kunnat ja valtio ovat sopineet maa-alueiden tai kiinteistöjen vaihdoista, Helsingin kaupungille siirrettiin osa Sipoon kunnasta.

– Aina aikaisemmin näistä on neuvoteltu ja päädytty korvauksiin eri osapuolille. Nyt esimerkiksi yli kolmen miljardin euron arvoiset, kuntalaisten varoilla maksetut sairaalat siirrettäisiin täysin korvauksetta uusille vallanpitäjille, Paatero ihmettelee.

– Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan, ja vielä yhtiölle, jolla ei toistaiseksi ole minkäänlaista lainsäädännöllistä pohjaa, Paatero toteaa.

Hän ihmettelee tiedotteessaan, miten tämä on mahdollista Suomessa, jossa sentään lakeja pitäisi noudattaa – ja vielä maan hallituksen toimesta! Onko oikeuskanslerilla tähän kantaa, Paatero kysyy.

”Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö.”

Yhtiön johto valittiin jo nyt ilman hakua ja päätöksiä tekevät tulevaisuudessa hallitusammattilaiset, täysin irrallaan maakuntavaltuuston päätöksenteosta.

– Mallissa maakunta on vain tilojen käyttäjäkorvausta vastaan ja investointi sekä peruskorjauspäätökset tehdään valtakunnallisessa ”Senaatti 2” -yhtiössä, Paatero toteaa.

Hänen mukaansa epäily valtakunnallisesta yhtiöstä on, että kiinteistöjen käytön hinta tulee nousemaan, jotta investointeja voidaan tehdä.

– Jää nähtäväksi miten paljon tasa-arvoa kiinteistöjen osalta tulee eri puolille Suomea. Tämä on nykyhallituksen tapa hoitaa asiaa, mutta vaihtoehtoja oli ja on yhä olemassa, Paatero huomauttaa.

Kaikki sote-kiinteistöt olisi tai on mahdollista siirtää maakunnalle tai aluekunnalle velkoineen kaikkineen.

– Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö, jossa kunnat olisivat osakkaina kiinteistöjen arvoa vastaavalla osuudella. Toisena vaihtoehtona olisi tai on antaa kiinteistöt nykyisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintaan, Paatero listaa.

Tällöin neuvottelu tilojen käytöstä, rakentamisesta ja peruskorjauksessa voidaan tehdä saman alueen sisällä toimintoja hallitsevan maakunnan tai aluekunnan ja tiloja hallitsevan kuntayhtymän välillä.

– Ei ole siis pakko siirtää kaikkea päätösvaltaa valtakunnalliselle yhtiölle, ”Senaatti 2:lle”, ja heikentää samalla rankasti kuntien taloudellista asemaa, Paatero päättää.

Aamulehti uutisoi hiljattain, että soten yhteydessä siirretään miljardien eurojen arvosta kiinteistöjä uuteen Maakuntien tilakeskus -osakeyhtiöön. Johtajia on nimitetty yhtiöön ilman avointa hakua.

Miltä kuulostaa keskustan maakuntamalli ja soten valinnanvapaus, päättele tästä itse: Iiro Rantala esittää flyygelillä

Kuva: Johannes Ijäs

Pianisti ja säveltäjä Iiro Rantala tulkitsi eilisessä Pressiklubissa soten flyygelillä.

Sävellyksessään hän käsittelee niin maakuntamallia kuin valinnanvapauttakin.

Pressiklubi on mediaa ruotiva Yle TV1:lle esitettävä ajankohtaisohjelma.

Kuuntele linkistä, miltä Rantalan sote kuulostaa:

Keskustelua aiheesta

Soini vetoaa unitutkijoihin: Kellot jätettävä rauhaan

Kuva: lehtikuva/markku kainulainen

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan kellojen siirtely on yksi esimerkki turhasta sääntelystä.

Soini sanoo tiedotteessa, että kellojen siirtely on tyyppiesimerkki siitä, että ”pöhkössä kompromississa kaikki saavat sen, jota kukaan ei tahdo”.

Hän muistuttaa, että muun muassa unitutkijat kyseenalaistavat siirtojen hyödyt.

Soini toivoo, että kellojen siirtäminen passitetaan historian romukoppaan.

– EU juhlii Roomassa niin sanottua menestystarinaansa. Annetaan kansalle jotakin kaikkia koskettavaa ja hyödyllistä, Soini sanoo.

Suomi siirtyy ensi yönä kesäaikaan, kun kelloja siirretään kello kolmelta aamulla tunnilla eteenpäin.

Sama muutos tehdään myös muissa EU-maissa, joten Suomen aikaero esimerkiksi Ruotsiin pysyy samana. Venäjällä noudatetaan pysyvästi talviaikaa.

Seuraavan kerran kellon viisareihin kosketaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina, kun kelloja siirretään tunnilla taaksepäin.

Keskustelua aiheesta

Nobelisti Holmström arvioi Ykkösaamussa, mille kohtaa sijoittuu poliittisella kartalla

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Holmström puhui Helsingin yliopiston vuosijuhlassa 24.3.

Yle TV1:n vieraana ollut taloustieteen nobelisti Bengt Holmström kertoi olevansa ”pääsuuntauksessa oikeistolainen”.

– Mutta kyllä minulla on myös muunlaisia mielipiteitä … Ei minulle ole ongelma olla jonkun sosialidemokraatin kanssa samaa mieltä, jos olen samaa mieltä, hän sanoi.

Holmström totesi toisaalta myös, että häntä on vaikea sijoittaa poliittiselle kartalle. Hän luonnehti itseään oman tiensä kulkijaksi.

Holmström uskoo Suomen nousevan pitkästä taantumasta, mutta se voi olla hidasta. Hänen mukaansa kilpailukyvyn eteen on tehtävä koko ajan työtä.

Hän otti kantaa myös automatisaatioon ja robotisaatioon.

– Jatkossa ihminen ja robotit tekevät yhdessä töitä.

Holmström ei vaikuta olevan muutoksesta kovin huolissaan.

– Aina on tullut hetkiä, että pelätään, että työ loppuu, mutta se ei ole koskaan toistaiseksi loppunut, Holmström sanoi.

Esimerkiksi tekoäly luo hänen mukaansa myös valtavasti mahdollisuuksia. Työtä tekevä saa työtä myös tulevaisuudessa.

Nuorten tilanne huolestuttaa.

Suomen perustulokokeilua Holmström luonnehti mielenkiintoiseksi.

Nobelistin mukaan on hyvä, että kokeillaan ja USA:ssakin ollaan kokeilusta kiinnostuneita taloustieteilijöiden keskuudessa.

– Perustulo on looginen mahdollisuus, jos palkat ajautuvat kovin alas.

Kilpailukyky-sopimuksen ohella Holmströmin mielestä tärkeitä ovat rakenneuudistukset, joilla saataisiin joustavuutta lisää.

Hän nosti esiin eritoten syrjäytyneet nuoret. On ikädiskriminaatiota, että he eivät pääse työmarkkinoille, vaikka heidän pitäisi olla maamme tulevaisuus.

Holmströmin mukaan tämä on iso rakenteellinen huoli. Tätä vain lisää koulutustason keskimääräinen lasku.

”Ajatus on pähkähullu” – kansanedustaja sanoo sen nyt suoraan: Kaikki työ ei todellakaan ole arvokasta

Kuva: Thinkstock

Kaikki työ ei ole arvokasta eikä kaikki ansiotyö ole hyväksi.

Näin voi tiivistää kansanedustaja Anna Kontulan kolumnin ydinviestin Aamulehdessä.

Vasemmistoliiton edustaja sanoo, että ”Kaikki työ on arvokasta” -mantrasta muistutetaan politiikassa erityisesti silloin, kun ei oikein haluttaisi maksaa.

”Kun vaaditaan nuoria töihin alle minimipalkkojen tai oikeutta teettää työt kokonaan palkatta, esimerkiksi työharjoittelun tai kuntouttavan työtoiminnan nimikkeellä. Väite ei siis viittaa työn rahalliseen arvoon, ainakaan siinä mielessä, että työstä kuuluisi saada korvaus. Kyse on moraalisesta kannanotosta.”

Kontula kirjoittaa, että kapitalistisessa järjestelmässä voidaan maksaa palkkaa yhteiskunnallisesti hyödyttömästä tai jopa vahingollisesta työstä. Hän mainitsee esimerkkinä jotkut tilitoimistot, joiden koko liiketoiminta perustuu hänen mukaansa aggressiiviseen verosuunnitteluun.

”Suuri osa teollisuudestakin tuottaa tavaroita, joita me emme tarvitse tai joita voitaisiin käyttöikää pidentämällä tehdä paljon vähemmän.”

Korvaus maksetaan siitä, että jonkun toisen ehdoilla käytetty aika ei ole yhtä arvokasta kuin sellainen, josta saa päättää itse.

Arvokkaita asioita tapahtuu Kontulan mukaan myös työmarkkinoiden ulkopuolella.

”Suomen tärkein varallisuuden lähde on terve koulutettu väestö, jota tuotetaan valtaosin lähiyhteisöjen palkattomana työnä.”

Kontula sanoo, että osallistumisesta virallisiin työmarkkinoihin tehdään hyve, jolle kaikki muu on alisteista.

”Korvauksen vaatiminen tästä ilosta alkaa kuulostaa itsekkyydeltä. Modernin palkkatyöyhteiskunnan ydinajatuksia on, että kun myyt aikaasi toisen palvelukseen, siitä maksetaan. Työsuhde on kauppasuhde, ei hyväntekeväisyyttä tai talkoita. Korvaus maksetaan siitä, että jonkun toisen ehdoilla käytetty aika ei ole yhtä arvokasta kuin sellainen, josta saa päättää itse.”

Kansanedustaja-tutkijan mukaan yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta ei ole olennaista, kuinka suuri osa ihmisten ajasta kuluu virallisen työelämän puitteissa.

AVAINSANAT