Politiikka
3.5.2016 20:00 ・ Päivitetty: 4.5.2016 10:23
Onko tätäkään mietitty tarpeeksi – “Nyt se keskusta ampuu maakuntavaalissa omaan nilkkaansa”
– Keskusta on tekemässä vakavan virheen maakuntauudistuksessa. Näin sanoo talouspoliittinen asiantuntija, SDP:n Helsingin piirin toinen varapuheenjohtaja ja eduskunta-avustaja Antti Koskela.
Hän on tehnyt havainnon, jonka mukaan tulevissa maakuntavaaleissa pieniä kuntia uhkaa lähinnä mopen osa maakuntavaltuustojen paikkoja jaettaessa.
– Hallitus on erityisesti keskustan vaatimuksesta hyväksymässä maakuntauudistuksen, jossa kuntien tehtäviä siirtyy uusille vaaleilla valittaville maakuntahallinnoille. Näihin tehtäviin sisältyy muun muassa terveyspalveluiden järjestäminen. Tämänhetkisen esityksen mukaan vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta 18 maakunnalle vuoden 2019 alussa, Koskela sanoo.
– Oletettavasti keskustan motivaationa on ollut maaseutualueiden vallan kasvattaminen. Maakuntien keskuskaupungithan ovat usein kokoomus- tai demarivetoisia, ja ympäröivät maalaisalueet taas keskustan johtamia. Kun asiat päätetään koko maakunnan tasolla, keskustan valta kasvaa. Vai kasvaako? KOskela miettii.
Itse asiassa on käymässä päinvastoin, Koskela huomioi.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus tullaan muistamaan varsinaisena vatulointihallituksena, joka teki päätöksiä miettämättä sen tarkemmin seurauksia. Nyt tämä keskustan kauan himoitsema maakuntauudistus saattaakin kolahtaa pahasti sen omaan nilkkaan.
– Maaseudulla ja pikkukaupungeissa asuvien kansalaisten vaikutusvalta saattaa heikentyä uudistuksessa merkittävästi, koska uudet maakuntavaltuustot tulevat koostumaan lähinnä keskuskaupunkien ja muiden suurten kaupunkien edustajista.
Lisää aiheesta
Oletettavasti keskustan motivaationa on ollut maaseutualueiden vallan kasvattaminen. Maakuntien keskuskaupungithan ovat usein kokoomus- tai demarivetoisia, ja ympäröivät maalaisalueet taas keskustan johtamia. Kun asiat päätetään koko maakunnan tasolla, keskustan valta kasvaa. Vai kasvaako?
– Tällä hetkellä olemassa olevissa maakuntien hallinnoissa paikat on jyvitetty eri kuntien edustajille väkiluku huomioon ottaen. Esimerkiksi Uudellamaalla on sovittu että kunta saa alkavaa 25 000 asukasta kohden yhden paikan. Helsingille määräytyy 24 paikkaa, Espoolle 11 ja niin edelleen. Jokaisen kunnan suhteellinen edustavuus on turvattu. Pohjois-Pohjanmaalla taas kunta saa alkavaa 7 000 asukasta kohden yhden paikan, Koskela laskee.
– Kun maakunnan valtuusto valitaan jatkossa suoralla kansanvaalilla, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa leijonanosa läpimenijöistä on joensuulaisia, Keski-Suomessa jyväskyläläisiä, Keski-Pohjanmaalla lähinnä kokkolalaisia ja niin edelleen.
Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Päijät-Hämeen kunnissa 40 lahtelaista ehdokasta sai Koskelan laskemien mukaan yli 300 ääntä. Muista Päijät-Hämeen kunnista yhteensä tämän tempun teki 6 ihmistä. Pohjois-Karjalan kuntien suurimmista 30 ääniharavasta 25 oli Joensuulaisia.
– Keski-Suomessa tilanne on samankaltainen. Jyväskylässä 30 ehdokasta sai yli 300 ääntä. Muista Keski-Suomen kunnista yhteensä heitä oli 6.
– Kaikkein karuin on Keski-Pohjanmaa. Koko maakunnassa oli 32kpl yli 150 ääntä kunnallisvaaleissa saaneita, ja he olivat kaikki kokkolalaisia. Mitään äänileikkuriakaan ei suorissa kansanvaaleissa voi käyttää. Kaikilla on suorassa vaalissa yksi ääni. Ikävä juttu muille Keski-Pohjanmaan asukkaille. Periaatteessa he voivat saada muutaman paikan maakuntavaltuustoon keskittämällä äänet muutamalle ehdokkaalle, Koskela sanoo.
Tähän toki vaikuttaa Koskelan mukaan se, että kunnallisvaaleissa voi äänestää vain oman kunnan ehdokasta, ja maakuntavaaleissa koko maakunnan tasolta. Tämä ei kuitenkaan sanottavasti muuta tilannetta, koska ihmiset äänestävät yleensä oman kunnan poikaa tai tyttöä. Tämä on nähtävissä eduskuntavaaleissakin. Esimerkiksi Pirkanmaalla 2015 kuusi suurinta ääniharavaa olivat kaikki tamperelaisia. On oletettavaa, että maakuntavaaleissa käy samoin: ihmiset äänestävät oman kunnan ehdokasta, vaikka vaalipiirinä on koko maakunta. Oman paikkakunnan ehdokkaat ovat tutuimpia.
Jatkossa suurimpien kaupunkien edustajat pääsevät päättämään myös ympäröivän maaseudun asiat, Koskela tietää.
– Joensuulaiset päättävät miten Liperissä päästään lääkäriin ja tamperelaiset päättävät miten Urjalassa pääsee lääkäriin. Tätäkö keskusta halusi?
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.