Vapauden museossa matkataan historian vaiheiden läpi, mutta mitään yhden merkkihenkilön esittelystä seuraavaan kulkevaa tarinaa ei kannata odottaa. Museonjohtaja Kalle Kallion mukaan historiaa ja vapauden teeman käsittelyä on haluttu lähestyä eri tavoin. Luvassa on tarinoita, joita juhlapuheissa harvemmin mainitaan.

– Ei siinä olisi mitään mieltä, että tekisimme tänne yläasteen oppikirjan uudestaan. Ajattelen niin, että koitamme saada ihmiset innostumaan, kiinnostumaan ja löytämään uusia asioita. Siksi emme kerro niitä ihan tavanomaisimpia ja tutuimpia tarinoita, vaan vähän toisenlaisia juttuja, Kallio kuvailee.

Ihminen esiin

Museon käsikirjoituksesta vastaava projektitutkija Leena Ahonen antaa esimerkiksi veren tahriman Punaisen ristin lipun ja sen taustalla olevan koskettavan kertomuksen. Vuonna 1918 käytiin taistelua itäisellä Suomenlahdella. Valkoiset hyökkäsivät jäätä pitkin punaisten saareen. Saaren valtaus ei onnistunut, ja moni hyökkääjä kuoli jäälle.

– Eräs punaisen puolen nainen tunnisti tuttavaperheen pojan ruumiin ja kävi kertomassa siitä pojan äidille. He kävivät yhdessä hakemassa ruumiin pois jäältä, ja tämä lippu oli ruumiin peittona, jotta heitä ei ammuttaisi. Myöhemmin kaatuneen pojan äiti otti tämän naisen pois vankileirille joutuvien jonosta sanoen, ettei häntä tarvitse tuomita, Ahonen kertoo.

Ahosen mukaan kaikkien esineiden taustalla olevia tarinoita ei avata yksityiskohtaisesti teksteinä, vaan niitä kerrotaan opastetuilla kierroksilla.

Näyttelyssä tarkastellaan, millaisia asioita vapaus on eri aikoina tarkoittanut arjen tasolla. Kahdeksan tunnin työpäivä lisäsi vapaa-aikaa, jolloin työväentaloilla päästiin muun muassa harjoittamaan vapautta sivistyä ja harrastaa. Vapaus on historian saatossa tarkoittanut vapautta nälästä, sananvapautta, vapautta järjestäytyä ja osallistua politiikkaan tai vaikkapa mahdollisuutta viedä lapsi päivähoitoon.

Museo herättelee pohtimaan vapauden käsitettä eri kanteilta. Kalle Kallio nostaa esimerkiksi kieltolain. Sen voi nähdä rajoittavana sääntelynä, mutta lakia ajanut työväenliike ei nähnyt sitä sellaisena. Kieltolailla haluttiin päästää kansa alkoholin kahleista.

– Kyse on siitä, mitä me katsomme vapaudeksi ja kenen vapaudesta puhutaan. Ajattelemmeko esimerkiksi alkoholistiperheiden lasten vapautta hyvään lapsuuteen vai ihmisen oikeutta humaltua, Kallio kuvailee.

– Samantyyppistä keskustelua käydään nyt, kun pohditaan, onko vapautta voida ostaa viinipullo ruokakaupasta. Kun yleinen kontrolli vähenee, ihmisen oma vastuu kasvaa. Osalle se on vaikeampaa kuin toisille, Ahonen jatkaa.

Vapaudesta ei seuraa yksioikoisesti vain hyvää tai vain huonoa. Kallio muistuttaa, että 1980-luvulla vapautta lisäsi, että pankeista alkoi saada lainaa. Tavallinen työntekijäkin saattoi ostaa asunnon lainarahalla, joten rahamarkkinoiden vapautuminen oli hyvä asia tältä kantilta.

– Tietysti siinä oli se pienoinen ongelma, että Suomi ylivelkaantui. Vapaus velkaantua oli samaan aikaan hyvä ja huono asia, Kallio sanoo.

Vapaus tänään

Näyttelyn viimeisessä osassa pyöreälle lasiseinälle heijastuu videoita ja kuvia, jotka tuovat esiin vapauden teemaan liittyviä puheenaiheita tämän päivän maailmassa.

– Kun on käynyt läpi näyttelyn ja tulee tänne, voi huomata yhtäläisyyksiä historian ja nyt ajankohtaisten asioiden kanssa. Pyrimme päivittämään tätä osiota näyttelyn aikana, kun keskusteluun nousee tähän sopivia asioita, Leena Ahonen kertoo.

Nyt tapetilla ovat muun muassa sananvapaus, #meetoo-kampanja, orjatyöfirmat, työttömyys, naisten asema, siirtolaisuus ja ilmastonmuutos. Viimeksi mainittu herättää pohtimaan, mitä meidän vapautemme merkitsee maapallon kannalta.

– Onko yksilöllä vapaus tuhota myös tulevien sukupolvien elämää, kuten tällä hetkellä tapahtuu, Ahonen kiteyttää.

Vapauden museo

• Sijaitsee Työväenmuseo Werstaalla (Väinö Linnan aukio 8, Tampere)
• On Tampereen suurin Suomi 100 -vuoden projekti
• Näyttelyä on rakennettu Werstaan, Työväen arkiston ja Kansan arkiston yhteistyönä
• Työväenliikkeen neuvottelukunta on ollut museohankkeen alullepanija
• Näyttelyn rahoittajina ja kumppaneina ovat SAK, Palkansaajasäätiö, suomalaiset ammattiliitot, Turva, Kansan sivistysrahasto ja Suomi 100
• Museon avajaisia vietetään maanantaina 27.11., jolloin tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun asetus kahdeksan tunnin työajasta annettiin
• Yleisölle museo aukeaa tiistaina 28.11.
• Vapauden museoon on ilmainen sisäänpääsy