x

”Onko yliopistosta irtisanottava vähäarvoisempi?” – Professorit ja tieteentekijät kysyvät hallitukselta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Liitot korostavat, että kevään kehysriihessä hallituksella on tuhannen taalan paikka korjata yliopistojen rahoitustilanne.

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton mielestä maan suurin yliopisto, Helsingin yliopisto, olisi voinut hoitaa yt-neuvottelut paljon paremmin. Yliopisto ilmoitti tänään suomalaisen yliopistohistorian suurimmista henkilöstövähennyksistä.

– Näyttää siltä, että Helsingin yliopisto näkee henkilöstön vain massana, kulueränä, jota vähentämällä hoidetaan maan hallituksen ajamat rahoituksen jättileikkaukset, professorit ja tieteentekijät arvostelevat.

He pitävät ongelmallisena sitä, että irtisanomiset ja palvelussuhteen päättymiset koskevat enemmän muuta henkilöstöä kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä.

– Muun henkilöstön tehtävät uhkaavat valua yhä enemmän opettajille ja tutkijoille, jolloin tutkimukseen ja opetukseen on entistä vähemmän resursseja.

Liittojen mielestä kestävämpi ratkaisu olisi katsoa vuosi kerrallaan, mitkä toimet ovat välttämättömiä.

– Nyt Helsingin yliopisto tekee irtisanomiset etupainotteisesti kertarytinällä. Yt-neuvotteluiden tavoitteet olivat myös ylimitoitettuja.

Näyttää siltä, että Helsingin yliopisto näkee henkilöstön vain kulueränä.

Suomen yliopistoissa on käyty 25 yt-neuvottelut vuoden 2012 jälkeen ja henkilöstön määrä on näiden myötä vähentynyt lähes 4 000:lla. Itä-Suomen yliopistossa on menossa kuudennet ja Tampereen teknillisessä yliopistossa kahdeksannet yt-neuvottelut.

Liitot moittivat, että yksityiseen sektoriin verrattuna muutosturva on yliopistoissa alkeellisella tasolla.

Ne edellyttävät toimenpiteitä myös maan hallitukselta.

– Kysyimme tiedotteessamme jo marraskuussa, koska työministeri Jari Lindström tulee yliopistoihin vierailulle. Viime kesänä pääministeri Juha Sipilä kävi Salossa, kun Microsoft ilmoitti isoista irtisanomista. Tukipaketteja tai kohdennettua työllisyysrahaa ei ole yliopistoille kuitenkaan luvassa.

– Onko yliopistosta irtisanottava vähempiarvoinen kuin yrityksestä lähtöpassit saava työntekijä? Koulutuksen ja osaamisen piti joskus olla tämän maan voimavara ja kilpailuetu. Kevään kehysriihessä maan hallituksella on tuhannen taalan paikka korjata yliopistojen rahoitustilanne, liitot painottavat.

Rikostilastot kaunistuivat – Suomessa pöllittiin enää noin 55 pyörää päivässä

Kuva: Tua Onnela

Polkupyrövarkaudet ovat kääntyneet vuosikymmenen kasvun jälkeen loivaan laskuun.  Vakuutusyhtiöille ja poliisille ilmoitettiin viime vuonna edellisvuotta vähemmän varastettuja polkupyöriä, kertoo Finanssialan keskusliitto.

Yhteensä vakuutusyhtiöille ilmoitettiin viime vuonna noin 17 800 pyörävarkautta. Poliisille ilmoitettiin runsaat 20 300 varastettua pyörää, mikä on keskimäärin 55 pyörävarkautta päivää kohden.

Syy erillisiin lukuihin on, että varkaudesta ei esimerkiksi pyörän vähäisen arvon takia välttämättä ilmoiteta vakuutusyhtiölle.

– Kaikki varkaudet pitäisi aina ilmoittaa poliisille, vaikkei haluaisikaan korvauksia. Siten saataisiin tarkempia tietoja pyörävarkauksista ja se helpottaisi niiden selvittämistä. Nyt ilmi tulee vain jäävuoren huippu, sanoo Finanssialan Keskusliiton turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen.

Edellisvuonna vakuutusyhtiöille ilmoitettiin noin 18 400 ja poliisille 22 800 pyörävarkautta.

Pyörään kannattaa Finanssialan keskusliiton mukaan hankkia jonkinlainen yksilöllinen tunnistuste, kuten numerosarja runkoon. Sekä pyörästä että tunnisteesta kannattaa myös ottaa valokuva.

Pyörä kannattaa aina pysäköitäessä kahlita kiinteään esineeseen ja lukita kahdella lukolla.

– Runkolukko estää pyörällä ajamisen. Kaarilukolla kiinnitettyä pyörää taas ei voi napata olalle ja kantaa pois, Pänkäläinen sanoo.

 

Keskustelua aiheesta

Anna Kontula: ”Naispoliitikot saavat enemmän uhkailua ja muuta vihapostia kuin miespoliitikot”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulan päivitys Facebookissa on herättänyt keskustelua. Kontula nosti esiin huomioita vaaleista sekä äänestäjien ja ehdokkaiden sukupuolen merkityksestä.

Kontula kirjoittaa muun muassa, että naisehdokkaiden kampanjabudjetit ovat vaalista toiseen keskimäärin 20 % pienemmät kuin miesehdokkaide,n ja että naisia on ehdokkaista noin 40 %, vaikka aikuisväestöstä enemmistö on naisia.

Lisäksi Kontula huomautti, että naisäänestäjät äänestävät tasaisesti sekä miehiä että naisia, kun taas miehet äänestäjät useammin miehiä.

”Politiikassa kuullaan miestä asiantuntijana kaksi kertaa naista useammin. Naispoliitikot saavat enemmän uhkailua ja muuta vihapostia kuin miespoliitikot, mikä luonnollisesti nostaa poliittisen toiminnan kynnystä entisestään.”

Kontula pohtii, että näitä huomioita on hyvä miettiä nyt kuntavaalien alla, kun ihmiset hakevat sopivaa ehdokasta, jota äänestää.

Moni kommentoija vastasi Kontulalle, minkä jälkeen kansanedustaja päivitti tekstiään.

”Väittämä vihapuheen yleisyydestä perustuu laadullisiin aineistoihin, joten sitä on pidettävä enemmän todennäköisyytenä kuin todistettuna faktana.”

”Jos nyt joku haluaa protestoida, että pelkistän kahteen sukupuoleen, menkööt tekemään sen omalle seinälleen.”

Kummalliset ruotsalaiset: laadukas sairaanhoito, pitkä terve elämä, mutta silti napisevat

Kuva: Roope Permanto
Valinnanvapaus nosti Ruotsissa terveydenhuollon kustannuksia.

Ruotsalaiset ovat perin merkillista kansaa: kansainväliset vertailut osoittavat, että ruotsalaisilla on hyvä terveys ja pitkä keskimääräinen elinikä, joka jatkaa pitenemistään. Monissa raporteissa osoitetaan myös, että sairaanhoito on laadukasta. Samalla kansainväliset tutkimukset osoittavat, että ruotsalaiset ovat suhteellisesti katsottuna verrattain tyytymättömiä sairaanhoitoon.

Asia mietityttää tutkijoita naapurissamme. Kaikki on erinomaisesti, mutta paremmin pitäisi olla.

Ruotsissa vuonna 2010 voimaan tullut valinnanvapauslaki on lisännyt terveydenhuollon palvelutarjontaa ennen muuta tiheään asutuilla ja vaurailla kaupunkialueilla, joissa palvelutarjonta on jo valmiiksi laajaa. Kilpailu on myös kannustanut  yksityisiä toimijoita houkuttelemaan asiakkaiksi helppohoitoisia potilaita.

Näin arvioi ruotsalainen toimittaja ja tietokirjailija Mats Wingborg, joka on kirjoittanut ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle yhteenvedon Ruotsin terveydenhuollon uudistuksista viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta.

Uudistaminen on ollut vaiheittaista aaltoliikettä, mutta yleistrendi on kulkenut kohti markkinaehtoisuuden lisääntymistä. Lääkärikäynnit ovat lisääntyneet, mutta lähinnä potilailla, joilla on vähäinen lääkärihoidon tarve.

Wingborg arvioi, että yksityisten ja julkisten palveluntuottajien välillä ei ole havaittu merkittäviä eroja kustannuksissa tai hoidon laadussa.

Terveydenhuollossa lisääntyneet markkinaelementit ovat vahvistaneet segregaatiota, sekä maantieteellistä että sosiaalista. Sairaanhoidosta on tullut vähän epätasa-arvoisempaa.

Lue koko artikkeli täältä.

 

 

 

Kapakat eivät kannata – Päivi Räsänen listaa alkoholilain haittavaikutuksia

Kuva: Lehtikuva

KD:n kansanedustaja Päivi Räsänen vastustaa jyrkästi hallituksen kaavailemaa alkoholilain muutosta. Räsäsen mukaan Suomella ei ole varaa siihen, että kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeilla myytävän alkoholijuomien prosenttiraja nousisi 4,6 prosentista 5,5 prosenttiin.

Valmistustaparajoitteen poistuminen mahdollistaisi muun muassa vahvemman lonkeron ja viinapohjaisten limuviinojen myynnin kaupoissa.

– Alkoholi aiheuttaa jo nyt yli miljardin euron kokonaiskustannukset ja tuhansien ihmisten alkoholikuolemat vuosittain. Alkoholin saatavuus lisää kulutusta ja siten myös alkoholihaittoja ja kustannuksia yhteiskunnalle, Räsänen muistuttaa.

Lakiesitystä on perusteltu Viron viinarallilla. Räsäsen mukaan Viro on siirtymässä alkoholipolitiikassaan pohjoismaiselle linjalla ja aikoo korottaa verotusta ja rajoittaa mainontaa.

Esityksellä on arvioitu olevan kielteiset vaikutukset ravintolayrittäjyyteen.

– Useat tahot, kuten sisäministeriön poliisiosasto, pelastusala sekä lääketieteen ja hoitoalan ammattilaiset ovat todenneet, että toteutuessaan esitys lisää ongelmia ja haittoja. Esityksen on arvioitu esimerkiksi lisäävän alkoholiperäisiä hoitojaksoja sairaaloissa noin 1500:lla vuosittain. Poliisille ja pelastusviranomaisille esitys tietäisi lisää hälytystehtäviä, kustannuksia sekä kuormitusta.

Useat sosiaalialan ammattilaiset ja järjestöt pitävät esitystä Räsäsen mukaan erittäin vahingollisena erityisesti lapsille ja nuorille.

– Alkoholilakiesitys on tehty elinkeinoelämän intressien, erityisesti panimoalan ja kaupan näkemysten mukaan. Se siirtäisi kulutusta pois ravintoloista, vaikka alkuperäinen ajatus oli päinvastainen. Esityksellä on arvioitu olevan kielteiset vaikutukset ravintolayrittäjyyteen sekä alan työllisyyteen ja verotuloihin, Räsänen sanoo.

Keskustelua aiheesta

Ex-ministeri tuskastui: ”Ahdistus kasvaa näitä hullutuksia lukiessa”

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero palaa verkkosivuillaan edellisen viikon poliittisiin tapahtumiin. Hänen mukaansa epäilys sote-uudistuksen toteutumiseen heikkenee edelleen.

”Ainakin luulisi hallituksen ottavan tosissaan, kun yli 60 % sairaanhoitajista ei luota malliin, ammattilaisten kritiikki siis kovenee. Samalla vakuutusyhtiöt ovat jo kehittäneet uudenlaisen sote-vakuutuksen, jonka myynti kasvaa kohisten.”

Paatero kirjoittaa, että viime viikolla kokoontui myös parlamentaarinen sote-työryhmä.

”Samaa aihetta kävin puhumassa myös JHL:n porukoille Kotkassa, jossa suuri huoli työntekijöiden asemasta ja erityisesti tukipalvelun, joiden työpanoksesta osa siirtymässä maakunnalle. Aihetta ei myöskään helpota että hallitus päätti perustaa jo ennen lain käsittelyä valtion kiinteistöyhtiön ”senaatti2″, jonne kuntien omaisuutta siirretään, käsittämätöntä toimintaa. Tähän pakettiin liittyen kirjoitimme demareiden lausuntoa maakuntien rahoituslaista, jossa mukana siis valtion viranomaispäätökset ja soten lähipalvelut samassa budjetissa yleiskatteellisena.”

Toinen lausunto on Paateron mukaan valmisteluvaiheessa.

”Siihen kävimme kuntaliiton työvaliokunnassa hyvän keskustelun. Ainoa julkinen lupaus on keskustalta että 75 % toiminnoista ulkoistetaan eli ostetaan yrityksiltä eli samainen määrä on siis saamassa lopputilin julkiselta puolelta. Samalla hajotetaan kuntien tekemä 800 miljoonan euron panostus yhtiöille ja pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja vaikeasti työllistyvien asioiden hoito otetaan kunnilta pois samoin kuin työvoiman palvelukeskukset lopetetaan.

Paatero sanoo, että yrityspalveluiden puolella ei ole mitään tietoa siitä, miten paikalliset kuntien elinkeino- ja kehittämisyhtiöt liitetään maakunnan toimintaan.

”Onneksi kuntaliiton oma ja holding-yhtiöiden toiminta on hyvällä mallillla. Ahdistus kasvaa näitä hullutuksia lukiessa.”

AVAINSANAT