Onnettoman hidasta – vaaratiedote television tai radion kautta ei ole tätä päivää

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson

Virallisten vaaratiedotteiden lähettäminen television tai radion kautta kestää usein yli puoli tuntia. Tiedonsaanti uhkista voisi nopeutua, jos EU:ssa kaavailtu pakollinen vaaratiedottaminen matkapuhelimiin toteutuu.

Hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen kuvaa nykyjärjestelmää hitaaksi. Siihen kuuluu muun muassa lomakkeiden täyttämistä, soittelua sekä Ylen ja Digitan toimia.

– Esimerkiksi Turun puukotuksissa tilanne oli jo ohi, ennen kuin ensimmäistäkään vaaratiedotetta olisi saatu ulos. Jotta voi tiedottaa, pitää ensin olla riittävän selkeä tilannekuva ja mietittynä myös, mitä ohjeita tilanne edellyttää, Nieminen sanoo.

Kännyköihin lähetettävä hätätiedote oli työn alla jo yli kymmenen vuotta sitten, mutta kaatui erimielisyyksiin kustannusten jaosta.

– Ruotsissa toteutettiin juuri vastaava malli, jossa ylläpitokuluista vastaavat teleoperaattorit.

Pakollisia tiedotteita kännyköihin esittää EU-parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta. Lausunto on etenemässä vielä teollisuusvaliokunnan käsittelyyn sekä parlamenttiin osana sähköistä viestintää koskevaa direktiiviä. Tavoitteena on varoittaa esimerkiksi luonnonkatastrofeista ja terrori-iskuista.

Vaaratiedotteiden lähetys puhelimiin on ollut Niemisen mukaan teknisesti mahdollista toteuttaa Suomessakin, mutta vaatii investointeja ja aiheuttaa ylläpitokuluja. Maksaja pitäisi ratkaista ja se, mitkä viranomaiset voisivat 112-tekstiviestejä lähettää.

– Suomessakin pitää olla nykyistä nopeampia keinoja varoittaa suuria ihmisjoukkoja. Väestö tavoitetaan tänä päivänä mobiililaitteiden ja internetin kautta paremmin kuin radiolla ja televisiolla.

Viranomaiset varoittavat ihmisiä jo esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Näin tehtiin myös Turussa. Lisäksi älypuhelinten 112 Suomi -sovellukseen suunnitellaan tiedotuspalvelua.

Epäviralliset kanavat eivät kuitenkaan Niemisen mukaan korvaa virallisia vaaratiedotteita eivätkä todennäköisesti myöskään täyttäisi tulevan EU-direktiivin vaatimuksia.

STT–TARJA REPO

Ensimmäinen ehdokas ilmoittautui arkkipiispan vaaliin

Kuva: LEHTIKUVA / TIMO MÄKIPÄÄ

Evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispan vaaliin ilmaantui maanantaina ensimmäinen virallinen ehdokas, kun valitsijayhdistys jätti rovasti, teologian tohtori Heli Inkisen (kuvassa) vaaliasiakirjat tuomiokapituliin Turussa.

Inkinen, 59, on vihitty papiksi vuonna 1989. Hän toimii tällä hetkellä organisaation ja johtamisen yliopisto-opettajana Åbo Akademin ekonomian laitoksella.

Arkkipiispan vaalin ehdokasasettelu alkoi maanantaina ja päättyy 27. marraskuuta.

Ehdokkuudestaan ovat kertoneet myös Espoon piispa Tapio Luoma, Turun entinen piispa, nykyinen SDP:n kansanedustaja Ilkka Kantola ja Porvoon piispa Björn Vikström.

Nykyinen arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle ensi kesäkuun alussa.

Arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään 8. helmikuuta ja mahdollinen toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken 1. maaliskuuta.

Pellenaamareista tehty taas ilmoituksia: ”Jo se, että pelotellaan lapsia, on käsittämätöntä”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Kuvan tilanne on lavastettu.

Viime syksynä pelkoa aiheuttaneesta pelleilmiöstä on ollut merkkejä myös tänä vuonna, kerrotaan Itä-Uudenmaan poliisista.

Poliisin mukaan syyskuun aikana on tehty yksittäisiä ilmoituksia pellenaamaria käyttävistä ihmisistä ainakin Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Tuusulassa. Klovninaamariin pukeutuneita on nähty muun muassa koulun ja päiväkodin luona.

Poliisista kerrotaan, että lapset ovat tehneet ilmoitukset hätäkeskukselle, joka on puolestaan välittänyt ne poliisille.

Ylikomisario Maarit Pikkarainen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta toivoo, ettei tänä syksynä nähdä samanlaista ilmiötä kuin viime vuonna.

– Nyt viikonloppuna ei ole tullut havaintoja, mutta voi olla, että Halloween taas pompsauttaa ne.

– Riskit näissä ovat suuret. Jo se, että pelotellaan lapsia, on käsittämätöntä. Lapset eivät uskalla mennä kouluun. Muistan, että lapset olivat viime syksynä aika peloissaan ja asiaa jouduttiin käsittelemään kouluissa paljon, Pikkarainen sanoo.

Pikkaraista huolettaa se, että pelottelulla voi olla myös fyysisiä seurauksia.

– Joku pyöräilijä voi loukata esimerkiksi päänsä pahasti, jos hän kaatuu klovnin hypätessä jostain pyörän eteen. Ajattelemattomalla toiminnalla voi olla kovat seuraukset, se minua eniten huolestuttaa.

Pikkarainen muistuttaa, että tahallaan pelottelu voi täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkit.

– Jos joku oikein pelästyy siitä, ja kokee oman hengen ja terveyden olevan vaarassa, voivat laittoman uhkauksen tunnusmerkit toteutua.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Etelä-Suomen Media.

”Hallituksen johtavilta poliitikoilta tuli ristiriitaisia viestejä” – tutkija moittii jälkipyykkiä Turun iskussa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Turun kauppatori täyttyi muistokynttilöistä ja kukista puukotusiskun jälkeen.

Rauhallinen kriisiviestintä ei onnistunut viranomaisilta ja päättäjiltä Turun puukotusiskun jälkeen, arvioi Helsingin yliopiston kriisiviestinnän tutkija Salli Hakala. Hän puhui Terrorismiin liittyvät pelot ja niiden hallinta -seminaarissa Helsingin yliopistolla.

– Jopa hallituksen johtavilta poliitikoilta tuli keskenään ristiriitaisia viestejä, kun vaadittiin nopeita lainsäädäntömuutoksia, Hakala sanoi STT:lle.

Hänen mukaansa esimerkiksi poliisin partioiden varustaminen konepistooleilla voi myös lietsoa pelkoa kansalaisten keskuudessa.

– Pitää miettiä, mikä viesti milläkin toiminnalla halutaan lähettää ja kenelle. Kun halutaan lähettää potentiaalisille terroristeille viesti siitä, että varustautumista lisätään, samalla tullaan lisänneeksi kansalaisten turvattomuuden tunnetta, Hakala kertoi.

Tilaisuudessa puhuneen terrorismitutkija Leena Malkin mukaan terrori-iskut aiheuttavat aina painetta näyttäville toimille. Hänen mukaansa terroriteolle ominaista on myös se, että iskun jälkeen uhan alla elämisestä tulee uusi normaali.

Esimerkiksi Lontoon vuoden 2005 iskun jälkeen tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että pelko oli läsnä vielä useita kuukausia iskun jälkeen ja ihmiset muuttivat käyttäytymistään.

– Isku aiheuttaa pelkoa uusista iskuista, ja tyypillisesti jopa kauaskantoisia ja radikaaleja toimenpiteitä ollaan valmiita hyväksymään, Malkki sanoi.

Tavallinen kansalainen voi kokea itsensä haavoittuvaksi ja suojattomaksi.

Hakalan mukaan nykyisessä mediayhteiskunnassa, jossa media on läsnä kaikkialla, symbolisilla viesteillä on korostunut merkitys. Tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että viestintää ovat kaikki viranomaisten toimet, eivät vain harkitut julkilausumat ja tiedotustilaisuudet.

– Seurausten hallinta on myös iskun vaikutusten minimoimista, mitä paniikinomainen toiminta ei palvele, Hakala sanoi.

Malkin mukaan iskun herättämä pelko toimii välineenä terrorismin tavoitteille, psykologiselle vaikuttamiselle, huomiolle ja yhteiskuntien horjuttamiselle.

– Tavallinen kansalainen voi kokea itsensä haavoittuvaksi ja suojattomaksi iskun jälkeen. Terrorismi koetaan arvaamattomana, jolta suojautuminen on vaikeaa, Malkki sanoi.

Vaikka pelko on normaalia, Malkki muistuttaa että siitä voi tulla myös ongelma, jos pelko kasvaa sellaisiin mittoihin, että se alkaa tuottaa haitallisia reaktioita.

– Esimerkiksi kaksoistorneihin Yhdysvalloissa vuonna 2001 tehtyjen iskujen jälkeen ihmiset alkoivat matkustaa lentokoneen sijaan autolla, mikä taas aiheutti liikenneonnettomuuksien lisääntymistä.

Hakala muistuttaakin, että viranomaisten ja päättäjien tulisi varautua vastaaviin tilanteisiin ja miettiä, miten kriisiviestintä hoidetaan siten, että se tuottaa mahdollisimman vähän häiriöitä yhteiskunnalle.

Miina Sillanpäälle haetaan pysyvää liputuspäivää: ”Soveltuu kansalaisvaikuttamisen symboliksi”

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta
Miina Sillanpään elämäntyötä juhlittiin näyttelyllä eduskunnan kirjastossa viime helmikuussa. Avajaisissa olivat muun muassa (vasemmalta) Miina Sillanpään seurasta Kirsti Rissanen, presidentti Tarja Halonen, piispa Irja Askola ja eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola.

Miina Sillanpään seura hakee Suomen ensimmäiselle naisministerille Miina Sillanpäälle (sd.) vakituista liputuspäivää. Hänen ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi liputettiin ensimmäisen kerran viime vuonna lokakuun 1. päivänä kertaluonteisesti.

Liputus liittyi Sillanpään syntymän 150-vuotisjuhlavuoteen. Liputusta suositellaan myös tänä vuonna.

Miina Sillanpään seuran hakemusta pysyvästä liputuspäivästä tukee lähes 40 tahoa, muun muassa kansalaisjärjestöjä, ammattiliittoja, naisjärjestöjä, osuusliikkeitä sekä yhteiskunnallisia instituutioita ja vaikuttajia.

Hakemuksessa korostetaan, että juuri 1.10.1906 tulivat Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki, jotka antoivat kansalaisille, sekä miehille että naisille, täydet poliittiset oikeudet.

Miina Sillanpäällä oli seuran mukaan tärkeä rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana. Hän oli muun muassa Suomen ensimmäinen naisministeri. Miina Sillanpään seuran mielestä Suomen 100-vuotisjuhlavuosi olisi hyvä ajankohta korostaa hänen työtään lasten ja nuorten turvallisen elämän, tasa-arvon, vanhustyön ja kuluttajaliikkeen puolesta.

– Miina Sillanpään elämäntyö ja hänen keskeiset, kestävät saavutuksensa osoittavat, että juuri Miina Sillanpää soveltuu kansalaisvaikuttamisen symboliksi. Hän oli aikansa suuri kansalaisvaikuttaja ja tinkimätön hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja. Ensikotitoiminnan lisäksi hänen työnsä jälki näkyy vielä nykyisinkin monilla yhteiskunnan osa-alueilla, hakemuksessa perustellaan.

Miina Sillanpään seura järjestää torstaina avoimen seminaarin vapaaehtoisen kansalaistoiminnan mahdollisuuksista ja elinvoimasta tulevaisuudessa. Puhujina ovat muun muassa sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja pääjohtaja Reijo Karhinen.

Poliisi: Eduskuntatalon edessä itseään puukottaneet olivat turvapaikanhakijoita

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Poliiseja ja ambulanssi eduskunnan edustalla Helsingissä perjantaina 22. syyskuuta 2017. Helsingin poliisi oli saanut hälytyksen puukotuksesta.

Eduskuntatalon portailla itseään perjantaina puukottaneet miehet olivat turvapaikanhakijoita, vahvistaa tutkinnanjohtaja Kirsi Kanth Helsingin poliisista. Hänen mukaansa teon motiivi liittyy turvapaikkaprosessiin.

Miehet ovat syntyneet vuosina 1995 ja 1998.

Tapauksesta on ilmoitettu Maahanmuuttovirastolle, jonka kanssa tilannetta selvitellään. Poliisi ei tässä vaiheessa kerro miesten kansallisuuksia.

Miehet pääsivät sairaalasta lauantaina, joten he eivät loukkaantuneet kovin vakavasti.

AVAINSANAT