Operaatio vakiduuni: Vihreiden ja perussuomalaisten ovet säpissä – ”Kokoomukselta varmasti nihkein vastaanotto”

Lehtikuva/Vesa Moilanen
Operaatio vakiduunin Mika Kolehmainen pitää harmillisena, etteivät kaikkien puolueiden ovet auenneet keskustelulle.
Lehtikuva/Vesa Moilanen
Operaatio vakiduunin Mika Kolehmainen pitää harmillisena, etteivät kaikkien puolueiden ovet auenneet keskustelulle.
Lehtikuva/Vesa Moilanen
Operaatio vakiduunin Mika Kolehmainen pitää harmillisena, etteivät kaikkien puolueiden ovet auenneet keskustelulle.

Eduskunnassa käsitellään tänään niin sanottujen nollatuntisopimusten suitsimiseen tähtäävää kansalaisaloitetta. Aloitetta ajaneen Operaatio vakiduuni -kampanjan väki on tullut seuraamaan lähetekeskustelua eduskunnassa.

Kampanjan nokkamies Mika Kolehmainen on tyytyväinen siihen, että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ilmaissut kaikkien puolueen kansanedustajien seisovan aloitteen takana. Odotukset torstain lähetekeskustelulle ovat selvät – ainakin puoluekentän vasemmalta reunalta lienee luvassa aloitetta puoltavia puheenvuoroja.

– Muissa ryhmissä tulee varmasti jakaannusta. Lähetekeskustelussa varmasti kokoomukselta tulee nihkein vastaanotto, Kolehmainen arvioi Demokraatille.

Iisalmesta Helsinkiin eduskuntaan vierailulle saapunut Kolehmainen kertoo, että kansalaisaloitteen tiimoilta käytiin tänään puhumassa SDP:n, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmien sekä keskustan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenten kanssa.

Kolehmainen harmittelee, etteivät vihreiden, kokoomuksen, RKP:n ja perussuomalaisten ryhmien ovet heille auenneet.

Yrittäjät torppaavat aloitteen

Kolehmaisen mainitsemaa nihkeyttä edustaa myös Suomen yrittäjien kannanotto. Edunvalvontajärjestön mukaan laki veisi työtä erityisesti nuorilta, koska on paljon töitä, jossa ei ennalta tiedetä, paljonko tunteja on luvassa.

– Siksi tarvitaan työsopimuksia, joihin ei määritellä tarkkaa työaikaa, Suomen yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo tiedotteessa.

Yrittäjien mukaan nollatuntisopimukset ovat tarpeen myös silloin, kun työntekijä ei voi itse esimerkiksi opiskelun takia sitoutua ennakkoon tiettyyn viikkotyömäärään.

– Lailla ei pidä kieltää sellaista, mikä on tarpeen monilla aloilla ja mikä sopii työntekijälle. Kaikkea työtä tarvitaan, Hellstén sanoo.

Aloite kuitenkin säilyttää mahdollisuuden alle 18 tunnin sopimuksille perustellusta ja työntekijän erikseen kirjallisesti ilmaisemasta toiveesta. Sellaisia syitä voivat olla esimerkiksi opiskelu, osa-aikaeläke, lastenhoito tai muut niihin rinnastettavat syyt.

Epävarma tulevaisuus

Kolehmaisen mukaan nollatuntisopimusten rajaaminen on tarpeen, jotta työntekijöillä olisi mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Nykyisellään nollasopimuksilla työskentelevät eivät tiedä työvuorojensa määrää, eivätkä voi arvioida, millainen määrä euroja jää kuukaudessa käteen.

– Vaikka olisi tehnyt kaksi ja puoli vuotta täyttä työaikaa, mutta olet nollatuntisopimuksella, lainan saaminen pankista ja oman elämän suunnittelu sitä kautta on käytännössä mahdotonta, Kolehmainen muistuttaa.

Kolehmaisen mukaan on selvää, ettei työntekijöiden epävarma tilanne ainakaan edistä talouskasvua. Kun tulevan suunnittelu on mahdotonta ja lainan saaminen kiven alla, työntekijä jatkaa vuokralla asumista, eikä tee sen enempää asuntokauppoja kuin muitakaan investointeja.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 38 Demokraatti
ANI SUORASUU - Ann Selinille ei ryppyillä
VARAA PAREMPAAN - Eveliina Heinäluoma haluaa herättää puolueet Helsingissä
KUIN ERI PLANEELTA - SDP:n ja hallituksen sote-linjat eivät kohtaa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat