Opetushallituksen uutispommi: Pojat ovat edelleen poikia ja tytöt tyttöjä

Kuva: Getty Images
044-tasa-arvo1

Ohjeistus koulujen tasa-arvosuunnitelmista nostatti tiistaina tunteita sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla.

Sankat ihmisjoukot perussuomalaisten puheenjohtajaa, ulkoministeri Timo Soinia myöten sanoutuivat irti siitä, että poikia ei saisi enää kutsua pojiksi ja tyttöjä tytöiksi.

– Oi aikoja, oi tapoja. Haloo, onko siellä pytingissä valot päällä? Soini lähetti blogissaan kipakkaa palautetta Opetushallitukselle.

– Me emme lähde tällaisiin vouhotuksiin mukaan, ulkoministeri vakuutti.

Missä näin oli sitten ohjeistettu?

Ei missään. Kyse oli väärinkäsityksestä, joka sai alkunsa Helsingin Sanomien Nyt-liitteen jutun lähdettyä leviämään sosiaalisessa mediassa.

Opetushallituksen mukaan kyse ei ole edes mistään uudistuksesta, vaan uusi tasa-arvosuunnitelma tuli voimaan perusopetuksessa kaksi vuotta sitten.

Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa laki oli voimassa jo aiemmin.

Vuodenvaihteessa loppuu siirtymäaika, jonka loppuun mennessä koulujen pitää tehdä tasa-arvosuunnitelmat. Tätä varten kouluille tehtiin vajaa vuosi sitten opaskirjanen, jonka tarkoitus oli toimia apuna tasa-arvotyön suunnitelmien laatimisessa.

Tämä ohjeistus ei ole pakottava.

– Opasta on väärinymmärretty ihan olan takaa. Kukaan ei ole sanonut, ettei poikia saisi kutsua pojiksi, eikä Opetushallitus voisi tällaista säätääkään. Opas on virikemateriaalia, jota voi käyttää, jos kouluilla ja opettajilla ei ole omia ajatuksia aiheesta, kertoo opetusneuvos Satu Elo STT:lle.

Elon tietojen mukaan aihe ei ole nostattanut tunteita kouluilla.

– Tasa-arvoasioissa Suomessa on selvästikin vielä kipukohtia, kun tästä täytyy joidenkin niin kauheasti vouhkata.

”Kukaan ei ole sanonut, ettei poikia saisi kutsua pojiksi, eikä Opetushallitus voisi tällaista säätääkään.”

Opetusneuvos Elon mukaan käsitykset siitä, missä tytöt ovat hyviä ja missä pojat ovat hyviä, alkavat muotoutua jo varhaisella iällä.

Esimerkiksi vielä ensimmäisellä luokalla kaikki kuvittelevat osaavansa matematiikkaa hyvin, mutta jo kolmannella luokalla pojat kuvittelevat osaavansa sitä erittäin hyvin ja tytöt ovat epävarmempia kyvyistään.

Elon mukaan kouluissa pitäisi pystyä vaikuttamaan siihen, ettei tällaisia jakoja tulisi. Sen vuoksi pitäisi välttää luomasta asetelmia, jotka tukevat käsityksiä siitä, että tytöt olisivat jonkinlaisia ja pojat jonkinlaisia. Tähän kouluille tehdyssä tasa-arvo-oppaassakin oli tarkoitus puuttua.

– Tyttöjä ja poikia ei esimerkiksi pitäisi jakaa erillisiin ryhmiin, ellei sille ole jotain erityistä perustetta, Elo sanoo.

Jussi Lankinen

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Mikael Jungner arvioi 100 000 suomalaista: ”Tyystin empatiakyvyttömiä potentiaalisia väkivallantekijöitä”

Kuva: Kari Hulkko

”Imatran tragedia vetää surulliseksi ja puhuttaa”, kirjoittaa aktiivinen some-keskustelija, SDP:n entinen puoluesihteeri ja kansanedustaja Mikael Jungner Facebook-tilillään.

Jungnerin arvion mukaan noin 2 prosenttia porukasta eli 100 000 suomalaista on ”tyystin empatiakyvyttömiä potentiaalisia väkivallantekijöitä”.

Tämä luo arvaamattomuutta, johon on vaikea päästä kiinni.

”Vaikka hyvinvointivaltio hyppisi minkälaisia kärrynpyöriä, tuosta porukasta nousee aina silloin tällöin murhaajia tai muita raakuuksien tekijöitä. Nuo yksittäiset teot eivät yhteiskuntapolitiikalla katoa.”

Jugner kehottaakin varovaisuuteen yleistävissä johtopäätöksissä hirmuteon syistä.

”Ne kun eivät yleensä perustu mihinkään muuhun kuin inhimilliseen haluun selittää rationaalisesti kaikki se paha, mikä elämäämme uhkaa.”

Kiusaaja avautuu: Tyttöjen väliset suhteet ovat julmaa peliä siitä, kuka on ”in” ja kuka ”luuseri”

Kuva: Thinkstock

”Ala-asteella käännyin kahta entistä ystävääni vastaan, koska uskoin, että se oli ainoa keino selvitä joutumatta itse ulkopuoliseksi. Aloin puhua pahaa entisistä ystävistäni ja eristää heitä joukosta.”

Näin kirjoittaa nimimerkki ”Entinen kiusaaja” Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, jossa hän avaa syitä, miksi hän kääntyi ystäviänsä vastaan.

”En selittele tekojani enkä ole niistä ylpeä. Tyttöjen väliset suhteet ovat julmaa peliä siitä, kuka on ”in” ja kuka ”luuseri”.”

Hän teki sen itkun ja hä­peän kautta mutta ei julkisesti. Sain säilyttää kasvoni.

Kiusaajan mukaan käänteentekevä ihminen hänelle oli vitos- ja kutosluokkien opettaja, joka ymmärsi, että kyse on empatian puutteesta.

”Hän ei pyrkinyt erottamaan minua koulusta eikä tarttunut rajuihin rangaistuksiin, sillä hän näki pelkoni. Hän keskustelutti minua kerta toisensa jälkeen. Muistan, että hän käytti jopa Eino Leinon Hymyilevästä Apollosta tätä kohtaa: ”Ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. Paljon hyvää on rinnassa jokaisen – – ja itkeä ei voi ilkeä.” Hän viestitti minulle, että teoistani huolimatta en ollut paha.”

Kiusaajan mukaan opettaja herätti hänessä empatian.

”Hän teki sen itkun ja hä­peän kautta mutta ei julkisesti. Sain säilyttää kasvoni. Pyysin kohteilta anteeksi, ja asiat selvitettiin.”

AVAINSANAT

Kansanedustajille ylennys: Kapteenit Kaikkonen ja Mustajärvi

Kuva: Lehtikuva

Itsenäisyyspäivänä ylennettyjen reservin upseerien joukossa oli myös politiikasta tunnettuja nimiä.

Kansanedustajat Antti Kaikkonen (kesk.) ja Markus Mustajärvi (vas.) ylennettiin kapteeneiksi.

Tuusulasta kotoisin oleva Kaikkonen on keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Vasemmistoliiton varapuheenjohtajan Mustajärven kotipaikkakunta on Savukoski.

Kapteeniksi ylennettiin kaikkiaan satakunta ja majuriksi vajaat 40 reserviläistä. Everstiluutnantiksi yleni neljä ihmistä. Se on korkein sotilasarvo, joka reservissä voidaan myöntää.

Reserviläinen voi saada ylennyksen osallistumalla esimerkiksi kertausharjoituksiin, Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin tai sotilaallisiin koulutuksiin. Ylennyksen voi saada viiden vuoden välein.

Keskustelua aiheesta

SK: Satakunnasta ehdotus Suomen kansallislauluksi: Porin Ässien fanitusbiisi Patasydän — Matti Klinge: ”Eihän Suomen leijonaakaan voida ruveta vaihtamaan mihinkään oravaan”

Kuva: Lehtikuva

Satakunnan Kansa kertoo Alma Median aluebarometrista, jonka mukaan Maamme-laulu on satakuntalaisten keskuudessa selkeästi suosituin vaihtoehto kansallislauluksi ensi vuodelle, kun Suomen itsenäisyys täyttää 100 vuotta.

Vastaajista 65 prosenttia oli Maamme-laulun kannalla. Myös Finlandialla oli runsaasti kannatusta. Muita ehdotuksia olivat muun muassa Porin Ässien kannatuslaulu Patasydän ja Cannibal Corpsen Fucked with a knife.

Professori ja historiantutkija Matti Klingen mielestä Maamme-laulun asema on yksiselitteinen.

– Mikä tässä nyt on ongelma? Eihän Suomen leijonaakaan voida ruveta vaihtamaan mihinkään oravaan.

Sibelius-Akatemian professori Atso Almila taas sanoo, että Finlandia on huono vaihtoehto.

– En usko, että tavallinen laulaja saa Finlandiasta juuri mitään irti, varsinkaan jääkiekko-ottelussa.

– Tavallinen kansa örisee oktaavia liian matalalla ja sointukäännökset menevät väärin.

Keskustelua aiheesta

Reilut puoli miljoonaa ei riitä Auerille – HS: Hakee 2,5 miljoonaa euroa lisää

Kuva: lehtikuva / mika kanerva
auer

Murhasyytteestä vapautettu Anneli Auer hakee valtiolta noin 2,5 miljoonan euron lisäkorvauksia vangitsemisajastaan, kertoo Helsingin Sanomat.

Auer on lehden mukaan jättänyt korvausvaatimuksen tänään Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen.

Valtiokonttori maksoi Auerille syyskuussa noin 545 000 euron korvaukset. Suurin osa summasta oli kärsimyskorvausta. Auerin haastehakemuksen mukaan korvaukset eivät ole oikeassa suhteessa vapaudenmenetyksen aiheuttamaan kärsimykseen.

Auerin syyte miehensä murhasta hylättiin lopullisesti vuosi sitten. Murhasyytteen ollessa vireillä Auer tuomittiin lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista 7,5 vuoden vankeuteen.

Auerin haastehakemuksen mukaan korvausta ei voida alentaa sen takia, että hän suoritti osittain samaan aikaan seksuaalirikostuomiota.

Juttuun lisätty kaksi viimeistä kappaletta klo 18.55.