Opetushallituksen uutispommi: Pojat ovat edelleen poikia ja tytöt tyttöjä

Kuva: Getty Images

Ohjeistus koulujen tasa-arvosuunnitelmista nostatti tiistaina tunteita sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla.

Sankat ihmisjoukot perussuomalaisten puheenjohtajaa, ulkoministeri Timo Soinia myöten sanoutuivat irti siitä, että poikia ei saisi enää kutsua pojiksi ja tyttöjä tytöiksi.

– Oi aikoja, oi tapoja. Haloo, onko siellä pytingissä valot päällä? Soini lähetti blogissaan kipakkaa palautetta Opetushallitukselle.

– Me emme lähde tällaisiin vouhotuksiin mukaan, ulkoministeri vakuutti.

Missä näin oli sitten ohjeistettu?

Ei missään. Kyse oli väärinkäsityksestä, joka sai alkunsa Helsingin Sanomien Nyt-liitteen jutun lähdettyä leviämään sosiaalisessa mediassa.

Opetushallituksen mukaan kyse ei ole edes mistään uudistuksesta, vaan uusi tasa-arvosuunnitelma tuli voimaan perusopetuksessa kaksi vuotta sitten.

Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa laki oli voimassa jo aiemmin.

Vuodenvaihteessa loppuu siirtymäaika, jonka loppuun mennessä koulujen pitää tehdä tasa-arvosuunnitelmat. Tätä varten kouluille tehtiin vajaa vuosi sitten opaskirjanen, jonka tarkoitus oli toimia apuna tasa-arvotyön suunnitelmien laatimisessa.

Tämä ohjeistus ei ole pakottava.

– Opasta on väärinymmärretty ihan olan takaa. Kukaan ei ole sanonut, ettei poikia saisi kutsua pojiksi, eikä Opetushallitus voisi tällaista säätääkään. Opas on virikemateriaalia, jota voi käyttää, jos kouluilla ja opettajilla ei ole omia ajatuksia aiheesta, kertoo opetusneuvos Satu Elo STT:lle.

Elon tietojen mukaan aihe ei ole nostattanut tunteita kouluilla.

– Tasa-arvoasioissa Suomessa on selvästikin vielä kipukohtia, kun tästä täytyy joidenkin niin kauheasti vouhkata.

”Kukaan ei ole sanonut, ettei poikia saisi kutsua pojiksi, eikä Opetushallitus voisi tällaista säätääkään.”

Opetusneuvos Elon mukaan käsitykset siitä, missä tytöt ovat hyviä ja missä pojat ovat hyviä, alkavat muotoutua jo varhaisella iällä.

Esimerkiksi vielä ensimmäisellä luokalla kaikki kuvittelevat osaavansa matematiikkaa hyvin, mutta jo kolmannella luokalla pojat kuvittelevat osaavansa sitä erittäin hyvin ja tytöt ovat epävarmempia kyvyistään.

Elon mukaan kouluissa pitäisi pystyä vaikuttamaan siihen, ettei tällaisia jakoja tulisi. Sen vuoksi pitäisi välttää luomasta asetelmia, jotka tukevat käsityksiä siitä, että tytöt olisivat jonkinlaisia ja pojat jonkinlaisia. Tähän kouluille tehdyssä tasa-arvo-oppaassakin oli tarkoitus puuttua.

– Tyttöjä ja poikia ei esimerkiksi pitäisi jakaa erillisiin ryhmiin, ellei sille ole jotain erityistä perustetta, Elo sanoo.

Jussi Lankinen

Keskustelua aiheesta

Risteykset ovat kuolemanloukkuja – yli puolet pyöräilyturmien uhreista iäkkäitä miehiä

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Pyöräilyturman kuolonuhri on Suomessa usein iäkäs mies, käy ilmi Liikenneturvan tuoreesta selvityksestä. Vuosina 2011–2015 tieliikenteen onnettomuuksissa kuoli yhteensä 116 polkupyöräilijää. Heistä kaksi kolmesta oli miehiä. Yli puolet kaikista uhreista oli 65-vuotiaita tai sitä vanhempia.

Alle 18-vuotiaita oli henkensä menettäneistä pyöräilijöistä kahdeksan.

Yksittäisonnettomuuksissa on usein mukana alkoholi.

Eniten pyöräilyturmia tapahtuu risteyksissä tai tien ylityksissä. Moottoriajoneuvo oli osallisena kuudessa kymmenestä pyöräilijän hengen vieneestä onnettomuudesta. Puolet pyöräilijän ja moottoriajoneuvon välisistä kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtui pyörätien jatkeella.

Pyöräilijöiden turvallisuutta voitaisiin parantaa risteysjärjestelyjä selkeyttämällä.

Yhtenä syynä pyörätien risteysjärjestelyjen vaikeuksiin pidetään suomalaista käytäntöä suosia kaksisuuntaisia pyöräteitä ja pyörätien jatkeen sijoittamista lähes aina yhteen suojatien kanssa.

– Tämä käytäntö haittaa etenkin nopeita pyöräilijöitä. Ajosuuntaan nähden ’väärästä’ suunnasta tulevat pyöräilijät ovat ajokkien kuljettajille vaikeita havaita, sanoo Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.

Pyöräilijöiden turvallisuutta voitaisiin Liikenneturvan mukaan parantaa risteysjärjestelyjä selkeyttämällä. Pyöräilijöiden puolestaan tulisi ilmaista kääntymisaikeet selkeästi ja saapua maltillisella nopeudella ylittämään tie.

Turistit kaikkoavat, saamen kulttuurin tukehtuu – kalastussäännöt ahdistavat Utsjoella

Kuva: LEHTIKUVA / TARMO LEHTOSALO

Utsjokelaisilta yrittäjiltä on kadonnut jopa yli puolet asiakkaista Tenojoen uuden kalastussopimuksen myötä. Sopimuksen on tarkoitus suojella Tenon lohikantoja. Se rajoittaa kalastusta Tenolla eri tavoin. Tähän saakka Tenon kalastus on ollut Utsjoen matkailuvalteista suurin.

Petteri Vallen yrityksen kalaturisteista noin 60 prosenttia on hävinnyt.

– Viiden–kuuden hengen miesporukat ovat kadonneet, Valle sanoo.

Rajoitettu määrä lupia myytiin tänä vuonna nettipalvelussa loppuun hetkessä, ja lisäksi varauspalvelu takkusi.

Vallen lomakylä on aivan uusi, joten voisi kuvitella, että näin raju pudotus tietyssä matkailijaryhmässä vetää mielen katkeraksi. Petteri Valle kuitenkin kertoo tienneensä, että jotakin tämän kaltaista on tulossa. Sitä paitsi Ylä-Lapin matkailu monipuolistuu. Kyse ei ole enää pelkästä kalasta.

Tenonlaakson yrittäjät ry:n puheenjohtajan Vuokko Mikkolan mukaan kunnan pitäisi nyt ryhdistäytyä ja alkaa esimerkiksi kaavoitusratkaisuilla ja uusia yrittäjiä kosiskelemalla edistää talvimatkailun puitteita.

– Toivon hartaasti, että joku päättäjistä oivaltaisi, ettei meillä ole varaa laskea legendaarista Utsjokea käsistämme.

Mikkolan mielestä uusi sääntö aiheuttaa kuntaan henkistä ahdistusta. Hänellä itsellään on ravintola Utsjoen kylällä.

– Itsekin olen yrittänyt epätoivoisesti järjestää tanssi-iltoja ja muuta, että ihmiset ajattelisivat, että täällä on jotain hauskaakin.

Nuoret pannaan turistiluokkaan.

Teno-sääntö liittyy myös alkuperäiskansojen oikeuksiin. Saamelaisaktivistit ovat julistaneet Utsjoen kylän läheisyyteen Tiirasaareen moratorion eli alueen, jolla sopimus ei päde.

Tänään Ellos Deatnu (Eläköön Teno) -liikkeestä paikalla ovat taiteilija Niillas Holmberg, Suomen saamelaisnuoret ry:n puheenjohtaja Petra Laiti ja saamelaiskäräjien jäsen Aslak Holmberg.

Tenon saamelaisille kalastus on elämän ja kuoleman kysymys. Ellos Deatnun aktiivit näkevät säännössä muun muassa sen räikeän epäkohdan, että ulkopaikkakunnilla asuvilla saamelaisilla ei ole mahdollisuutta osallistua perinnekalastukseen. Samalla useimpien utsjokelaisnuorten on pakko muuttaa esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien perässä.

– Nuoret pannaan turistiluokkaan. Se on kulttuurin tukahduttamista, Laiti sanoo.

Lisäksi sääntö rajoittaa saamelaisten perinteisiä kalastustapoja murto-osaan entisestä tasosta.

Moratorion julistajien mukaan joen käyttö ei ylipäätään ole valtioiden päätettävissä, vaan kansojen itsemääräämisoikeuden nimissä saamelaisilla itsellään.

Moratorion julistajien mukaan alueella kalastavien tulee kysyä lupa vesiä perinteisesti hallinneilta suvuilta.

Kuulostaa oikeastaan aika hurjalta?

– Ei minusta. Hurjaa on se, että valtiot ovat ottaneet maat saamelaisilta, Petra Laiti sanoo.

– Me seuraamme saamelaisyhteisön normeja, Aslak Holmberg sanoo.

STT–TUIJA SORJANEN

Tällä viikolla valvotaan rattijuopumuksia mökkiteillä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Poliisi valvoo tällä viikolla tehostetusti rattijuopumuksia erityisesti kesämökkipaikkakunnilla.

Kesällä rattijuopumusten ja törkeiden liikenteen vaarantamisien määrät kasvavat. Kesä-elokuun vuosineljänneksen aikana tapahtuu myös liki kolmannes koko vuoden liikennekuolemista, kertoo Poliisihallitus.

Humalassa ajamisen lisäksi poliisi varoittaa, että kenenkään ei pidä lähteä humalaisen kuljettajan matkustajaksi.

USU:n kysely: Yli puolet sallii kaupan hyllylle vahvemmat juotavat

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Joka toinen suomalainen kannattaa sekä vahvojen oluiden että limuviinojen tuloa ruokakauppoihin, ilmenee Uutissuomalaisen teettämästä kyselystä.

Kaikkiaan 61 prosenttia kyselyyn vastanneista kannattaa sekä vahvojen oluiden että limuviinojen tai jommankumman myymistä ruokakaupoissa. Joka kymmenes kannattaa vain nykyistä vahvempien oluiden tuomista ruokakauppoihin, ja kaksi prosenttia pelkkien limuviinojen myynnin helpottamista.

Puolestaan joka kolmas vastustaa saatavuuden helpottamista eli myyntiä ruokakauppojen hyllyillä Alkon lisäksi.

Kyselyn mukaan miehistä 70 prosenttia ja naisista 51 prosenttia kannattaa myynnin vapauttamista.

Tietoykkönen haastatteli kyselyä varten 1000 ihmistä kesäkuun 22. ja 28. välisenä aikana. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Suomalaiset ahkeria tekemään Googlelle poistopyyntöjä kiusallisesta henkilöhistoriasta – hakujätti suostuu toteuttamaan alle puolet

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Oikeus tulla unohdetuksi nettihauissa on suhteellinen asia. Suomalaiset ovat käyttäneet ahkerasti oikeutta pyytää internetjätti Googlea poistamaan itseään koskevia verkkohaun tuloksia, mutta Google on suostunut alle puoleen pyynnöistä.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan tätä ei pidä tulkita niin, että Google olisi nihkeä toteuttamaan EU-tuomioistuimen kolmen vuoden takaista päätöstä.

– Ideana on, että eri maiden puroista syntyy se tulkintakäytäntö. Tällä hetkellä on luonnollista, että haetaan vielä puolin ja toisin oikeaa tulkintaa, Aarnio sanoo STT:lle.

EU-tuomioistuin päätti toukokuussa 2014, että ihmisellä on EU:n tietosuojalain nojalla ”oikeus tulla unohdetuksi” eli pyytää Googlea poistamaan vanhentuneita tai virheellisiä tietoja Euroopassa näkyvistä hakutuloksistaan.

Tyypillisesti kansalainen vaatii poistettavaksi tietoja tekemästään rikoksesta tai jostakin nuoruuden töppäyksestä.

Tietosuojavaltuutetun toimistoon tulee viikoittain yhteydenottoja ihmisiltä, joiden pyyntöön Google ei ole suostunut.

Tällä hetkellä Aarnion toimistossa Google-tapauksia on jonossa noin sata, päätös on tehty vasta reilussa tusinassa.

– Näyttää, että tämä tuli tarpeeseen. Meillä alkaa suurin osa virheenoikaisuasioista olla Google-asioita.

Google voi kieltäytyä pyynnöstä vain, jos se on julkisen edun mukaista.

Kaikkiaan vajaat 8 000 suomalaista on tehnyt Googlelle poistopyynnön. Niissä on pyydetty poistamaan hakutuloksista reilut 26 000 URL-osoitetta. Suomalaisten pyynnöistä Google on tilastojensa mukaan toteuttanut 42,8 prosenttia.

EU:n laajuinen lukema on lähes sama: 43,2 prosenttia. Yli puolet pyynnöistä on siis hylätty.

EU-tuomioistuimen mukaan Google voi kieltäytyä pyynnöstä vain, jos se on julkisen edun mukaista. Google on saattanut kieltäytyä, jos kyseessä on esimerkiksi ollut vakava rikos. Ranskassa Google kieltäytyi poistamasta hauistaan tietoja lapsipornografian hallussapidosta tuomitun papin tuomiosta.

Myös poliittisessa virassa olevien tai liike-elämässä toimivien on ollut vaikea saada itseensä kohdistuvaa kritiikkiä poistetuksi hakutuloksista, vaikka tapauksesta olisi jo aikaa. Tämä on Aarnion mukaan normaalia juridiikkaa.

Useissa tapauksissa liikutaan kuitenkin melko harmaalla alueella. ”Julkisen edun” tulkitsemisessa eri maiden tietosuojavaltuutetut ja tuomioistuimet luovat oikeuskäytäntöä.

– Me olemme käyttäneet osviittana esimerkiksi rikosrekisterin tallennusaikoja, Aarnio kertoo.

Tähän mennessä Suomessa tehdyistä päätöksistä melko useassa tietosuojavaltuutettu on kallistunut valittajan puolelle ja edellyttänyt Googlea poistamaan tietoja.

Näitä tapauksia onkin useampia käsittelyssä hallinto-oikeudessa.
Googlelta ei kommentoitu asiaa STT:lle.

Monilla kansalaisilla on vääriä käsityksiä siitä, mitä oikeus tulla unohdetuksi merkitsee.

Aarnion mukaan monilla kansalaisilla on vääriä käsityksiä siitä, mitä EU-tuomioistuimen linjaama oikeus tulla unohdetuksi merkitsee.

Jotkut luulevat, että ihmisillä olisi nyt automaattinen oikeus saada Google poistamaan itseensä liittyvää materiaalia, vaikka todellisuudessa jokainen pyyntö käsitellään tapauskohtaisesti.

– Monesti myös luullaan, että meillä on täällä jokin nappula, jolla poistetaan tavaraa netistä. Kyllä Google on se, joka sen tekee. Meillä on toimivalta vasta, kun Google kieltäytyy siitä, Aarnio selvittää.

Tietoisuus on kuitenkin parantumaan päin.

– Ihmiset osaavat yhä paremmin käyttää omia oikeuksiaan.

STT – Anssi Rulamo