Lukijaristeily2017

Opetushallituksen uutispommi: Pojat ovat edelleen poikia ja tytöt tyttöjä

Kuva: Getty Images

Ohjeistus koulujen tasa-arvosuunnitelmista nostatti tiistaina tunteita sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla.

Sankat ihmisjoukot perussuomalaisten puheenjohtajaa, ulkoministeri Timo Soinia myöten sanoutuivat irti siitä, että poikia ei saisi enää kutsua pojiksi ja tyttöjä tytöiksi.

– Oi aikoja, oi tapoja. Haloo, onko siellä pytingissä valot päällä? Soini lähetti blogissaan kipakkaa palautetta Opetushallitukselle.

– Me emme lähde tällaisiin vouhotuksiin mukaan, ulkoministeri vakuutti.

Missä näin oli sitten ohjeistettu?

Ei missään. Kyse oli väärinkäsityksestä, joka sai alkunsa Helsingin Sanomien Nyt-liitteen jutun lähdettyä leviämään sosiaalisessa mediassa.

Opetushallituksen mukaan kyse ei ole edes mistään uudistuksesta, vaan uusi tasa-arvosuunnitelma tuli voimaan perusopetuksessa kaksi vuotta sitten.

Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa laki oli voimassa jo aiemmin.

Vuodenvaihteessa loppuu siirtymäaika, jonka loppuun mennessä koulujen pitää tehdä tasa-arvosuunnitelmat. Tätä varten kouluille tehtiin vajaa vuosi sitten opaskirjanen, jonka tarkoitus oli toimia apuna tasa-arvotyön suunnitelmien laatimisessa.

Tämä ohjeistus ei ole pakottava.

– Opasta on väärinymmärretty ihan olan takaa. Kukaan ei ole sanonut, ettei poikia saisi kutsua pojiksi, eikä Opetushallitus voisi tällaista säätääkään. Opas on virikemateriaalia, jota voi käyttää, jos kouluilla ja opettajilla ei ole omia ajatuksia aiheesta, kertoo opetusneuvos Satu Elo STT:lle.

Elon tietojen mukaan aihe ei ole nostattanut tunteita kouluilla.

– Tasa-arvoasioissa Suomessa on selvästikin vielä kipukohtia, kun tästä täytyy joidenkin niin kauheasti vouhkata.

”Kukaan ei ole sanonut, ettei poikia saisi kutsua pojiksi, eikä Opetushallitus voisi tällaista säätääkään.”

Opetusneuvos Elon mukaan käsitykset siitä, missä tytöt ovat hyviä ja missä pojat ovat hyviä, alkavat muotoutua jo varhaisella iällä.

Esimerkiksi vielä ensimmäisellä luokalla kaikki kuvittelevat osaavansa matematiikkaa hyvin, mutta jo kolmannella luokalla pojat kuvittelevat osaavansa sitä erittäin hyvin ja tytöt ovat epävarmempia kyvyistään.

Elon mukaan kouluissa pitäisi pystyä vaikuttamaan siihen, ettei tällaisia jakoja tulisi. Sen vuoksi pitäisi välttää luomasta asetelmia, jotka tukevat käsityksiä siitä, että tytöt olisivat jonkinlaisia ja pojat jonkinlaisia. Tähän kouluille tehdyssä tasa-arvo-oppaassakin oli tarkoitus puuttua.

– Tyttöjä ja poikia ei esimerkiksi pitäisi jakaa erillisiin ryhmiin, ellei sille ole jotain erityistä perustetta, Elo sanoo.

Jussi Lankinen

Keskustelua aiheesta

Hypoteekkiyhdistys ennustaa: Asuntojen hinnat nousevat 1,5 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Kerrostaloja meren äärellä Jätkäsaaressa Helsingissä.

Hypoteekkiyhdistys (Hypo) ennustaa toukokuun asuntomarkkinakatsauksessaan, että asuntojen hinnat nousevat tänä ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.

Asuntojen hintojen nousu on siis ollut varsin maltillista, vaikka korot ovat matalalla ja talouskasvu viriää. Hypon mukaan taustalla on rakentaminen.

– Tiivistettynä tarjonta tasoittaa juuri oikeaan aikaan kiihtyvää kysyntää. Kysynnän kasvu näkyy kauppamäärien kasvuna hintojen vetäessä henkeä hetken, Hypo kertoo katsauksessa.

Hypon mukaan asuntojen kauppamäärät kasvoivat reilun prosentin viime vuonna uudisasuntojen vetämänä. Tänä vuonna valmistuu yli 20 prosenttia enemmän uusia asuntoja, eli yhteensä enemmän kuin kertaakaan 25 viime vuoteen.

Hypon mukaan asuntomarkkinoiden suurimmat uhat liittyvät ulkoisiin riskeihin, mutta myös kotimaassa ongelmat ovat mahdollisia.

Korkein oikeus: Liittoon kuulumattomia ei voi syrjiä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Työmiehiä rakentamassa Mein Schiff 6 -laivaa Meyerin telakalla Turun Pansiossa syyskuussa 2016.

Korkeimman oikeuden mukaan ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei ole hyväksyttävä peruste erilaiseen kohteluun työelämässä.

Korkein oikeus antoi tällä viikolla aiheesta merkittävän työoikeudellisen ennakkoratkaisun.

Ratkaisun myötä järjestäytymisvapaus nousee perusoikeutena keskeiseen asemaan työlainsäädäntöä tulkittaessa ja kehitettäessä.

– Tämä on erittäin merkittävä linjaus, joka pakottaa korjaamaan suomalaisen työelämän syrjivät valuviat, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo tiedotteessa.

– Tämän pitää johtaa siihen, että liittoihin kuulumattomien syrjintä loppuu.

Korkeimman oikeuden mukaan ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei ole hyväksyttävä peruste erilaiseen kohteluun työelämässä.

Koska korkeimman oikeuden ennakkopäätös perustuu perustuslain turvaamaan yhdistymisvapauteen, ratkaisulla on Suomen Yrittäjien mukaan myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.

– Ratkaisu pakottaa pohtimaan yrittäjien ja yritysten asemaa yhdistymisvapauden näkökulmasta, Makkula sanoo.

Suomen Yrittäjien mukaan korkeimman oikeuden ratkaisulla on lisäksi suuri vaikutus myös paikallisen sopimisen edistämisessä.

”Varmasti itku tulee” – Suomalaiset muistavat Koiviston kansanmiehenä

Kuva: Nora Vilva Demokraatti
Kansalaisia presidentti Mauno Koiviston haudalla Helsingin Hietaniemessä.

Presidentti Mauno Koiviston hautajaisia ja surusaattoa seuranneet muistivat Koiviston fundeeraavana kansanmiehenä, jolle urheilu oli lähellä sydäntä. Koiviston presidenttikauden aikana Suomi otti suunnan kohti uutta, kansalaiset muistelivat.
Monelle surusaatto ja hautajaiset olivat historiallinen tapahtuma, jota tultiin katsomaan koko perheen voimin.

Helsingissä Tuomiokirkon edustalle kerääntyi jo aamulla ihmisiä, jotka jonottivat pääsyä siunaustilaisuuteen. Tuomiokirkon tilaisuuteen saapunut kouvolalainen Aila Lemola sanoo, että Koivisto oli ihmisenä ystävällinen, vaatimaton ja helposti lähestyttävä.

Lemolalla on Koivistosta paljon omakohtaisia muistoja, sillä hän työskenteli lentoemäntänä koneessa, jolla presidentit tekivät virkamatkoja. Koivistoa Lemola pitää oikeudenmukaisena ja tasapuolisena presidenttinä.

– Kun hän oli itse lähtenyt pohjalta, hän ymmärsi varmaan tavallista työläiskansaakin paremmin kuin herraperheeseen syntynyt.

Lemola muistaa viimeisen tapaamisensa Koiviston kanssa pari vuotta sitten. Se tapahtui Helsingissä kansallisoopperan lähistöllä. Koivisto oli tuolloin ottanut harrastuksekseen raitiovaunuilla ajamisen.

– Kysyin, minne hän on menossa. Hän sanoi, että vaihtaa kympin ratikasta toiseen ja lähtee sitten kotiin.

Olen Koivisto-fani

Siunaustilaisuuteen oli tulossa myös vantaalainen Sinikka Haaksiluoto, joka saapui paikalle Vantaalta Henna– ja Helmi-tyttäriensä kanssa.

– Olen presidenttifani ja Koivisto-fani. Olen lukenut juuri kylmän sodan ajasta ja sen päättymisestä. Olen tajunnut, kuinka iso rooli hänellä on ollut siinä, millä tavalla hän hoiti Suomen pikkuhiljaa idästä länteen.

Haaksiluoto kertoi arvostavansa presidentti Koivistoa, joka piti matalaa profiilia ja jolla oli ”fundeeraava” luonne.
Surusaattoa seurasi myös vantaalainen Elina Tuomaala ja hänen poikansa 5-vuotias Sisu Tuomaala.

– Olin suunnilleen Sisun ikäinen, kun Kekkonen kuoli. Siitä jäi muisto, ja toivon, että pojalleni jää samanlainen, hän sanoo.
Seurassa olivat myös Sisun 11-vuotias serkkupoika Veeti Kervinen ja pappa Markku Saastamoinen. Saastamoinen muistaa elävästi, kun Koivistosta tuli Kekkosen jälkeen presidentti.

– Silloin tuli ajatus, että kyllä se siitä.

Koiviston siunaustilaisuus välitettiin Senaatintorille kaiuttimien kautta, jonka alkua Kaj-Erik ja Anneli Fohlin odottivat mietteliäinä. Kumpikin kertoo arvostavansa sitä, että Koivisto vei Suomea länteen.

– Koivisto piti sekä USA:han että Venäjälle hyvät suhteet, hän oli rauhanrakentaja. Ajattelimme, että nyt kylmä sota päättyy, kun meillä on Koivisto, joka tekee rauhaa, Kaj-Erik Fohlin sanoo.

Varmasti itku tulee

Sirpa Nyberg ja Gullan Kousa seurasivat surusaattoa Presidentinlinnan luona.

– Hän oli paras presidentti, sillä hän oli kaikkien presidentti, Kousa sanoo.

Nybergille Koivisto oli muutakin kuin vain presidentti, sillä hän työskenteli Helsingin Työväen säästöpankissa Koiviston ollessa johtajana.

– Hän oli ystävällinen ja hyvä ihminen.

Molemmat muistavat Koiviston ajattelevaisena presidenttinä.

– Häntä pidettiin vähän sellaisena hiljaisena, mutta hän fundeerasi aina paljon. Hän mietti asiat ensin ja toteutti vasta sitten, Nyberg sanoo.

Molemmat tulivat seuraamaan Koiviston saattoa haikeina.

– Varmasti itku tulee, Nyberg sanoo.

STT–VIIVI SALMINEN, SUSANNA JÄÄSKELÄINEN, MARI LAINE

Kommentti: Kiitos Manulle toisenlaisesta tasavallasta

Kuva: Nora Vilva
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ottivat osaa presidentti Mauno Koiviston hautajaisiin helatorstaina.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti edesmenneen presidentti Mauno Koiviston siunaustilaisuudessa koskettavan puheen. Puheessaan Niinistö fundeerasi Koiviston valtakautta.

– Koiviston tasavalta oli siis ainakin toisenlainen tasavalta. Eikä sellainen ajatus, että silloin alkoi Suomen toinen tasavalta, ole ollenkaan kaukaa haettu, Niinistö totesi.

Meille Koiviston valtakauden viimemetreillä syntyneille voi olla vaikea hahmottaa Koiviston maan johtamiseen tuomaa muutosta.

Tietysti lähes itsevaltiaan tavoin esiintynyt Koivistoa edeltänyt presidentti on etenkin poliittisen historian opiskelijoille myyttinen hahmo. Populaarikulttuuristakaan Kekkonen ja hänen suvereenisuutensa ei ole kadonnut mihinkään.

Edellisen todistaa MM-jääkiekko-ottelussa Antero Mertarannan taannoinen vitsailu menneiden aikojen valitsijamiesäänestyksen tuloslaskennasta, joka kulki seuraavan yksitoikkoisesti: ”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen…”

Turvallisinta on, että pyramidi on kannallansa eikä kärjellänsä.

Elettyään koko elämänsä hyvinvointivaltiossa, jossa on totuttu neljän vuoden hallituksiin sekä pääministeriin maan selkeänä poliittisena johtajana, voikin olla vaikea muistaa mitä vallan keskittyminen on.

Koiviston lausui aikanaan, että ”turvallisinta on, että pyramidi on kannallansa eikä kärjellänsä”.

Kuten Koivisto asian näki, on parempi, että valtakunnan suuriin ratkaisuihin tarvitaan myös useamman kuin yhden henkilön kanta.

Historiallisesti tarkasteltuna, kyseisen kaltainen järjestelmä on ollut maailmassa marginaalissa. Totta se ei ole kaikkialla edes 2010-luvulla.

Suomessa parlamentarismin valta on kuitenkin vahvoissa kantimissa. Tästä saamme kiittää Niinistön esittämää toista tasavaltaa ja niiden suurien kämmenien omistajaa, joka ohjasi maata parlamentarismin suuntaan.

Keskustelua aiheesta

Koiviston viimeinen matka sujui ilman häiriöitä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Presidentti Mauno Koiviston valtiollisten hautajaisten ratsupoliisien johtama hautajaissaattue pysähtyi Presidentinlinnan edustalla.

Presidentti Mauno Koiviston hautajaispäivä sujui ilman häiriköintiä.

– Mitään ikävää raportoitavaa ei ole, muuta kuin tietysti itse tapahtuma oli surullinen, kertoo komisario Heikki Kallio Helsingin poliisista.

Poliisin arvion mukaan saattoa seurasi yli 30 000 ihmistä. Kallio uskoo, että arvio saattaa olla alakanttiin, sillä yleisöä oli erittäin paljon. Hänen mukaansa hautajaiset säilyivät väkimäärästä huolimatta arvokkaana ja yleisö käyttäytyi tapahtuman luonteen mukaisesti.

– Oli mukava nähdä, että monet tulivat kunnioittamaan presidentti Koiviston viimeistä matkaa.

Puolustusvoimien henkilöstön ja poliisien määrää tapahtumassa ei kerrota julkisuuteen, mutta Kallio kuvailee vahvuutta ”riittäväksi”. Poliisi oli paikalla jalkaisin ja autolla, ja lisäksi mukana oli pari ratsukkoa. Kallion mukaan tapahtumaan tuli muutamia poliiseja lähipiireistä Helsingin poliisin tueksi.

Liikennesuluista huolimatta suuria ruuhkia ei päässyt syntymään. Kallio kiittää tästä sekä hyvää etukäteistiedotusta että pyhäpäivää, jonka vuoksi liikennettä oli vähemmän kuin arkena.

Lisäksi surusaaton reitti oli sama kuin melkein kaikissa valtiovierailuissa, joten liikennejärjestelyt sujuivat rutiinilla.

Keskustelua aiheesta