Opetusministeri: ”On hyvin vakavaa, jos ongelmiin ole puututtu”

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Opetusministeriö ja opetushallitus selvittävät, ovatko säädökset ja koulujen käytännöt riittäviä oppilaiden koskemattomuuden suojaamiseksi, kertoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Selvitys liittyy STT:n sunnuntain uutiseen, jossa Kallion lukiossa teatterin lehtorina toimineen miesopettajan kerrottiin piinanneen ja lähennelleen lukuisia naispuolisia opiskelijoita vuosien ajan.

– Koulutuksen järjestäjien yksiselitteinen tehtävä on varmistaa, että oppimisympäristö on turvallinen lapsille ja nuorille. Katson, että ministeriön ja opetushallituksen on tarpeen selvittää, ovatko säädökset ja koulutuksen järjestäjien käytännöt ajan tasalla, Grahn-Laasonen sanoo.

Opetusministerin mukaan selvityksen tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää lukiolain uudistuksessa, joka on parhaillaan käynnissä.

– Pidän erittäin tärkeänä, että tapahtumat selvitetään perin juurin, ja että käydään läpi viranomaisprosessit. Poliisi tutkii asiaa, koulutuksen järjestäjä on ryhtynyt toimenpiteisiin ja kyseinen epäilyjen kohteena oleva opettaja on nyt poissa kouluympäristöstä tutkinnan ajan.

Grahn-Laasosen mukaan nyt tulee selvittää, onko nuorten kertomukset opettajan häirinnästä jätetty huomioimatta vuosien varrella.

– On hyvin vakavaa, jos pitää paikkansa, että ongelmiin ei ole vuosien varrella puututtu tai reagoitu tarpeeksi vakavasti. On tarpeen selvittää yksityiskohtaisesti, miksi näin on, ja miksei ole ryhdytty toimeen, jos nuoret ovat kertoneet näistä kokemuksistaan aikuisille.

Helsingin matkailu kaikkien aikojen kasvuennätykseen – pääkaupungissa yli 4 000 000 yöpymistä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Ilmakuva talvisesta Katajanokasta Helsingistä tammikuussa.

Neljän miljoonan yöpymisen rajapyykki ylittyi ensimmäistä kertaa Helsingissä viime vuonna. Helsingin matkailulla menee muutenkin hyvin. Helsinki on Pohjoismaiden suosituin kongressikaupunki sekä Euroopan vilkkain matkustajasatama.

Kasvua Helsingin ennätyksellisessä matkailuvuodessa tuli yhteensä 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä tarkoittaa yli neljää miljoonaa rekisteröityä yöpymistä pääkaupungin majoitusliikkeissä.

Koko pääkaupunkiseudulla rekisteröitiin 5,3 miljoonaa yöpymistä. Helsinkiä voi pitää Suomen matkailun veturina, ja se näkyy erityisesti kansainvälisten yöpymisten osuudessa verrattuna muuhun Suomeen.

Kansainvälisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat Helsingissä yhteensä 15 prosenttia ja kotimaisten matkailijoiden yöpymiset 10 prosenttia.

– Helsingin matkailulla menee nyt hyvin. Viime vuonna eniten matkailijoita saapui Venäjältä, Saksasta, Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Ruotsista ja Japanista. Matkailijamäärät kasvoivat suhteessa eniten Venäjältä 37 % ja Kiinasta 31 %. Hyvä taloustilanne meille tärkeissä lähtömaissa on edesauttanut Helsingin ja Suomen ennätyksellisiä matkailulukuja, kertoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto.

Helsingin vetovoimatekijä matkailumarkkinoilla on luonnonläheisyys yhdistettynä kiinnostavaan kaupunkikulttuuriin ja tapahtumatarjontaan. Elämyksellisyys sekä aidot kokemukset kiinnostavat matkailijoita entistä enemmän, ja kun Euroopan suosituimpia kaupunkikohteita vaivaa ongelmaksi kehittynyt liikaturismi. Helsingin kaltaiset pienemmät kaupungit pystyvät hyvin vastaamaan elämyksellisen matkailun vaatimuksiin.

Helsinki kasvaa kilpailijoitaan nopeammin.

Helsingin matkailu kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin naapuripääkaupunkien. Kööpenhaminassa yöpymiset kasvoivat 2 %, Oslossa 3 % ja Tallinnassa 3 %. Tukholmassa kasvua oli alustavan ennusteen mukaan noin kolme prosenttia. Helsingin kasvun jatkuvuuden turvaamiseksi majoituskapasiteetin kasvattamiseen ja matkailijoiden palveluihin on panostettava.

– Kun turvataan matkailun kestävä kasvu, vahvistetaan samalla koko kaupungin elinvoimaa. Meidän on varmistettava, että Helsingin majoituskapasiteetin kasvu jatkuu, matkailijoiden palveluita kehitetään ja että ne entistä paremmin vastaavat matkailijoiden tarpeita myös digitaalisesti. Matkailu on siirtynyt vahvasti digitaaliseen aikakauteen, joka asettaa uusia vaatimuksia matkailukohteille, Aalto sanoo.

90 miljoonaa odottaa yhä ottajiaan – ”Vaatii kylmähermoisuutta”

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Loimaalla pelatun Eurojackpotin suurvoittajat eivät ole vielä ilmoittaneet mitään itsestään. Viiden hengen porukkapeli toi 90 miljoonan euron jättipotin Suomeen toissa viikon perjantaina.

Veikkauksessa on jo kovasti odoteltu, milloin voittajat antaisivat kuulua itsestään, kertoo tiedottaja Pipsa Öhman.

– Totta kai tällaisten summien kohdalla otetaan yleensä aika pian yhteyttä, Öhman sanoo.

Koska pelaajat eivät käyttäneet Veikkaus-korttia, heidän pitää lunastaa voittonsa Veikkauksen pääkonttorista Helsingistä. Vaikka voittajat ilmoittautuisivat heti, he saisivat miljoonansa tililleen aikaisintaan 5. maaliskuuta, kun karenssiaika on päättynyt.

– Jotkut voittajat tekevät niin, että he ovat yhteydessä vasta noin kolmen viikon kuluttua (voitosta), koska rahaa ei kuitenkaan saisi aikaisemmin tililleen. Totta kai se vaatii kylmähermoisuutta, että pystyy olemaan sen tositteen kanssa. Suuri osa haluaakin päästä tositteesta nopeammin eroon.

Loimaan Prismassa pelattu täysosuma on Suomen suurin rahapelivoitto. Veikkaus järjestää voiton kunniaksi ilotulitusnäytöksen Loimaalla tulevana lauantaina. Massiivista ilotulitusta voi ihailla kymmenien kilometrien päästä, mikäli sääolot ovat suotuisat.

Öhmanin mukaan voittajien mahdollinen löytyminen ei vaikuta millään tavalla ilotulituksen järjestämiseen.

– Toivottavasti hekin tulevat sitä katsomaan tai innostuvat ilotulituksesta niin, että ottaisivat yhteyttä.

Keskustelua aiheesta

Raviradan katsomorakennus roihahti tuleen Oulussa – 25 asteen pakkanen vaikeutti pelastustöitä, vahingot merkittäviä

Kuva: LEHTIKUVA / JESSE JYRÄLÄ
Pelastuslaitos sammutti raviradan katsomoa Oulussa.

Oulussa Äimärautiontiellä oli yöllä tulessa raviradan katsomorakennus.

Päivystävä palomestari Hannu Timonen kertoo, että palossa tuhoutui täysin noin 100 neliömetrin toimistorakennus. Lisäksi katsomoon tulee merkittäviä savu- ja vesivahinkoja.

Pelastuslaitos sai tiedon suuresta rakennuspalosta kello kahdelta yöllä. Kello kuuden aikaan aamulla Timonen arvioi, että jälkisammutus kestää puoleen päivään saakka. Leviämisvaaraa ei enää ole.

Palon syttymissyystä ei ole vielä tietoa, mutta Timonen arvioi palon saaneen alkunsa toimistorakennuksesta. Kukaan ei loukkaantunut palossa.

Palopaikalla oli enimmillään 15 pelastuslaitoksen yksikköä, ja kello kuuden aikaan aamulla yksiköitä oli jäljellä vielä kymmenen. Kova pakkanen vaikeutti palon sammutusta. Kylmimmillään yöllä oli 25 astetta pakkasta.

Poliisi alkaa selvittää palon syttymissyytä, kun palo on saatu sammutettua.

Lännen media: Nuorten määrä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa kasvanut huomattavasti – Ylilääkäri: Lapsiperheiden köyhyys johtaa lähetteiden lisääntymiseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Psykiatrista erikoissairaanhoitoa saaneiden nuorten määrä on kasvanut rajusti lähes koko maassa, kertoo Lännen Media sairaanhoitopiirien tietojen perusteella.

13–17-vuotiaita nuoria on tullut hoitoon lisää erityisesti muutaman viime vuoden aikana. Lähetteiden määrä on kasvanut huomattavasti esimerkiksi Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Esimerkiksi Uudellamaalla jo lähes joka kymmenes 13–17-vuotias nuori oli viime vuonna psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakas, Lännen Media kertoo.

Pirkanmaalla nuoria tuli kaikkiin psykiatrian erikoissairaanhoidon palveluihin 37 prosenttia enemmän vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015.

Avohoidon lähetteet kasvoivat samassa ajassa 24 prosenttia. Varsinais-Suomessa lähetteiden määrässä oli puolestaan kasvua 25 prosenttia viime vuonna verrattuna vuoteen 2016.

Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimmät syyt nuoren psykiatriseen hoitoon.

Yksi selvä syy on suomalaisten köyhyys.

Nuorisopsykiatrit ovat ihmeissään, mistä nopea muutos johtuu.

– Olemme miettineet, miksi juuri nyt. Sellaista tutkimusnäyttöä ei ole, että nuorten mielenterveyden häiriöt olisivat lisääntyneet, sanoo ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino Tampereen yliopistollisesta sairaalasta Lännen Medialle.

Kaltiala-Heino pitää yhtenä selvänä syynä suomalaislasten köyhyyttä: taloudellinen huono-osaisuus lapsiperheissä on lisääntynyt, ja se liittyy lähetteiden lisääntymiseen.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian linjajohtaja Klaus Rannan mukaan Suomessa ei oteta tarpeeksi vakavasti nuorten masennusta ja mielenterveyden häiriöitä. Erityisesti nuorten lähipalveluita on ylenkatsottu.

Poliisihallitus selvitti poliisien Facebook-keskusteluja – ”Vakava kirjallinen huomautus”

Kuva: AFP / Justin TALLIS

Poliisien suljetussa Facebook-ryhmässä käydyistä keskusteluista on annettu yhdelle poliisille vakava kirjallinen huomautus. Lisäksi viidelle poliisin palveluksessa olevalle virkamiehelle on annettu työnjohdollista ohjausta.

Poliisihallitus teki selvityksen poliisien Facebook-ryhmän keskusteluista. Selvitys käynnistettiin sen jälkeen, kun Long Play -julkaisussa uutisoitiin viime kesänä ryhmässä käydyistä epäasiallisista ja rasistisista keskusteluista.

Ryhmä ei ole poliisin virallinen ryhmä, mutta poliiseja koskee myös vapaa-ajalle ulottuva käyttäytymisvelvollisuus.