– Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa hyviä oppimistuloksia. Mutta huolia ei voi vähätellä. Tämä tutkimus osoitti jälleen kerran huolen pojista. Siihen on tartuttava, hän totesi.

Suomi sijoittui seitsemänneksi eilen julkaistussa tuoreessa Pisa-tutkimuksessa ollen kuudeksi sijoittuneen Viron ohella ainoa Euroopan maa kymmenen parhaan joukossa.

Tutkimuksen mukaan suomalaisnuoret ovat maailman parhaiden joukossa yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa. Julkaistut tulokset ovat osa kaksi vuotta sitten toteutettua tutkimusta, jonka päätulokset julkaistiin jo viime joulukuussa. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 51 maata.

– Kun ajatellaan tulevaisuuden taitoja, on vaikea ajatella mikä olisi tärkeämpää, kun kyky ratkaista ongelmia yhdessä toisten kanssa, Grahn-Laasonen kuvailee Demokraatille.

Vaikka tutkimustulos on sinällään Suomelle hyvin mairitteleva, sen hohtoa varjostaa suomalaisten tyttöjen ja poikien osaamisen välillä ilmenneet suuret erot. Tyttöjen ja poikien suoritusero oli koko vertailussa keskimäärin 29 pistettä, mutta Suomessa se oli huimat 48 pistettä tyttöjen hyväksi. Suomalaisten sukupuolten välinen ero onkin mukana olleista maista suurin.

– Huolena ovat jälleen pojat. Poikien oppimistulokset jäävät jälkeen tyttöjen tuloksista. Sama toistuu myös Pisa-tutkimuksen muilla osa-alueilla, opetusministeri Grahn-Laasonen totesi.

Hän kertoo, että opetusministeriössä on jo pyritty reagoimaan tilanteeseen. Ministeriö on käynnistänyt tutkimushankkeen, jossa tutkijat etsivät ratkaisuja ja selvittävät syitä sille, miksi poikien osaamisen jää niin kauas tyttöjen osaamisesta.

Tavoitteena on selvittää lisäksi, mitä voitaisiin tehdä, jotta koulut voisivat paremmin tukea poikien opiskelumotivaatiota ja oppimistuloksia.

– Teas-tutkimushankkeen tuloksia odotetaan ensi keväänä. Silloin on mahdollisuus käydä tutkija- ja asiantuntijakeskustelua tarvittavista kehityssuunnista, jotta koulu voi olla innostava oppimisympäristö sukupuolesta katsomatta, Grahn-Laasonen toteaa.

Yhdeksi syyksi sukupuolten välisille tuloeroille on esitetty poikien huomattavasti tyttöjä vähäisempää lukemisintoa. Tämän seurauksena poikien lukutaito on tyttöjä heikompi, ja erot näkyvät lukupainotteisissa Pisa-tuloksissa; tehtävät perustuvat taustamateriaaliin, jonka luettuaan oppilas vastaa kysymyksiin.

– On totta, että pohjalla on muun muassa lukutaito. Siinä Suomessa tyttöjen ja poikien väliset erot ovat huomattavia. Tytöt ovat sekä parempia että innokkaampia lukijoita, Grahn-Laasonen toteaa.

Opetusministeriössä on reagoitu myös tähän. Ministeri kertoi nimittäneensä pari viikkoa sitten kansallisen lukutaitofoorumin, joka koostuu asiantuntijoista ja jossa mukana ovat kaikki osapuolet, jotka Suomessa lukutaitoa kehittävät.

– Ihan tutkijoista opettajiin ja kirjastoista järjestöihin. Tavoitteena on saada ensi vuoden syksyllä suuntaviivat lukutaidon ja -innon kehittämiseksi Suomessa.

– Odotan tältä työltä paljon ja pidän sitä yhtenä tärkeimmistä käynnissä olevista koulutuksen uudistamisista.