tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Opiskelijajärjestöt antavat kyytiä opintotukiesitykselle – ”Tuntuu kamalalta katsoa, kun aiempia virheitä toistetaan”

Kuva: Lehtikuva
Opiskelijajärjestöt ovat osoittaneet aiemminkin mieltään opintotuen leikkauksia vastaan.

Opiskelijajärjestöt pitävät opintotukeen esitettyjä leikkauksia kohtuuttoman suurina. Nuoret opiskelijat ovat jo nyt syvästi pienituloinen väestöryhmä, ja esitys laskisi opiskelijalle käteen jäävän sosiaaliturvan tasoa lähes sadalla eurolla kuukaudessa, toteavat Suomen opiskelijakuntien liitto Samok ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL yhteisessä kannanotossaan.

Opiskelijajärjestöt ovat huolissaan myös siitä, että opintotuen lainapainotteisuuden lisääminen lisää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja vähentää köyhimpien perheiden lasten hakeutumista korkeakoulutukseen.

– Jo nykyisellään köyhimpien perheiden lapset hakeutuvat opiskelemaan lyhyempiin tutkinto-ohjelmiin lähelle kotipaikkakuntaa ja välttävät lainan ottoa merkittävästi enemmän kuin sellaiset opiskelijat, joiden sosioekonominen tausta on keskivertoa korkeampi, painottaa SYL:n puheenjohtaja Heikki Koponen tiedotteessa.

Järjestöjen mukaan hallitus tuntuu hylänneen ajatuksen siitä, että osaamiseen ja koulutukseen panostaminen ovat avaimia vauraampaan ja hyvinvoivaan yhteiskuntaan. Kyse ei ole pelkästään rahasta, kyse on arvovalinnoista, ne muistuttavat.

Tuntuu kamalalta katsoa, kun aiempia virheitä toistetaan

Lukiolaisia pelottaa tulevaisuus

Suomen lukiolaisten liitto sanoo raportin tarjoavan jatko-opintoihin tähtääville nykylukiolaisille vain epävarmuutta ja pelkoa.

– Jo nyt lukio-opiskelijat kituuttavat sosiaalietuuksista kaikista heikoimmalla. Toisen asteen opintotuki on lähtökohtaisesti erittäin matala, ja lisäksi sitä leikkaavat tiukat vanhempien tulorajat. Niin raadollista kuin se onkin, korkea-asteen opintotuki on tähän asti ollut lukiolaiselle lupaus paremmasta toimeentulosta. Nyt pienetkin toiveet ovat vaihtuneet suureen huoleen tulevasta selviytymisestä, liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen sanoo tiedotteessa.

Opintotukileikkauksista välittyy Luukkaisen mukaan tuleville korkeakouluopiskelijoille poikkeuksellisen lannistava viesti.

– Opiskeluinto laskee väistämättä, eikä tukiajan rajaaminen jätä tilaa sairauksille, vaikeille elämäntilanteille tai muulle elämän ennakoimattomuudelle. Lainapainotteinen opintotuki todettiin toimimattomaksi jo 1990-luvun alussa, ja tuntuu kamalalta katsoa, kun aiempia virheitä toistetaan, Luukkainen sanoo.

Ministeri väläyttää vaihtoehtoa: ”Jopa peruuttamalla kansalaisuus”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon (uv.) mukaan sinisen tulevaisuuden mielestä Suomeen tarvitaan viranomaisten toiminnan tueksi riittävät terroristilait.

– Meillä on syytä muodostaa toimiva kokonaisuus, joka nimenomaan turvaa myös tavallisten kansalaisten näkökulmasta järjestelmän toimivuuden, Terho sanoi.

Terhon mukaan tiedustelulainsäädäntö on tärkeä mutta ei välttämättä riittävä. Hänen mukaansa on oltava lainsäädännölliset keinot laittomasti maassa olevien, turvallisuusuhkaksi luokiteltujen ihmisten säilöönottoon. Ministerin mukaan tarvitaan tarkkaan harkittu kokonaisuus lainsäädäntöä.

– Siihen voi liittyä esimerkiksi turvallisuusuhkiksi luokiteltujen ihmisten säilöönotto ja Suomeen palaavien jihadistitaistelijoiden mahdollinen säilöönotto tai muuten saaminen vastuuseen teoistaan. Jopa peruuttamalla kansalaisuus, Terho sanoi.

Keskustelua aiheesta

Uusi pääsihteeri Simo Rissanen: ”Demarinuoret on viimeisen parin vuoden aikana nostanut entisestään profiiliaan modernin sosialidemokratian äänenä”

Demarinuorten liittohallitus on valinnut Simo Rissasen, 24, liiton pääsihteeriksi. Rissanen aloittaa uudessa tehtävässään syyskuussa.

Tällä hetkellä Rissanen työskentelee Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:n järjestöasiantuntijana ja toimii Nuorisoasuntoliitossa varapuheenjohtajana.

”Demarinuoret on viimeisen parin vuoden aikana nostanut entisestään profiiliaan modernin sosialidemokratian äänenä ja on mahtavaa päästä mukaan tiimiin! On tärkeää, että myös tulevaisuudessa meillä on sosialidemokraattisessa liikkeessä osaavia tekijöitä mukana ja juuri tätä voimme Demarinuorissa edistää”, Rissanen toteaa innostuneena.

Demarinuoret on poliittinen nuorisojärjestö, jolla on toimintaa ympäri Suomen. Järjestön kautta nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan sekä paikallisesti että valtakunnan tasolla.

”Hakuprosessin aikana liittohallitus vakuuttui Simon monipuolisesta kokemuksesta ja vahvasta otteesta järjestön uudistamiseen. On ilo saada Simo Ympyrätaloon!”, puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi toteaa.

AVAINSANAT

”Tuoreet puolueiden kannatusmittausten tulokset ovat ilmeisesti saaneet hien Pekkarisen otsalle”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä ihmettelee Mauri Pekkarisen puheita kaupungistumisen estämisestä.

Keskustan kansanedustaja vaati lauantaisessa puheessaan hallitukselta syksyn budjettiriiheen toimia, joilla estettäisiin väestön keskittymistä erityisesti Uudellemaalle ja Helsinkiin.

Mäkelä toteaa, että Pekkarisen puheet ovat maanantaisten korjaustenkin jälkeen täysin ristiriidassa hallitusohjelman kanssa.

“Herää kysymys, että onko keskusta sitoutunut hallitusohjelmaan vai maakuntaäänestäjien kosiskeluun. Tuoreet puolueiden kannatusmittausten tulokset ovat ilmeisesti saaneet hien Pekkarisen otsalle. Keskustalaiset luovat puheillaan mielikuvaa, että ikään kuin maakuntien ongelmat olisivat suurten kaupunkien vika. Kaupunkiseutujen ja koko maan kehittäminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita”, Mäkelä toteaa.

“Keskustan on tunnustettava tosiasiat, sillä kaupungistuminen on globaali megatrendi. Olemme kuulleet vuoden mittaan keskustalaisten suusta huolestuttavia puheenvuoroja, jotka perustuvat enemmän uskomuksille kuin faktoille. Muun muassa pääministeri Juha Sipilä tokaisi kuntavaalien aikana uskovansa kaupungistumisen virran kääntymiseen. Keskustan on aika lopettaa vaalihöpinät ja sitoutua hallitusohjelmaan”, Mäkelä summaa.

Keskustelua aiheesta

Oikeusministeri kiirehtisi tiedustelulakia, mutta lain läpimeno ei ole helppoa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) uskoo, että perustelut kiirehtimismenettelylle täyttyvät tiedustelulainsäädännön kohdalla. Häkkänen kuitenkin painottaa, että perustelujen täytyy olla kristallinkirkkaat, sillä tästä tulisi ennakkotapaus kiirehtimismenettelyn käyttämiselle.

Tiedustelulainsäädännön hyväksyminen vaatii perustuslain muuttamista. Jotta perustuslakia saataisiin muutettua tämän vaalikauden aikana, täytyy kiirehtimismenettelyn saada taakseen viisi kuudesosaa eduskunnasta.

Muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk) on vaatinut tiedustelulain mahdollisimman pikaista hyväksymistä.

Keskustelua aiheesta

Halla-ahon käytös suututtaa taas – ”Sen tarkistaminen, miten asiat oikeasti menivät, on tiedotusvälineiden tehtävä”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho jakoi Facebook-sivuillaan MV-julkaisun juttua, jossa väitettiin että Turun puukotusten uhreja auttanut afganistanilainen ei olisikaan auttanut uhreja toisin kuin Turun Sanomissa kerrottiin. Halla-aho myös kuvaili Turun Sanomien toimintaa ”todella härskiksi” ja arvioi MV:n jutun pitävän paikkansa.

MV:n väite perustui kuvaan, jossa näkyi kantasuomalaisen näköisiä auttajia. Hieman päivityksen julkaisun jälkeen jutun afganistanilaisesta auttajasta tehnyt Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härköselle alkoi tulla vihapostia, joita kertyi satoja.

Afganistanilaismies oli kuitenkin auttanut toista uhria, jota oli puukotettu poskeen. Härkönen on tarkistanut tämän eri lähteistä. Turun Sanomilla on myös kuvaa, jossa miehen molemmissa hihoissa on veriläiskiä. Lehtikuvan kuvassa mies on uhrin luona ensihoitohenkilöstön kanssa.

Halla-aho kertoo, että pointti oli hänen mielestään se, että suomalaisia auttajia ei nostettu esille.

– Kuten kuvastakin kävi ilmi, niin siellä on tietysti pyritty aika oman agendan mukaisesti valikoimaan niitä ihmisiä, joita nostetaan esille, ja sitten kun auttaja ei sovikaan siihen profiiliin, jota halutaan nostaa esille, niin ne vaietaan kokonaan, Halla-aho sanoo.

Turun Sanomat oli yrittänyt Härkösen mukaan saada haastattelua myös suomalaismieheltä, mutta tämä ei ollut suostunut haastatteluun. Suomalaismiestä oli tavoitellut toinen toimittaja, ei jutun tehnyt Härkönen.

– Sitä ei Turun Sanomissa kerrottu, se on ihan mahdollista. Sen Turun Sanomat olisi voinut kirjata juttuun, Halla-aho sanoo.

Halla-aho ei katso, että hänellä olisi vastuu korjata Facebook-sivuille kirjoittamaansa.

– Sen tarkistaminen, miten asiat oikeasti menivät, on tiedotusvälineiden tehtävä, Halla-aho sanoo.

”Kohtuutonta nuorta auttajamiestä kohtaan”

Rebekka Härkönen kertoo, että häntä huolettaa eniten afganistanilaismiehen turvallisuus.

– Tämä on kohtuutonta miestä kohtaan, joka ei tunkenut mihinkään haastatteluun. Sain hänet omien lähteideni kautta kiinni. Poika on kertonut poliisille saman tarinan, ja hän on todennut, että voi kertoa tilanteen valaehtoisesti myös oikeussalissa.

Härkönen perää vastuuta Halla-aholta puolueen puheenjohtajana.

– Puolueen puheenjohtaja jakaa journalistin ohjeisiin sitoutumattoman julkaisun päätelmiä tällä tavalla, se on mielestäni käsittämätöntä, Härkönen sanoo.

Poliisi on ilmoittanut Härköselle tutkivansa vihakampanjan, halusi Härkönen sitä tai ei. Hän on pyytänyt poliisia suojelemaan haastateltavaansa. STT:n tiedossa ei ole, että Halla-ahon toimia tutkittaisiin asiassa. Halla-aho ei kehottanut ketään mihinkään toimiin päivityksessään.

Halla-aho poisti Facebook-jakonsa myöhemmin.

– Totesin pienen harkinnan jälkeen, että MV-lehti on niin latautunut, että jos mitään sen julkaisemaa jakaa, huomio kiinnittyy itse lähteeseen, Halla-aho kertoo.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN

Keskustelua aiheesta