ehdokasmainos

Opiskelijajärjestöt antavat kyytiä opintotukiesitykselle – “Tuntuu kamalalta katsoa, kun aiempia virheitä toistetaan”

Kuva: Lehtikuva
verkkoon-opintotuki
Opiskelijajärjestöt ovat osoittaneet aiemminkin mieltään opintotuen leikkauksia vastaan.

Opiskelijajärjestöt pitävät opintotukeen esitettyjä leikkauksia kohtuuttoman suurina. Nuoret opiskelijat ovat jo nyt syvästi pienituloinen väestöryhmä, ja esitys laskisi opiskelijalle käteen jäävän sosiaaliturvan tasoa lähes sadalla eurolla kuukaudessa, toteavat Suomen opiskelijakuntien liitto Samok ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL yhteisessä kannanotossaan.

Opiskelijajärjestöt ovat huolissaan myös siitä, että opintotuen lainapainotteisuuden lisääminen lisää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja vähentää köyhimpien perheiden lasten hakeutumista korkeakoulutukseen.

– Jo nykyisellään köyhimpien perheiden lapset hakeutuvat opiskelemaan lyhyempiin tutkinto-ohjelmiin lähelle kotipaikkakuntaa ja välttävät lainan ottoa merkittävästi enemmän kuin sellaiset opiskelijat, joiden sosioekonominen tausta on keskivertoa korkeampi, painottaa SYL:n puheenjohtaja Heikki Koponen tiedotteessa.

Järjestöjen mukaan hallitus tuntuu hylänneen ajatuksen siitä, että osaamiseen ja koulutukseen panostaminen ovat avaimia vauraampaan ja hyvinvoivaan yhteiskuntaan. Kyse ei ole pelkästään rahasta, kyse on arvovalinnoista, ne muistuttavat.

Tuntuu kamalalta katsoa, kun aiempia virheitä toistetaan

Lukiolaisia pelottaa tulevaisuus

Suomen lukiolaisten liitto sanoo raportin tarjoavan jatko-opintoihin tähtääville nykylukiolaisille vain epävarmuutta ja pelkoa.

– Jo nyt lukio-opiskelijat kituuttavat sosiaalietuuksista kaikista heikoimmalla. Toisen asteen opintotuki on lähtökohtaisesti erittäin matala, ja lisäksi sitä leikkaavat tiukat vanhempien tulorajat. Niin raadollista kuin se onkin, korkea-asteen opintotuki on tähän asti ollut lukiolaiselle lupaus paremmasta toimeentulosta. Nyt pienetkin toiveet ovat vaihtuneet suureen huoleen tulevasta selviytymisestä, liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen sanoo tiedotteessa.

Opintotukileikkauksista välittyy Luukkaisen mukaan tuleville korkeakouluopiskelijoille poikkeuksellisen lannistava viesti.

– Opiskeluinto laskee väistämättä, eikä tukiajan rajaaminen jätä tilaa sairauksille, vaikeille elämäntilanteille tai muulle elämän ennakoimattomuudelle. Lainapainotteinen opintotuki todettiin toimimattomaksi jo 1990-luvun alussa, ja tuntuu kamalalta katsoa, kun aiempia virheitä toistetaan, Luukkainen sanoo.

“Meidän oli viisaampi väistyä” – SDP:n puoluekokous siirtyi päivällä ilman suurta draamaa

Kuva: Kari Hulkko
puoluekokous
Kuvassa puoluekokousedustajia Seinäjoen puoluekokouksessa vuonna 2014. Ensi vuonna kokoonnutaan Lahteen.

Tällä viikolla ilmeni aikatauluongelma. Eduskunnan valtiopäivien avajaiset osuvat ensi vuonna samalle päivälle, kun SDP:n puoluekokous alkaa Lahdessa. Puoluehallitus päätti nopeasti siirtää 3-päiväistä puoluekokousta yhdellä päivällä.

Puoluekokous järjestetään Lahdessa siis perjantaista sunnuntaihin 3.–5. helmikuuta.

Valtiopäivien avajaisissa Finlandia-talolla 2. helmikuuta ensi vuonna on erityistä juhlantuntua, koska Suomi sai itsenäisyytensä sata vuotta sitten.

Puhemiesneuvosto päätti vuosi sitten syksyllä avajaispäivän. SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen muistelee, että SDP vahvisti oman puoluekokousajankohtansa suunnilleen samoihin aikoihin.

– Siinä ei yksinkertaisesti tieto kulkenut paikasta toiseen.

Paanasen mukaan perinteisesti harva kansanedustaja on puoluekokousedustajana, mutta useimmat haluavat olla läsnä kokouksissa – myös Lahdessa.

– Meillä ei ollut missään vaiheessa sellaista ajatusta, että valtiopäivien avajaiset ja puoluekokous olisivat päällekkäin. Se ei olisi ollut kenenkään etu, hän korostaa.

SDP:n puoluehallitus päätti sopuisasti siirtää puoluekokouksen toiseen ajankohtaan.

– Katsoimme, että on viisaampaa meidän väistyä tässä tilanteessa. Varsinkin, kun valtiopäivien avajaisissa juhlitaan samalla 100-vuotista Suomen itsenäisyyttä, Paananen perustelee.

Nyt pitää vain tulla valituksi 500 joukkoon ja valmistautua hyvin kokoukseen.

Sitä hän kuitenkin vielä ihmettelee, että eduskunta järjesteli työskentelynsä esimerkiksi viime kesän puoluekokousryppään aikana niin, että suuret puolueet saivat rauhassa kokoustaa. Nyt tämä ei käynyt, kun kyseessä oli suurin oppositiopuolue.

Puoluesihteeri Paanasen mukaan päivämäärän siirrosta ei tullut mitään suurta draamaa. Käytännönjärjestelyt eivät muodostuneet ylitsepääsemättömiksi, vaikka varaukset olikin jo tehty.

– Onneksi saimme edelleen samat tilat Lahden messukeskuksesta ja lähes tulkoon samat hotellitkin.

Kokousedustajien elämää muutos ei ihmeitä hetkauta. Ensimmäistäkään ei ole edes vielä valittu.

– Nyt pitää vain tulla valituksi 500 joukkoon ja valmistautua hyvin kokoukseen, Paananen evästää.

Hänen mukaansa aikataulun siirto on saanut myönteistä palautetta. Eräskin potentiaalinen edustaja iloitsi, että pääsee käyttämään torstaina saunavuoronsa.

– Aika monelle työssäkäyvälle perjantaista olisi tullut ansionmenetyksiä, Reijo Paananen muistuttaa.

Lahden puoluekokouksessa SDP:lle valitaan muun muassa puolueen puheenjohtaja ja puoluesihteeri.

Persujen hapertuminen jatkuu – nyt loikka Kokoomukseen Tampereella

Kuva: Tampereen kaupunki
Tampere keskusta
Öistä Tamperetta.

Perussuomalaisten Tampereen kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Seppo Silvennoinen on liittynyt kokoomuksen jäseneksi, kertoo kokoomuslainen Verkkouutiset.

Tampereella kokoomuksen valtuustoryhmä kasvoi näin yhdellä.

Samalla Seppo Silvennoisesta tulee kokoomuksen ja RKP:n Tampereen valtuustoryhmän jäsenen. Puolueilla on Tampereella yhteinen valtuustoryhmä.

Silvennoinen valittiin kaupunginvaltuustoon vuonna 2012, hän on ollut myös perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaana.

Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmään kuuluu Silvennoisen siirtymisen myötä 18 valtuutettua.

 

Nyt löytyi demari, joka puolustaa kokoomusavustajan kohuloikkaa — “Väännetäänpä rautalangasta”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n entinen kansanedustaja ja puoluesihteeri Mikael Jungner puolustaa kokoomuksen Joonas Turusen kohuttua siirtymistä terveysfirma Mehiläisen palvelukseen. Tapauksesta syntyi aiemmin viikolla jupinaa. Esimerkiksi SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin kutsui sitä esimerkiksi suomalaisesta piilokorruptiosta.

Jungner on toista mieltä.

— Meidän olisi syytä kaivata lisää näitä Joonas Turusen kaltaisia siirtymiä, ei vähemmän. Monen iskulause tuntuu tänään olevan ”Siiloilla Suomi nousuun”. Kummallista ajattelua.

Jungner kirjoittaa blogissaan Verkkouutisissa, kuinka julkisuudessa ollaan laajasti huolissaan siitä, että Turunen veisi mukanaan sote-salaisuuksia Mehiläiselle.

— Luulisi että tuon sijaan oltaisiin huolissaan siitä, että noita salaisuuksia ylipäätään on. Itse ainakin olisin huolissani, jos olisi jotain soteen liittyviä salaisuuksia, joita ei olisi kerrottu eduskunnalle tai laajemmin kansalaisille. Kummallista ajattelua.

Jungnerin mukaan tämä ei ole vain nykyisen opposition ja median ongelma.

— Edellisellä hallituskaudella kummeksuttiin laajasti liikkumista politiikan ja palkansaajaliikkeen välillä. Aivan yhtä kummallista ajattelua tuo kuin tämä nykyinenkin.

Jungner muistaa, että kun hän siirtyi aikoinaan sosialidemokraattien hallitusryhmän ykkösavustajan paikalta Microsoftille, sitä ei juuri kummeksuttu. Päinvastoin, siitä onniteltiin.

— Nyt olisi syytä ottaa järki käteen ja epäpolitisoida nämä siirtymät politiikan ja yritysmaailman tai politiikan ja palkansaajaliikkeen välillä. Nuo siirtymät kun ovat hyvästä, eivät pahasta. Noihin siirtymiin kun pitäisi kannustaa, ei jarruttaa.

JHL:n Niemi-Laine hurjana – “Emme suostu Sipilän kurjistamiseen ja pakottamiseen”

Kuva: Jari Soini
JHL:n puheenjohtajan Päivi Niemi-Laineen mukaan hallitus tekee jo kiky kakkosta, vaikka ykkönenkään ei ole vielä voimassa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on huolestunut maan hallituksen tahdosta leikata jatkuvasti työttömien ansiosidonnaista päivärahaa. Vuoden 2017 alusta tulee voimaan laki, jolla leikataan ansiosidonnaisen kestoa jo muutenkin merkittävästi 100 päivällä.

– Hallituksen on nyt saatava aikaan lupaamiaan työpaikkoja esimerkiksi kilpailukykysopimuksessa työntekijöille tehtyjen ansiotasoleikkausten vastineeksi. Nyt jos koskaan hallituksen on saatava yhteisiin talkoisiin mukaan omistajat. Heille on annettava velvoite luoda työpaikkoja ja työllistää. Muutoin työttömien aseman kurjistuminen on noidankehässä, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toteaa.

– Kikyssä hallitus lupasi, että ainakin 35 000 uutta työpaikkaa syntyy. Tätä me odotamme kovasti. Julkisen sektorin työntekijöiden ostovoima on miinusmerkkinen ensi vuonna. Ostovoimaa pitää olla myös työttömillä, Niemi-Laine huomauttaa.

Työllisyyspaketti näyttää kilpailukykysopimus kakkoselta

Hallitus on tarjonnut työllisyyssopimusta, jonka tarkoitus on parantaa työllisyyttä. On hämmästyttävää, miksi tällainen paketti pitäisi luoda, kun kiky on tulossa voimaan ensi vuoden alusta.

–  Työllisyyspaketti näyttää kilpailukykysopimus kakkoselta, vaikka ykkönenkään ei ole vielä voimassa. Hallituksen läpinäkyvänä tavoitteena on romuttaa ammattiyhdistysliikkeen asema yhteiskunnassa ja käydä pienipalkkaisten ja naisvaltaisten alojen kukkarolla. Yrittääkö hallitus tehdä Suomeen matalapalkkatyöntekijöitä Björn “Nalle” Wahlroosin unelman mukaisesti?, Niemi-Laine kysyy.

– Tämä on selkeästi kurjistamista ja pakottamista. JHL ei suostu taipumaan sosiaaliturvan heikentämiseen työllisyyspaketin varjolla, Niemi-Laine sanoo.

Niemi-Laine toteaa kilpailukykysopimusta tehdessään monen muun liittojohtajan tavoin luottavansa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen lupaukseen kuntatalouden tasapainosta ja aikovansa punnita toimenpiteitä, mikäli lupaus ei pidä.

– Hallitus antoi keväällä kikyneuvotteluissa lupauksen, että kuntien talouteen ei tule lisää leikkauksia. On kuitenkin ikävää huomata, miten kunnissa juuri laadittavan ensi vuoden budjetin tiimoilta kikyä käytetään syynä leikata palveluja, Niemi-Laine sanoo.

– Monissa kunnissa on leikkausten kohteena varhaiskasvatus ja koulutus. Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa ja sen jälkivaikutukset tulevat maksamaan paljon. JHL:n mielestä nykyisessä matalasuhdanteessa pitäisi toimia juuri päinvastoin ja satsata lapsiin ja nuoriin ja heidän perheisiinsä.

Lauantaina liputetaan Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi

Kuva: Miina Sillanpää Säätiö
miinasillanpaa2-e1466155330292-1200x675
Miina Sillanpää (1866-1952).

Lauantaina 1.10. liput nousevat salkoon Suomen ensimmäisen naisministerin Miina Sillanpään syntymän 150-vuotisjuhlavuoden ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi. Juhlaliputus on kertaluonteinen, eikä päivästä tule pysyvää liputuspäivää.

Miina Sillanpään syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta 4. kesäkuuta.

Sosialidemokraatteja edustanut Miina Sillanpää valittiin ensimmäisten naisten joukossa uuteen yksikamariseen eduskuntaan vuonna 1907.

Vuonna 1926 hänet nimitettiin ministeriksi ensimmäisenä naisena Suomessa ja toisena Euroopassa. Hän ajoi erityisesti työläisnaisten ja yksinäisten naisten asiaa ja oli voimakkaasti mukana ensikotitoiminnassa.

Miina Sillanpää kuoli vuonna 1952.

Osana 150-vuotisjuhlavuotta Miina Sillanpää Seura, Työväen Arkisto ja Työväenmuseo Werstas järjestävät tänään Tampereella avoimen seminaarin “Naiset ammattiyhdistysliikkeen johdossa”. Seminaari Työväenmuseo Werstaan auditoriossa alkaa kello 12.