Opiskelijaliitto teki historiaa — SYL:n hallitukseen valittu Maria Loima: ”Olen todella kiitollinen ja innoissani tulevasta vuodesta”

Sosialidemokraattisten opiskelijoiden Sonkin ehdokas, 25-vuotias  Maria Loima on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton hallitukseen vuodelle 2017. Tapauksessa on historian siipien havinaa.

— Sonkissa on yritetty selvittää, milloin viimeksi Sonkin oma, eikä ylioppilaskunnan tukema ehdokas olisi viimeksi mennyt läpi. Ilmeisesti näin ei ole käynyt kertaakaan modernina aikana, kertoo puheenjohtaja Elisa Gebhard.

Loima on toiminut kuluvana vuonna Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa, ja hän on vastannut työelämäasioista ja koulutuspolitiikasta. Opiskelijoiden sosialidemokraattinen yhdistys OSY:n kasvatti Loima opiskelee käytännöllistä filosofiaa.

— Olen todella kiitollinen ja innoissani tulevasta vuodesta. Tulevana vuonna opiskelijaliikkeen on keskityttävä opiskelijaliikkeen vaikuttavuuteen sekä työelämän murroksen huomioimiseen edunvalvonnassa.

Puheenjohtaja Gebhard sanoo, ettei historiaa tehdä vahingossa.

— Se on edellyttänyt valtavasti töitä sekä ruohonjuuritasolla ylioppilaskunnassa että koko joukkueen ponnisteluja yhteisen tavoitteen eteen. Etenkin pääsihteeri Noora Luukka on tehnyt merkittävän työn.

SYL:n puheenjohtajaksi valittiin Turun yliopiston Riina Lumme.

Keskustelua aiheesta

Ehdokkaiden hankinnassa monta haastetta – peräti kolmannes kunnista pienentänyt valtuuston kokoa

Kunnanvaltuustojen paikkamäärä putoaa eniten Lahdessa, peräti 43 paikkaa. Tyypillisimmin valtuuston paikkamäärä supistuu neljällä.

Kuntavaalien ehdokashakemukset on jätettävä kuntien vaalilautakunnille tänään. Ennakkotietojen mukaan ehdokashankinta olisi ollut haastavaa etenkin suurille puolueille.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom uskoo kuitenkin, että aika ”rajua pöhinää” ehdokashankinnassa on vielä aivan viime metreille. Siitä huolimatta on todennäköistä, että suuret puolueet eivät yllä aivan yhtä hyviin lukuihin kuin aiemmin.

Tähän on syynsä. Yksi on se, että kunnissa on vähennetty valtuustopaikkoja.

– Valtuustopaikkoja on 7 prosenttia vähemmän. Se automaattisesti vaikuttaa, koska puolue voi laittaa puolitoista kertaa valtuustokoon määrän maksimissaan ehdokkaita, Pekola-Sjöblom selvittää.

Peräti kolmasosa Manner-Suomen kunnista muutta valtuustokokoa kesäkuussa alkavaksi nelivuotiskaudeksi.

Ainoastaan Parkano ja Nakkila lisäävät valtuustopaikkojen määrää, kun peräti 94 pienentää valtuustokokoaan.

Valtuustojen pienenemiseen vaikuttaa  muun muassa uusi kuntalaki, joka antoi kunnille mahdollisuuden päättää valtuuston koosta entistä joustavammin. Myös kuntaliitokset muuttavat valtuustojen kokoa.

Pekola-Sjöblomin mukaan näyttää myös siltä, että maakuntahallinnon pystyttäminen vaikuttaa ihmisten halukkuuteen lähteä kuntavaaliehdokkaaksi. Osa pyrkii nimenomaan maakuntavaltuustoon. Toisaalta voi olla myös niin, että osaa siirtymävaihe innostaa kuntapolitiikkaan.

Kuntaliitto julkaisee torstaina tietoja kyselystä, jossa selvitettiin syitä kuntavaaleihin osallistumiselle. Suurin syy siihen, että ehdokkaaksi ei lähdetä, ovat henkilökohtaiset syyt eli esimerkiksi perheen, vapaa-ajan ja työn yhteensovittaminen.

Suomessa valtuutetulla menee keskimäärin 8 ja puoli tuntia aikaa luottamustehtävänsä hoitamiseen.

THL: Vanhuksille vaativaa kotihoitoa yhä useammassa kunnassa

Kuva: Thinkstock

Kunnat ovat kehittäneet vanhusten vaativaa kotihoitoa, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan kotihoitoa saa neljästi päivässä 63 prosentissa kunnista, kun kaksi vuotta sitten luku oli 47 prosenttia. Myös yöaikaan ja viikonloppuisin saa kotihoitoa aiempaa useammassa kunnassa.

THL:n erikoistutkija Hanna Alastalo pitää suuntausta hyvänä, mutta muistuttaa, että kunnat eivät ole ottaneet kaikkia kotona asumista helpottavia keinoja käyttöön.

– Esimerkiksi liikkuvia neuvontapalveluja käytetään vasta vähän.

Vanhuspalvelujen seuranta -tutkimuksen mukaan kunnilla on parannettavaa palvelujen kohdentamisessa erityisryhmille, kuten muistisairaille, mielenterveysongelmaisille ja päihteiden käyttäjille.

Keskustelua aiheesta

Kalevalan päivänä juhlistetaan ruokakulttuuria

Kuva: Kari Hulkko
Ruisleipä valittiin Suomen kansallisruuaksi.

Tänään vietetään Kalevalan eli suomalaisen kulttuurin päivää. Liput vedetään salkoon Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kunniaksi.

Muun muassa Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö haluaa nostaa esiin myös ruokakulttuuria ja erityisesti kotimaisen rukiin. Ruisleipä valittiin aiemmin Suomen kansallisruuaksi äänestyksessä, jota säätiö oli järjestämässä.

Tänään on myös laskiaistiistai.

Keskustelua aiheesta

Käräjäoikeus antaa ratkaisunsa Axl Smithin tapauksessa – syyttäjä vaatii ehdollista vankeutta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Salakatselusta syytetty Axl Smith.

Helsingin käräjäoikeus antaa tänään iltapäivällä ratkaisunsa juontaja Axl Smithin epäillyistä rikoksista. Smithiä syytetään salakatselusta, kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Syytteiden mukaan hän kuvasi lukuisia seksikumppaneitaan ja myös jakoi kuvaamiaan videoita tuttavilleen.

Smith vetäytyi viime vuonna The Voice of Finland -ohjelman juontajan paikalta rikosepäilyjen vuoksi. Hänet tunnetaan myös muun muassa dj:nä ja muusikkona.

Syyttäjä vaatii Smithille puolentoista vuoden ehdollista vankeutta ja sataa päiväsakkoa. Syytekohtia on lähes 40.
Syyttäjän mukaan epäillyt teot ovat alkaneet maaliskuussa 2014 ja jatkuneet helmikuuhun 2016.

Syyttäjä teki tapauksessa kymmenen syyttämättäjättämispäätöstä. Kahdeksan osalta ei ollut näyttöä, ja kahden osalta syyteoikeus oli vanhentunut.

Keskustelua aiheesta

Usu: Ammattikouluissa valmiutta höllentää kielitaitovaatimuksia

Shriana ja Tara osallistuvat Perhetalo Sahramin kotiäideille tarkoitetulle suomenkielen kurssille.

Moni ammattikoulujen edustaja näkee hyvinä suunnitelmat maahanmuuttajien kielitaitovaatimusten höllentämisestä, kertoo Uutissuomalainen. Kielitaitovaatimuksista täysin luopuminen ei kuitenkaan saa kannatusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ohjaustyöryhmä on esittänyt, että maahanmuuttajien ei enää tarvitsisi läpäistä yleistä kielikoetta päästäkseen ammatillisiin opintoihin.

Esimerkiksi Jyväskylän ammattiopiston koulutuspäällikkö Auli Mäkinen pitää hyvänä, että maahanmuuttajien siirtymistä eteenpäin sujuvoitetaan.

Kielikokeen on läpäissyt vain harva kotoutumiskoulutettu.

Keskustelua aiheesta