Opiskelijoiden työllistyminen määrittämään ammattikoulujen rahoitusta – “Fokus on siinä, mitä opitaan”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan uusi rahoitusmalli pohjaa opiskelijoiden määrään, suoritettuihin tutkintoihin ja vaikuttavuuteen.

Opiskelijoiden työllistyminen aiotaan nostaa aiempaa keskeisemmäksi ammattikoulujen rahoitukseen vaikuttavaksi tekijäksi, kun hallitus uudistaa ammattikoulujen rahoitusta. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan uusi rahoitusmalli koostuu kolmesta osasta: opiskelijoiden määrästä, suoritetuista tutkinnoista tai niiden osista ja vaikuttavuudesta.

– Tulevaisuudessa fokus on siinä, mitä opitaan eikä siinä, kauanko on istuttu koulun penkillä, Grahn-Laasonen sanoo STT:lle.

Rahoitusmallia valmistellaan parasta aikaa opetus- ja kulttuuriministeriössä. Hallituksen on määrä antaa esitys siitä eduskunnalle alkuvuodesta 2017.

Vaikuttavuusosiossa otetaan Grahn-Laasosen mukaan huomioon niin valmistuneiden opiskelijoiden siirtyminen jatko-opintoihin kuin työllistyminenkin.

Hän uskoo, että uudistus kannustaa koulutuksen järjestäjiä pitämään tiiviimpää yhteyttä alueensa elinkeinoelämään ja tarjoamaan koulutusta, jolle on oikeasti kysyntää.

Aiemmin rahoitus on perustunut vahvasti opiskelijamääriin ja rajallisemmin tuloksellisuuteen. Tuloksellisuusrahoitukseen ovat vaikuttaneet muun muassa työllistyminen, siirtyminen korkea-asteen jatko-opintoihin, opintojen keskeyttämisen vähentyminen ja opetushenkilöstön kelpoisuus.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela ottaa uudistukseen vielä varovasti kantaa, koska valmistelu on kesken.

– Periaatteessa se on hyvä kannuste, että työllistymisestä palkitaan. Se ei kuitenkaan voi olla hirveän iso osuus kokonaisrahoituksesta, Kallio-Savela sanoo.

Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö ja rahoitusuudistus tulisivat kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2018 alusta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Apteekkialalla työajan pidennyksestä sovitaan paikallisesti

Kuva: Anna-Liisa Blomberg

Apteekkialalla kilpailukykysopimukseen kuuluvasta työajan pidentämisestä sovitaan paikallisesti, kertoo Apteekkien työnantajaliitto. Apteekkialan osapuolten hallinnot ovat hyväksyneet aiemmin tällä viikolla syntyneen neuvottelutuloksen.

Kilpailukykysopimuksen kattavuus lähentelee 90:tä prosenttia, koska apteekkialan lisäksi sopu on tällä viikolla saavutettu myös finanssialalla. ICT-alan neuvottelut olivat kesken vielä eilen.

 

Soten seuraava askel selvisi virkamiehen Twitter-tililtä

LKS 20151107 Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan vaalikausiraportin 2014 julkistamistilaisuudessa 16. joulukuuta 2014. STR / LEHTIKUVA / Roni Rekomaa \Instructions: STT:N JUTTUUN Alivaltiosihteeri Pöysti: Maakuntien rajoilla joudutaan pian tekemään valintoja

Virallinen lausuntokierros sote-uudistuksesta ja maakuntalaista alkaa kuun lopussa.

Asiasta kertoi alivaltiosihteeri  Tuomas Pöysti Twitter-tilillään.

Pöysti tviittaa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) sanoneen Mikkelissä, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja maakuntalakia koskeva esitysluonnos lähtee lausunnoille elokuun viimeisenä päivänä.

Aiemmin kesällä on kerrottu, että lausuntokierros kestää kymmenen viikkoa.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mielestä sote-lakien valmistelu eri tahtiin on ongelmallista. Hän kertoi näkemyksestään Yle uutisille.

Lausunnonantajat ottavat nyt kantaa soten järjestämislakiin, kun sen sijaan potilaan valinnanvapautta säätelevät pykälät ovat vasta valmisteilla.

SDP:n kansanedustajat: Poliisi ei kaipaa hallitukselta juhlapuheita vaan tekoja

poliisihulkko

SDP:n hallintovaliokunnan kansanedustajat Sirpa Paatero, Mika Kari ja Joona Räsänen vaativat hallitukselta tekoja poliisin voimavarojen palauttamiseksi kestävälle tasolle. Kansanedustajat ovat huolissaan erityisesti poliisien riittämättömästä määrästä, joka uhkaa vakiintua hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteossa linjaamalle 7 000 poliisin tasolle tai jopa sen alle.

− Poliisin työtehtävät ovat kasvaneet ja monipuolistuneet merkittävästi aivan viime vuosina. Samalla uudet turvallisuusuhat ovat tuoneet yhteiskuntaamme aivan uudenlaisia riskejä, jotka edellyttävät huolellista varautumista myös poliisilta. Hallituksen oma sisäisen turvallisuuden selontekokin paljasti, että yhä useampi suomalainen kokee tulevaisuutensa turvattomasi. Tässä tilanteessa hallitukselta vaaditaan tekoja poliisin resurssien palauttamiseksi riittävälle tasolle, kansanedustaja Mika Kari vaatii.

SDP on linjannut aikaisemmin, ettei poliisien määrää tule päästää ennätysalhaiselle 7 000 poliisin tasolle. Kansanedustaja Joona Räsänen muistuttaa, ettei poliisien määrän tule perustua taloustilanteeseen vaan tarpeeseen yhteiskunnassa.

− Poliisien määrän väheneminen vaikuttaa siihen, että poliisi ei enää näy entisessä määrin katukuvassa. Rikoksia joudutaan jättämään selvittämättä ja vasteajat kasvavat. Tämä ei voi olla vaikuttamatta poliisien arvostukseen kansalaisten keskuudessa. Arvostus on kansainvälisesti mitaten korkealla tasolla ja sen mureneminen johtaa ongelmiin ja resurssitarpeiden kasvamiseen. Säästöt poliisille, puhutaan poliisien määrästä tai poliisiasemien sulkemisesta, vaikuttavat suoraan myös poliisin työturvallisuuteen. Apupartio saattaa tukalassa tilanteessa olla tuskallisen kaukana, Räsänen jatkaa.

Kansanedustajat muistuttavat hallitusta huomenna ympäri Suomea vietettävästä kansallisesta Poliisin päivästä. Sisäministeri Paula Risikolla olisi kansanedustajien mielestä mahdollisuus pelastaa juhlapäivä ja tehdä rohkea aloite poliisin määrärahojen kasvattamisesta syksyn budjetin yhteydessä.

− Huomenna vietettävässä Poliisin päivässä kuulemme varmasti hallituspuolueiden edustajilta ja sisäministeriltä kauniilta kuulostavia juhlapuheita. Juhlapuheiden sijaan poliisi tarvitsee hallitukselta nyt jos koskaan konkreettista tukea. 200-vuotisjuhlavuottaan viettävä Suomen poliisi ansaitsisi paljon parempaa, kuin mitä se Sipilän hallitukselta nyt osakseen saa, toteaa kansanedustaja Sirpa Paatero.

OAJ supistaisi tuntuvasti ammatillista ja aineenopettajakoulutusta

Kuva: Getty Images
amis

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen supistaisi tuntuvasti ammatilliseksi opettajaksi pätevöittävän koulutuksen määrää jo ensi vuodesta lähtien. Luukkainen karsisi nykyiset yli 1 600 koulutuspaikkaa 1 100 koulutuspaikkaan kolmena vuotena peräkkäin, minkä jälkeen tarvetta voitaisiin tarkastella uudelleen.

Opettajien peruskoulutuksesta vapautuvat resurssit Luukkainen haluaa ohjata ensisijaisesti ammattikorkeakoulujen opettajankoulutusyksiköiden toteuttamaan ammatillisten opettajien muuntokoulutukseen, erikoistumiskoulutuksiin ja muuhun ammatillisten opettajien täydennyskoulutukseen.

Opettajankoulutuksen pitää Luukkaisen mukaan vastata ammatillisen koulutuksen reformin vaatimuksiin ja kaikkien ammatillisten opettajien muuttuneeseen työtilanteeseen ja työnkuviin.

–  Opettajankoulutukseen pääsyssä etusija tulisi antaa niille hakijoille, jotka jo toimivat opettajina, mutta joilta puuttuvat pedagogiset opinnot. Ammatillisista opettajista noin kolmella neljästä on kelpoisuus tehtäväänsä ja kelpoisten osuutta pitää pystyä nostamaan, Luukkainen toteaa.

Luukkainen vähentäisi myös yliopistojen aineenopettajakoulutusta.

– Aloituspaikkoja pitäisi karsia sadoilla vuosittain, erityisesti humanistisilta aloilta, joilta on vaikein työllistyä. Esimerkiksi heinäkuussa aineenopettajista oli työttöminä 12,5 prosenttia.

 Hallitus aikoo leikata ammatillista koulutusta 190 miljoonalla eurolla. OAJ erittäin huolissaan myös leikkauksen työllisyysvaikutuksista.

– Jos koko leikkaus tehtäisiin henkilöstömenoista, vaarassa olisi jopa 3 800 oppilaitosten työpaikkaa. Myös ammattikorkeakoulutuksessa on tehty ja tehdään henkilöstöresursseihin kohdistuvia leikkauksia. Henkilöstömenot ovat oppilaitosten suurin menoerä, joten henkilöstövaikutukset ovat väistämättömiä. Aikuiskoulutuksessa opettajien työttömyysaste on jo yli 20 prosenttia. Leikkausta pitääkin lykätä ja kohtuullistaa.

Luukkainen huomauttaa, että koulujen ja oppilaitosten yhdistäminen ja yksikkökoon kasvaminen sekä ainevalikoiman supistuminen vähentävät opettajien työpaikkoja myös yleissivistävässä koulutuksessa.

Olli Luukkainen puhui tänään Vapaan sivistystyön päivillä Kuopiossa.

Järjestöt: Hallitus ei saa jälleen laiminlyödä väkivaltaa kokeneita

vakivaltaaihekuva154161

Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen laajimmista ihmisoikeusongelmista. Siitä huolimatta Suomi on laiminlyönyt jo aivan liian pitkään velvollisuuttaan suojella ja tukea väkivaltaa kokeneita naisia. Ensi viikon budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus korjata tämä epäkohta, järjestöt muistuttavat.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osasto, Naisten Linja ry ja Ensi- ja turvakotien liitto vaativat hallitukselta konkreettisia toimia naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Joka kolmas suomalaisnaisista on kokenut kumppaninsa tekemää väkivaltaa. Samaan aikaan turvakotipaikkoja ei ole läheskään riittävästi turvaa tarvitseville.

Viime vuonna turvakoteihin yhteyttä ottaneista 1200 ei saanut turvakotipaikkaa tilanpuutteen vuoksi.

– On katastrofi, että väkivaltaa pakeneville ihmisille ei löydy heidän kipeästi tarvitsemaansa apua hädän hetkellä. Kynnys avun hakemiselle väkivaltatilanteissa on muutenkin korkea, Amnestyn Suomen osaston sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Tanja Noponen sanoo.

Järjestöjen mukaan turvakotipaikkoja tarvittaisiin Suomeen vähintään 500, kun niitä on nyt alle 120. Turvakotiverkosto ei ole myöskään maantieteellisesti kattava – joillakin paikkakunnilla lähin turvakoti voi olla satojen kilometrien päässä.

Kattavaa turvakotiverkostoa varten tarvittaisiin THL:n arvion mukaan vuosittain noin 40 miljoonan euron rahoitus. Viime vuonna turvakotien ylläpitoon oli varattu 11,5 miljoonan euroa. Valtiovarainministeriö ehdottaa ensi vuodelle kahden miljoonan euron määrärahalisäystä, joka on täysin riittämätön. Monet väkivaltaa kokeneet tulevat jäämään ilman heille kuuluvaa turvaa jatkossakin.

Ettei tämä ollut jälleen tyhjää puhetta.

Järjestöt kirjoittavat, että perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ja silloin sisäministerinä toiminut Petteri Orpo vaativat talvella yhteisessä kannanotossaan nollalinjaa naisten häirinnälle turvapaikanhakijoihin liittyneen keskustelun yhteydessä. Samalla he tunnustivat, että naisiin kohdistuvan väkivalta on Suomessa laajempi ongelma, jonka korjaamiseksi tarvitaan palveluita, kuten turvakotipaikkoja.

– Nyt ministereillä on mahdollisuus osoittaa, ettei tämä ollut jälleen kerran vain tyhjää puhetta. Naisiin kohdistuva väkivalta ei katoa suomalaisesta yhteiskunnasta kauniilla juhlapuheilla, vaan väkivallan vähentämiseksi tarvitaan palveluja ja resursseja, Naisten Linjan toiminnanjohtaja Elina Nikulainen sanoo.

Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan yli 55 000 suomalaisnaista oli kokenut seksuaalista väkivaltaa kuluneen vuoden aikana. Seksuaalista väkivaltaa kokeneille suunnatut palvelut ovat kuitenkin järjestöjen mukaan täysin riittämättömät. Varsinaisia raiskauskriisikeskuksia on yksi, vaikka niitä tarvittaisiin 13.

Lisäksi niiden mukaan tarvitaan matalan kynnyksen palvelupisteitä, joihin voisi tulla kuka tahansa väkivaltaa tai sen uhkaa kokenut ilman ajanvarausta tai sosiaaliturvatunnusta. Valtakunnallisen ja ympärivuorokautisen puhelimen jatkuva, riittävä rahoitus on myös turvattava.

– Turvakotien lisäksi tarvitsemme kipeästi resursseja palveluihin, joihin on helppo tulla ja apua saa nopeasti, mutta myös riittävän pitkään. Väkivallasta selviytyminen vie aikaa. Tarvitaan päätöksiä ja panostusta, suunnittelija Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitosta sanoo.

Ensimmäinen Euroopan laajuinen, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan keskittyvä ihmisoikeussopimus eli Istanbulin sopimus astui voimaan Suomessa elokuussa 2015. Järjestöt toteavat, että sopimuksen täysimittainen täytäntöönpano vaatisi Suomelta viimein uskottavia panostuksia.

Sopimuksen toimeenpano kunnianhimoisesti vaatii selkeän toiminta- ja rahoitussuunnitelman ja toimintaa tulee seurata ja arvioida. Tähän tarvitaan riittävästi henkilöstöresursseja.

Naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa Euroopan tasa-arvoinstituutin arvion mukaan runsaan kahden miljardin euron kustannukset vuodessa.