Oppositio huolissaan soten pakkoyhtiöittämisestä – Rehula: ”Nenä sanoo sen, että meidän julkinen palvelutuotanto tulee yllättämään tässä keississä”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kysyn, kuka pelkää sitä tilannetta, että meidän julkiset palvelut eivät yksityisten kanssa pärjää, Juha Rehula sanoi.

Keskustelu sote-ja maakuntalaista jatkuu iltamyöhään eduskunnassa. Kaikki kansanedustajat ovat yhtä mieltä siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tarvitaan. Tästä alkavat erot opposition ja hallituksen välillä.

Oppositio on huolissaan muun muassa verovarojen valumisesta yksityisille terveysyhtiöille ja ylipäänsä siitä, että soten hyvät alkuperäistavoitteet eivät toteudukaan.

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen tiivisti ongelmat muutamaan kohtaan – ettei uudistuksessa toteudu palvelujen integraatio, eheät hoitoketjut, tasa-arvo, byrokratian purkaminen eivätkä kustannussäästöt.

– Siun sotessa ei ole kovin montaa päättäjää, jotka haluaisivat pakkoyhtiöittämistä 2 vuoden kuluttua, Mäkisalo-Ropponen totesi esimerkkinä.

Siun sote on Pohjois-Karjalan ja Heinäveden kunnan alueen uusi sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävä kuntayhtymä. Siellä haluttaisiin jatkaa omalla mallilla.

Keskustan kansanedustaja Elsi Katainen sanoi, että sote-palveluiden ydin säilyy julkisella puolella. Hän, kuten moni muu hallituspuolueen edustaja, katsoi opposition pelottelevan sotella. Katainen totesi, ettei kilpailu ole pelkästään negatiivinen asia.

SDP:n Johanna Ojala-Niemelä huomautti, että sote-uudistusta markkinoitiin aiemmin kansalaisille valinnanvapauden nimissä, kunnes sanottiinkin, että sote vaatii pakkoyhtiöittämistä.

Ojala-Niemelä totesi, että jo osakeyhtiölainkin perustelella yhtiön toiminnan tarkoitus on aina tuottoa voittoa osakkeiden omistajille. Hänen mukaansa olennainen kysymys sotessa onkin, onko verovaroilla tuetuilla palveluilla tuotettava voittoa yksityisille yrityksille.

”Kysyn, kuka pelkää…”

SDP:N kansanedustaja Sirpa Paatero muistutti, että suurin osa lausunnonantajista oli syksyllä hyvin kriittisiä esimerkiksi soten integraation toteuttumiseen, pakkoyhtiöittämiseen ja siihen, mitä kuntien sote-kiinteistölle tapahtuu.

Paateron mukaan lausuntoja ei ole kuitenkaan huomioitu. Siksi usko siihen, että esimerkiksi tulevaa soten valinnanvapauslainsäädäntöä kehitettäisiin lausuntojen pohjalta, ei ole kovin korkea.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen nosti omassa puheenvuorossaan esiin kolmannen sektorin, jonka toimintakentän hän katsoo olevan täysin auki uudistuksessa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) vakuutti luottamustaan julkiseen terveydenhuoltoon.

– Kysyn, kuka pelkää sitä tilannetta, että meidän julkiset palvelut eivät yksityisten kanssa pärjää, hän sanoi.

Hän vetosi omaan nenäänsä eli eräänlaiseen kentältä tulleeseen tuntumaan.

– Nenä sanoo sen, että meidän julkinen palvelutuotanto tulee yllättämään tässä keississä, Rehula painotti.

”Mikä on yhtiöiden intressi käyttää vastuutaan kuntien terveyttä edistävään toimintaan?”

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) totesi, että terveyserojen kaventaminen, palvelujen saatavuus ja integraatio ovat tärkeitä sote-uudistuksen tavoitteita ja uudistusta tarvitaan. Integraatiolla tarkoitetaan sitä, miten hyvin eri palvelut pelaavat yhteen ja asiakkaat liikkuvat niiden välillä.

Nykyistä suuremmat sote-alueet ovat Haataisen mukaan kannatettavia – rahoitus, toiminnan organisointi ja tietojärjestelmät saadaan samoihin käsiin.

Haataisen mukaan on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, millaisen raja-aidan tuleva valinnanvapauslainsäädäntö tuo tullessaan.  Kuntiin jää terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, maakunnissa puolestaan on paikkaava ja hoitava toiminta ja sinne siirtyy myös sote-henkilöstö. Koulut ja varhaiskasvatus jäävät kuntiin, neuvola ja lastensuojelu maakuntien vastuulle.

– Tätä kokonaisuutta pitää tarkastella perustellusti ja huolehtia että konkreettisesti toimivat mallit löytyvät niin, että kuntien ja sote-alueen yhteistyö on saumatonta. Eniten huolta herättää palvelutuotannon siirtyminen tuleviin yhtiöihin. Jos korjaava toiminta siirtyy yhtiöille, mikä on niiden intressi käyttää vastuutaan maakuntien ja kuntien terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan? Haatainen kysyi.

Sarkomaa: Vaikea niellä 18 maakunnan mallia

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa sanoi sote-henkilöstön olevan uupunut vatvomiseen, ja uudistusta ei voi enää jättää tekemättä. Hän totesi, ettei löydy esitystä, joka tyydyttäisi kaikkia 200 kansanedustajaa.

– Myönnän itse avoimesti, että vaikeaa on ollut niellä tuota kantokyvyltään erilaisten 18 maakunnan mallia. Mielestäni isompien lihasten viisi sote-aluetta olisi vastannut parhaiten tulevaisuuden haasteisiin, hän sanoi.

Sarkomaan mukaan ainoa toteuttamiskelpoinen esitys on hallituksen esitys ja oppositiolla ei ole yhtenäistä vaihtoehtoa. Hän vaati oppositiota yhteistyöhön valmistelemaan suomalaista sote-uudistusta.

Oppositiosta on jo pitkään vedottu voimakkaasti soten parlamentaarisen valmistelun puolesta. Tätä vetoomusta kuultiin jälleen.

Myös kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari leimasi oppositon sote-kritiikin pelotteluksi. Ylellä sotea kritisoinut professoriryhmäkin pelkää Jaskarin mukaan laatukilpailukykyä ”kuin ruttoa”. Jaskari sanoi olevansa Rehulan kanssa samaa mieltä, että julkinen sektori voi ”yllättää”. Jaskarin mukaan julkisella puolella on nyt into päällä ja hyvät näkymät.

Jaskari: Työpaikan valintaankin vaihtoehtoja.

Jaskarin mukaan myöskään terveydenhuollon henkilöstön ei tarvitse olla huolissaan. Oppositiosta on kannettu huolta muun muassa henkilöstön työehdoista.

Henkilöstö saa Jaskarin mukaan myös valinnanvapautta tai vaihtoehtoja työpaikkojen valitsemiseen.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen näki sote-esityksen kulkevan säästöt ja yksityisten terveysjättien etu edellä. Myös hänen mukaansa soten alkuperäiset hyvät tavoitteet on unohdettu.

Hänkin vetosi Ylellä hiljattain kantansa lausuneisiin professoreihin, joiden mukaan sote-valinnanvapauden lakiluonnos saattaa viedä kehitystä taaksempäin.

Kokoomuksen kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen mukaan valinnanvapaus on hyvä asia. Hänenkin mukaansa mallissa on vielä kohtia, jotka arveluttavat erikoissairaanhoidossa työskenteleviä.

– Jos ammatilaiset epäilevät, että hoidon vaikuttavuus ja intergaatio heikkenevät, nämä asiat on varmistettava.

Virolainen kannusti erityiseen huolellisuuteen, kun valinnanvapaudesta tulleita lausuntoja tarkastellaan.

Vihreiden kansanedustaja Touko Aalto sanoi, että valinnanvapaus on täysin keskeneräinen ja se voitaisiin irrottaa koko sote-prosessista.

”Kansanvalta karkaa sermien taakse.”

Kataisen (kok.) ja Stubbin (kok.) hallituksen peruspalveluministeri, kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) totesi, ettei sote-uudistus ole helppo millekään hallitukselle.

– Tässä ovat erittäin vahvat lobbyt vaatimassa omaa osuuttaan milloin mihinkin asiaan.

Huovisen mukaan sote tarvitaan, muttei mikä tahansa sote.

Hänen suurin huolensa liittyy siihen, saavutetaanko hallituksen itse itselleen asettamat tavoitteet.

– Kuten monet asiantuntijat ovat sanoneet, tällä mallilla ei tulla tavoitteisiin pääsemään.

Susanna Huovinen vetosi professori Jussi Huttusen sanoihin ja katsoi nyt valmistellun soten olevan hyppy tuntemattomaan.

Huovinen kysyi esimerkiksi, mitä tarkoittaa kansalaisten kannalta, jos sote-palveluiden luukut lisääntyvät kovasti.

– Kansanvalta karkaa pakkoyhtiöihin sermien taakse ja maakunnista tulee samanlainen kumileimasin kuin täällä joku kuvasi nykyisenkaltaisia kuntayhtymiä.

Huovinen sanoi pitävänsä erityisen tärkeänä, että nykyisen järjestelmämme ”kruununjalokivestä” eli erikoissairaanhoidosta pidettäisiin hyvää huolta ja sen järjestämiseen kiinnitettäisiin huomiota.

Kommentti: Selviääkö poliisi tehtävistään? – Alkoholilaki uhkaa kaataa lainvalvojan syliin 10–15 miljoonan euron ongelmat

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Vahvaa 5,5 prosenttista lonkeroa myydään ehkä ensi vuonna kaupoissa.

Mikäli hallituksen ajama alkoholilaki astuu suunnitellusti voimaan ensi vuoden alusta, uhkaa poliisien syliin kaatua 10-15 miljoonan euron suuruinen ongelma. Miksi?

Hallituksen budjettiesityksessä kerrotaan, että poliisien resursseja lisätään ensi vuonna 44 miljoonalla eurolla. Lisäksi suojelupoliisi saa 6 miljoonaa euroa. Lisäyksiä perustellaan kiristyneellä turvallisuustilanteella. Niitä tarvitaan kipeästi etenkin terrorismin torjuntaan, kalustehankintoihin sekä hybridi- ja kyberturvallisuuteen.

Lisäykset ovat varmasti kaikkien mielestä tervetulleita. Ne eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että poliisi saisi kentälle aikaisempaa enempää yksikköjä. Resurssien lisäämisellä turvataan ainoastaan se, että nykyinen 7200 poliisin määrä voidaan ylläpitää. Ilman lisämiljoonia poliisien määrä vähenisi.

Tällä hetkellä Suomessa lähes kaikki käytössä olevat poliisit on jo osoitettu tehtäviin. Vararesursseja poliiseilla ei liiemmin ole. Sisäministeri Paula Risikko (kok.) totesi torstaina eduskunnan täysistunnossa, että viimeisimmän tiedon mukaan poliiseja on tällä hetkellä työttömänä 17. Mikäli poliisien määrää haluttaisiin tästä nostaa pitäisi poliisien koulutuspaikkoja lisätä. Veisi vähintään 3-4 vuotta, ennen kuin uudet partiot saataisiin kentälle.

Herää kysymys, miten poliisi tulee selviämään tehtävistään.

Poliisien voimavarojen kannalta hallitus tuntuu alkoholilailla sahaavan omaa oksaansa. Sisäministeriön poliisiosaston lausunnon mukaan uusi alkoholilaki tulee nostamaan poliisien tarvetta 170 henkilötyövuodella, alkaen ensi vuodesta. Olettaen, että laki menee läpi. Tämän myös hallitus toteaa alkoholilakiesityksessään.

Sisäinen turvallisuus ja terrorismin torjunta vievät poliisitoimen aikaa ja rahaa myös tulevina vuosina. Samaan aikaan alkoholilain uudistuksen myötä on odotettavissa, että ensi vuodesta alkaen muun muassa kotiväkivaltaan ja häiriökäyttäytymiseen menee huomattavasti enemmän poliisien työtunteja. Kuitenkaan, hallituksen budjettiesityksessä ei ole varattu esimerkiksi poliisin hälytystoimintaan yhtään enempää henkilötyövuosia kuin vuoden 2017 arviossa ja 2016 toteutuneessa budjetissa.

Herää kysymys, miten poliisi tulee selviämään tehtävistään.

Risikon erikoisavustaja totesi, että ministerin kanta lienee sama kuin jo lakiesityksessä kerrottu. Alkoholilain uudistus tulee vaatimaan 170 henkilötyövuotta lisää. Piste. Tämän Risikko myös tunnusti eilen eduskunnan täysistunnossa. Miten asia ratkaistaan? Tätä hän ei kommentoinut.

 

Katainen EU:sta: ”Eksistentiaalinen kysymysmerkki” katosi mutta taustalla väijyy ”fundamentaalinen kysymys”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Komissaari Jyrki Katainen piti tänään lehdistötilaisuuden Helsingissä.

Euroopan komission varapuheenjohtaja, komissaari Jyrki Katainen (kok.) näkee, että Euroopassa on tapahtunut lyhyessä ajassa merkittävä mielialojen muutos suhteessa EU:hun.

Näin on käynyt niin poliittisten johtajien kuin kansalaisten tasolla. Euroopan murheet kyberhyökkäyksistä Brexitiin ja toisaalta myös talouskriisin selättäminen ovat luoneet tilanteen, jossa on mahdollisuus katsoa uudella tavalla eteenpäin.

Brexit loi Kataisen mukaan Eurooppaan ”eksistentiaalisen kysymysmerkin”.

– Puhuttiin, tarttuuko tauti ja hajoaako koko unioni. Tämä näyttää olevan pois huolenaiheista. Pikemminkin on käynyt päinvastoin. Kansalaisten reaktio on ollut päinvastainen.

68% EU-maissa asuvista, Britannia mukaan lukien,  kokee olevansa EU-kansalaisia, 73% euroalueen kansalaisista tukee euroa. Kannatusluvut ovat olleet viime aikoina kasvamaan päin.

EU:lta odotetaan nyt vastauksia. Kataisen mukaan näitä on odotettavissa niin turvallisuuspolitiikassa kauppapolitiikassa kuin Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kehittämisessä. Suomen hallitusta Katainen sanoi rohkaisseensa olemaan aktiivinen sisällönrakentaja keskustelussa.

EU:n on tarkoitus solmia uusi kauppasopimus puolen vuoden välein. Katainen luetteli kymmenkunta maata tai maaryhmää, jotka ovat listalla.

– EU vahvistaa poliittista arvoaan kauppapolitiikassa.

Nordean pääkonttorin tuloa Suomeen Katainen tervehtii ilolla.

– EU:n kannalta oli posiitiivista huomata, että kovalla työllä rakennettu pankkiunioni koetaan vakautta lisäävänä.

”Kaikki luulimme, että EU-jäsenvaltiot olivat aikuisiässä.”

Katainen uskoo, että Brexit eli Britannian ero EU:sta toteutuu eikä kyseessä ole pelkkä työolettamus.

– Muun ajatteleminen nyt on turhaa.

– Jos sitten Britanniassa päädytään toisiin ajatuksiin, se on jonkin sellaisen kehityskulun seuraus, jota juuri nyt ei tapahdu. Toivon mukaan vain saadaan asialliset neuvottelut vihdoin ja viimein käyntiin. Ne ovat hyvin haastavat joka tapauksessa. Vetkuttelu ei kyllä nyt auta.

Paljon vakavampi huoli kuin Brexit on Kataisen mukaan se, miten Euroopassa kunnioitetaan oikeusvaltiota ja ihmisarvoa. Niissä ei voida tehdä kompromisseja.

– Jos tämä tendenssi jatkuu tai leviää eli jos oikeusvaltioperiaatetta horjutetaan vakavasti tai jos esimerkiksi maahanmuuttokriisin kylkiäisenä ihmisarvon kyseenalaistaminen leviäisi, se on fundamentaalinen kysymys.

– Samaan aikaan, kun kehitämme EU:ta, Euroopan arvopohja vaatii hoitoa, Katainen painottaa.

– Me kaikki varmaan luulimme, että EU-jäsenvaltiot olivat kaikki jo täysin aikuisiässä olevia ja että liberaalin demokratian perusarvoja ei enää Euroopassa kyseenalaisteta, mutta eipä se olekaan ollut näin.

”Jossakin muualla kuin niissä tehtävissä, joissa tähän saakka olen ollut.”

Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kausi päättyy parin vuoden päästä. Kataisen nimi on jo pitkään pyörinyt seuraajaehdokkaiden joukossa.

– Minulla ei ole minkäänlaisia suunnitelmia kampanjoida. Minä tiedän, että nimeni esiintyy aina silloin tällöin.

Katainen kuitenkin totesi tänään Helsingissä järjestetyssä toimittajatapaamisessa, ettei hänellä ole käsitystä, mitä hän haluaisi komissaarikautensa jälkeen tehdä.

– Jos nyt pitää jotakin veikata, niin veikkaisin, että olen jossakin muualla kuin niissä tehtävissä, joissa tähän saakka olen ollut.

Kataisen mukaan paljon on kiinni perheestä.

– Aktiivisesti yritän miettiä, mitä muuta se voisi olla kuin yhteiskunnallista vaikuttamista.

EU:ssa puolueet todennäköisesti ensi vuoden syksyllä asettavat kärkiehdokkaansa komission puheenjohtajaksi.

AVAINSANAT

Keskusta vetoaa jo Lipposenkin ”jykevään puheenvuoroon” – SDP halutaan mukaan ”Suomi-sopimukseen”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni (kuvassa) haluaa SDP:n tukevan pitemmän aikavälin aluepoliittista sopimusta. ”Suomi-sopimusta” esitti keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen eduskunnan budjettikeskustelussa keskiviikkona.

– Sopimuksessa on kyse siitä, että hyvä elämä mahdollistetaan kaikkialla Suomessa. Suuret kaupungit, seutukaupungit ja maaseutu ovat yhdessä Suomi ja parhaimmillaan kaikki voittavat. Juuri nyt on huolehdittava, että koko maa pääsee osalliseksi Suomen talouden noususta, Kulmuni selventää.

Hänen mukaansa keskusta ei vastusta Suomen kaupungistumista. Kulmuni visioi, että ”Suomi-sopimus” ratkaisisi myös suurimpien kaupunkien ongelmia, kuten pitkäaikaistyöttömyyttä, asumisen kalleutta, lääkärijonoja ja kaupunginosien eriarvoistumista.

– Poliittinen vastuu ongelmien kärjistymisestä on suurimpien kaupunkien valtapuolueilla.

Toivottavasti voitaisiin hakea yhteinen näkemys yli hallitus-oppositiorajan.

Keskustan varapuheenjohtaja korostaa, että ensin pitäisi päästä eroon vanhanaikaisesta vastakkainasettelusta ja leimaamisesta. Erityisesti hän osoittaa sormellaan Helsingin pormestaria Jan Vapaavuorta (kok.), jolle ”se vaikuttaa olevan ylitsepääsemätöntä, mutta onneksi muunkinlaisia äänenpainoja kuuluu”.

Kulmuni on huomioinut, että SDP:n johto on etenkin tällä vaalikaudella puhunut silmiinpistävän voimallisesti tasapainoisesti kehittyvän Suomen puolesta.

– SDP:n entinen pitkäaikainen puheenjohtaja, pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen käytti hiljattain jykevän puheenvuoron ennen muuta Itä-Suomen puolesta.

Kulmuni odottaa nyt, että SDP:n johto kertoo, ”onko se valmis muuttamaan sanansa teoiksi ja tukemaan tällaista sopimusta”. Erityisesti kantaa odotetaan SDP:n puheenjohtajalta Antti Rinteeltä.

– Toivottavasti tällaisissa kaikkia suomalaisia ja koko Suomea koskevissa kansallisissa kysymyksissä voitaisiin hakea yhteinen näkemys yli hallitus-oppositiorajan, Kulmuni vetoaa.

Nuorten kotkien syyskausi käynnistyi Kaakossa – ”Varallisuus ei saisi olla harrastamisen este”

Kaakkois-Suomen Nuorten kotkien syyskausi on käynnistynyt jälleen vilkkaana. Harrastekerhoja kokoontuu Kotkassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa, piirin kotkatoiminnassa on tarjolla retkiä sekä osallistumista valtakunnallisiin tapahtumiin. Tulevan viikonlopun kotkakuntotapahtumaan Kontiorantaan lähtee alueelta kaksi joukkuetta.

– Kaakkois-Suomen Nuoret kotkat ovat pääkaupunkiseudun jälkeen yksi aktiivisimmista kotkapiireistä, kertoo alueen kotkatyöntekijä Jaana Saarinen

Viikoittain kokoontuvissa kerhoissa leikitään, askarrellaan, nikkaroidaan, pelataan ja ulkoillaan. Lappeenrannan Nuorten kotkien kerhot tekivät syyskauden aluksi retken paikalliselle Hämmänauteen suolle. Retkellä kuljettiin pitkospuita pitkin laavulle ihmetellen luonnon värejä ja elämää.

– Kotkatoiminnassa on ennen kaikkea kysymys yhdessä tekemisestä, ryhmässä toimimisesta ja elämyksistä, jotka syntyvät pienistä asioista. Luontokaan ei ole kaupunkilaislapsille enää niin tuttu, Saarinen jatkaa.

Kotkatoiminnan mahdollistajana ovat vapaaehtoiset aikuiset sekä paikallisosastot, jotka tukevat kerhojen toimintaa.

Lasten harrastukset ja niiden kustannukset ovat nousseet keskeiseksi puheenaiheeksi. Kotkatoimintaan osallistumiselle ei ole ainakaan taloudellista kynnystä, osallistumismaksu on kymmeneneuroa vuodessa, koko perhe pääsee toimintaan viidentoista euron perhemaksulla. ­­­

– Kotkatoiminta halutaan pitää kaikkien lasten ulottuvilla, varallisuus ei saisi olla harrastamisen este. Toki retkille ja leireille osallistuminen maksaa, mutta nekin hinnat pyritään pitämään mahdollisimman edullisina ja monesti piirit tai paikalliset osastot myös tukevat lähtemistä, Saarinen sanoo.

Kaakkois-Suomessa kotkatoimintaan, leireille, tapahtumiin ja kerhoihin, osallistui viime vuoden aikana tuhansia lapsia. Monen kohdalla Linnanmäki tai kesäleiri olisi voinut jäädä kokematta ilman edullista mahdollisuutta turvallisten aikuisten parissa.

– Kotkatoiminnan mahdollistajana ovat vapaaehtoiset aikuiset sekä paikallisosastot, jotka tukevat kerhojen toimintaa. Pienilläkin panostuksilla saadaan kerho paikkakunnalla pyörimään, jos aikuisista löytyy innokkaita, Saarinen toteaa.

Tulevalle syksylle on jälleen luvassa kerhojen lisäksi monenlaista tekemistä. Koululaisten syyslomalle, 26.10, on tarjolla lounaan, bussikuljetuksen ja rannekkeen sisältävä retki Vantaan superparkiin neljänkymmenenviiden euron hintaan. Aktiivista kotkatoimintaa halutaan syksyn aikana jalkauttaa myös Etelä-Savon puolelle. Lokakuussa järjestetään Mikkelissä tilaisuus, jossa on mahdollista tulla yhdessä kuulemaan, keskustelemaan ja ideoimaan toimintaa.

Keskustelua aiheesta

Keskustan toiminnanjohtajat lähtivät liikkeelle: Korhonen ei Sipilää kaada

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen pisti tutinaa puntteihin puolueessa.

Keskustan toiminnanjohtajat ovat hämmästyneet puolueen ex-puoluesihteeri Jarmo Korhosen lausunnosta, jossa hän puhui puheenjohtaja Juha Sipilän kaatamisesta.

– Jarmo Korhosen pitäisi entisenä puoluesihteerinä muistaa, mikä on kentän voima. Kabineteissa voidaan puuhata, mitä hyvänsä, mutta sivuun siirretään vasta silloin, kun kenttä niin päättää. Ja puheenjohtaja Sipilällä on Keskustan kentän rikkomaton tuki, Keskustan toiminnanjohtajayhdistyksen puheenjohtaja, Etelä-Hämeen piirin Juha Iso-Aho vakuuttaa.

– Me kaikki olemme mukana politiikassa Suomen ja suomalaisten etua ajaaksemme, muistuttaa Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta – Suomalaisten etua Sipilä on erittäin ansiokkaasti kuluneen vaalikauden ajanut.

Toiminnanjohtajat katsovat, että nouseva talous ja paraneva työllisyys antavat oivan pohjan myös puolueen kannatuksen nostamiselle. – Ei se mikään automaatio tietenkään ole, vaan vaatii kovaa järjestöllistä ja poliittista työtä, toteaa Pauliina Maukonen-Kärkkäinen Keski-Suomen piiristä. – Mutta ilman onnistunutta hallitusvastuuta kansan luottamuksesta voi vain haaveilla.

Keskustan toiminnanjohtajien tunnot tiivistetään Turussa näin: – Korhosen puheet ovat höpönlöpöä, summaa Keskustan Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola.

Mitä Korhonen sanoikaan?

Jarmo Korhosesta ilmestyi Demokraatin viikkolehdessä laaja henkilökuva 21.syyskuuta. Päivää ennen (20.9.) printtilehden ilmestymistä lehden verkkosivuilla ilmestyi haastattelusta uutispoiminta, jossa Korhonen puuttui Sipilän asemaan.

–Keskustan entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen (kesk.) mukaan puolue on mennyt väärään suuntaan unohtamalla kansanläheisyyden ja kadottanut vanhan alkiolaisen ihmisyyden ihanteen.

Samalla puolue on unohtanut myös maalaisliittolaiset jäsenet. Tällä menolla keskustan kannatus laskee hänen arvionsa mukaan 10 prosenttiin.

– Juha Sipilä kaatuu ensi kesänä Sotkamon puoluekokouksessa. Viimeistään. Ja jos ei kaadu, niin keskusta häviää tulevat vaalit. Sipilä on hieno mies, mutta jos hän jatkaa, keskusta häviää. Puolue etsii jo tällä hetkellä uutta puoluejohtajaa. Niin raakaa kuin se onkin, Korhonen kertoi.