Oppositio huolissaan soten pakkoyhtiöittämisestä – Rehula: ”Nenä sanoo sen, että meidän julkinen palvelutuotanto tulee yllättämään tässä keississä”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Kysyn, kuka pelkää sitä tilannetta, että meidän julkiset palvelut eivät yksityisten kanssa pärjää, Juha Rehula sanoi.

Keskustelu sote-ja maakuntalaista jatkuu iltamyöhään eduskunnassa. Kaikki kansanedustajat ovat yhtä mieltä siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tarvitaan. Tästä alkavat erot opposition ja hallituksen välillä.

Oppositio on huolissaan muun muassa verovarojen valumisesta yksityisille terveysyhtiöille ja ylipäänsä siitä, että soten hyvät alkuperäistavoitteet eivät toteudukaan.

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen tiivisti ongelmat muutamaan kohtaan – ettei uudistuksessa toteudu palvelujen integraatio, eheät hoitoketjut, tasa-arvo, byrokratian purkaminen eivätkä kustannussäästöt.

– Siun sotessa ei ole kovin montaa päättäjää, jotka haluaisivat pakkoyhtiöittämistä 2 vuoden kuluttua, Mäkisalo-Ropponen totesi esimerkkinä.

Siun sote on Pohjois-Karjalan ja Heinäveden kunnan alueen uusi sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistävä kuntayhtymä. Siellä haluttaisiin jatkaa omalla mallilla.

Keskustan kansanedustaja Elsi Katainen sanoi, että sote-palveluiden ydin säilyy julkisella puolella. Hän, kuten moni muu hallituspuolueen edustaja, katsoi opposition pelottelevan sotella. Katainen totesi, ettei kilpailu ole pelkästään negatiivinen asia.

SDP:n Johanna Ojala-Niemelä huomautti, että sote-uudistusta markkinoitiin aiemmin kansalaisille valinnanvapauden nimissä, kunnes sanottiinkin, että sote vaatii pakkoyhtiöittämistä.

Ojala-Niemelä totesi, että jo osakeyhtiölainkin perustelella yhtiön toiminnan tarkoitus on aina tuottoa voittoa osakkeiden omistajille. Hänen mukaansa olennainen kysymys sotessa onkin, onko verovaroilla tuetuilla palveluilla tuotettava voittoa yksityisille yrityksille.

”Kysyn, kuka pelkää…”

SDP:N kansanedustaja Sirpa Paatero muistutti, että suurin osa lausunnonantajista oli syksyllä hyvin kriittisiä esimerkiksi soten integraation toteuttumiseen, pakkoyhtiöittämiseen ja siihen, mitä kuntien sote-kiinteistölle tapahtuu.

Paateron mukaan lausuntoja ei ole kuitenkaan huomioitu. Siksi usko siihen, että esimerkiksi tulevaa soten valinnanvapauslainsäädäntöä kehitettäisiin lausuntojen pohjalta, ei ole kovin korkea.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen nosti omassa puheenvuorossaan esiin kolmannen sektorin, jonka toimintakentän hän katsoo olevan täysin auki uudistuksessa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) vakuutti luottamustaan julkiseen terveydenhuoltoon.

– Kysyn, kuka pelkää sitä tilannetta, että meidän julkiset palvelut eivät yksityisten kanssa pärjää, hän sanoi.

Hän vetosi omaan nenäänsä eli eräänlaiseen kentältä tulleeseen tuntumaan.

– Nenä sanoo sen, että meidän julkinen palvelutuotanto tulee yllättämään tässä keississä, Rehula painotti.

”Mikä on yhtiöiden intressi käyttää vastuutaan kuntien terveyttä edistävään toimintaan?”

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) totesi, että terveyserojen kaventaminen, palvelujen saatavuus ja integraatio ovat tärkeitä sote-uudistuksen tavoitteita ja uudistusta tarvitaan. Integraatiolla tarkoitetaan sitä, miten hyvin eri palvelut pelaavat yhteen ja asiakkaat liikkuvat niiden välillä.

Nykyistä suuremmat sote-alueet ovat Haataisen mukaan kannatettavia – rahoitus, toiminnan organisointi ja tietojärjestelmät saadaan samoihin käsiin.

Haataisen mukaan on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, millaisen raja-aidan tuleva valinnanvapauslainsäädäntö tuo tullessaan.  Kuntiin jää terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, maakunnissa puolestaan on paikkaava ja hoitava toiminta ja sinne siirtyy myös sote-henkilöstö. Koulut ja varhaiskasvatus jäävät kuntiin, neuvola ja lastensuojelu maakuntien vastuulle.

– Tätä kokonaisuutta pitää tarkastella perustellusti ja huolehtia että konkreettisesti toimivat mallit löytyvät niin, että kuntien ja sote-alueen yhteistyö on saumatonta. Eniten huolta herättää palvelutuotannon siirtyminen tuleviin yhtiöihin. Jos korjaava toiminta siirtyy yhtiöille, mikä on niiden intressi käyttää vastuutaan maakuntien ja kuntien terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan? Haatainen kysyi.

Sarkomaa: Vaikea niellä 18 maakunnan mallia

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa sanoi sote-henkilöstön olevan uupunut vatvomiseen, ja uudistusta ei voi enää jättää tekemättä. Hän totesi, ettei löydy esitystä, joka tyydyttäisi kaikkia 200 kansanedustajaa.

– Myönnän itse avoimesti, että vaikeaa on ollut niellä tuota kantokyvyltään erilaisten 18 maakunnan mallia. Mielestäni isompien lihasten viisi sote-aluetta olisi vastannut parhaiten tulevaisuuden haasteisiin, hän sanoi.

Sarkomaan mukaan ainoa toteuttamiskelpoinen esitys on hallituksen esitys ja oppositiolla ei ole yhtenäistä vaihtoehtoa. Hän vaati oppositiota yhteistyöhön valmistelemaan suomalaista sote-uudistusta.

Oppositiosta on jo pitkään vedottu voimakkaasti soten parlamentaarisen valmistelun puolesta. Tätä vetoomusta kuultiin jälleen.

Myös kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari leimasi oppositon sote-kritiikin pelotteluksi. Ylellä sotea kritisoinut professoriryhmäkin pelkää Jaskarin mukaan laatukilpailukykyä ”kuin ruttoa”. Jaskari sanoi olevansa Rehulan kanssa samaa mieltä, että julkinen sektori voi ”yllättää”. Jaskarin mukaan julkisella puolella on nyt into päällä ja hyvät näkymät.

Jaskari: Työpaikan valintaankin vaihtoehtoja.

Jaskarin mukaan myöskään terveydenhuollon henkilöstön ei tarvitse olla huolissaan. Oppositiosta on kannettu huolta muun muassa henkilöstön työehdoista.

Henkilöstö saa Jaskarin mukaan myös valinnanvapautta tai vaihtoehtoja työpaikkojen valitsemiseen.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen näki sote-esityksen kulkevan säästöt ja yksityisten terveysjättien etu edellä. Myös hänen mukaansa soten alkuperäiset hyvät tavoitteet on unohdettu.

Hänkin vetosi Ylellä hiljattain kantansa lausuneisiin professoreihin, joiden mukaan sote-valinnanvapauden lakiluonnos saattaa viedä kehitystä taaksempäin.

Kokoomuksen kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen mukaan valinnanvapaus on hyvä asia. Hänenkin mukaansa mallissa on vielä kohtia, jotka arveluttavat erikoissairaanhoidossa työskenteleviä.

– Jos ammatilaiset epäilevät, että hoidon vaikuttavuus ja intergaatio heikkenevät, nämä asiat on varmistettava.

Virolainen kannusti erityiseen huolellisuuteen, kun valinnanvapaudesta tulleita lausuntoja tarkastellaan.

Vihreiden kansanedustaja Touko Aalto sanoi, että valinnanvapaus on täysin keskeneräinen ja se voitaisiin irrottaa koko sote-prosessista.

”Kansanvalta karkaa sermien taakse.”

Kataisen (kok.) ja Stubbin (kok.) hallituksen peruspalveluministeri, kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) totesi, ettei sote-uudistus ole helppo millekään hallitukselle.

– Tässä ovat erittäin vahvat lobbyt vaatimassa omaa osuuttaan milloin mihinkin asiaan.

Huovisen mukaan sote tarvitaan, muttei mikä tahansa sote.

Hänen suurin huolensa liittyy siihen, saavutetaanko hallituksen itse itselleen asettamat tavoitteet.

– Kuten monet asiantuntijat ovat sanoneet, tällä mallilla ei tulla tavoitteisiin pääsemään.

Susanna Huovinen vetosi professori Jussi Huttusen sanoihin ja katsoi nyt valmistellun soten olevan hyppy tuntemattomaan.

Huovinen kysyi esimerkiksi, mitä tarkoittaa kansalaisten kannalta, jos sote-palveluiden luukut lisääntyvät kovasti.

– Kansanvalta karkaa pakkoyhtiöihin sermien taakse ja maakunnista tulee samanlainen kumileimasin kuin täällä joku kuvasi nykyisenkaltaisia kuntayhtymiä.

Huovinen sanoi pitävänsä erityisen tärkeänä, että nykyisen järjestelmämme ”kruununjalokivestä” eli erikoissairaanhoidosta pidettäisiin hyvää huolta ja sen järjestämiseen kiinnitettäisiin huomiota.

SDP: Eriarvoisuudelle ei ole sijaa – talouskasvu kuuluu kaikille

Turussa kokouksensa tänään päättänyt SDP:n puoluevaltuusto antoi hetki sitten julkilausuman, jossa mm. vaaditaan talouskasvun jakamista kaikille.

– Nyt on aika vahvistaa ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. On vähennettävä turvattomuutta. On aika luoda uskoa tulevaan. Meillä ei ole varaa taloudellisen ja sosiaalinen eriarvoisuuden kasvun jatkumiseen. Sen seurauksena luottamus koko yhteiskuntaan rapautuu. Tällaisen kehityksen seuraukset ovat yllättäviä ja vakavia. Tämän olemme viime vuosina eri puolilla maailmaa nähneet.

– Nyt hallituksen politiikka osuu kipeästi heikoimmassa asemassa oleviin. Se lisää samanaikaisesti kaikkein suurituloisimpien tuloja. Tämä rapauttaa keskinäistä luottamusta ja vaarantaa hyvinvointivaltion.

Tulevaisuus luodaan valinnoilla

– Vaihtoehtomme on kaventaa tuloeroja ja luoda uutta oikeudenmukaisuutta.

– Nyt on suurten uudistusten aika.  Vahvistetaan osaamista ja työllisyyttä. Luodaan kasvu kantamaan tulevaisuuteen. Tämä vaatii osaamistason nousua, tutkimuspanostusten kasvattamista, talouden uusiutumiskyvyn luomista sekä investointeja uusiin koteihin ja infrastruktuuriin.

– On pidennettävä oppivelvollisuutta, jotta voidaan edesauttaa tulevien sukupolvien työllistymistä. On toteutettava perhevapaiden uudistus, jolla lisätään lapsiperheiden vapautta, ja on luotava laadukkaampi varhaiskasvatus. Toisen asteen koulutukseen tehdyt leikkaukset on peruutettava ja resursseja on suunnattava yksilölliseen opetukseen. Nyt on lisättävä korkeakoulujen aloituspaikkoja ja taattava edellytykset opiskelijoiden valmistumiseen, SDP vaatii.

SDP:n malli toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon alkuperäiset tavoitteet

Suomalaisen julkisen sektorin järjestämä ja tuottama palvelukokonaisuus on kokonaisuutena arvioiden maailman paras ja tehokkain. Pidetään siitä kiinni. Korjataan se, mikä pitää korjata, mutta ei rikota ehjää. Palveluiden on oltava saatavilla riippumatta varallisuudesta tai asuinpaikasta koko maassa. Palvelut pitää toteuttaa kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti, jotta niihin kohdistuva verotus on maksajien hyväksyttävissä.

SDP:n mielestä nykyhallitus on epäonnistunut sote-uudistuksessa. Hallituksen malli ei toteuta niitä tavoitteita, joita uudistukselle on asetettu vaan vaarantaa palvelut.  Tästä syystä hallituksen mallille on sanottava ei.

Sote-uudistukselle SDP sanoo kyllä.  – Uudistuksella pitää parantaa erityisesti perustason palveluiden saatavuutta koko maassa ja kaventaa terveyseroja ihmisten ja alueiden välillä. Mallilla pitää turvata hoitoketjut ja palveluiden kokonaisuus, parantaa sosiaalipalveluita sekä taata palvelut niitä eniten tarvitseville. Rahoituksen kestävyys on turvattava. Näistä alkuperäisistä tavoitteista SDP edelleen pitää kiinni, vaikka Sipilän hallitus ne onkin hylännyt.

SDP:n mallin pääkohdat:

Palvelut turvataan tasa-arvoisesti kaikille

Julkinen sektori järjestää ja on päätuottaja, yksityinen ja kolmas sektori täydentää
Erityisen vaativa sairaanhoito toteutetaan 5 yliopistosairaalan varaan rakentuville ERVA-alueille
18 maakuntaa järjestää ja tuottaa kuntalain mukaisesti sote-palvelut. Jokainen alue päättää omista lähtökohdistaan oman alueensa tarpeiden mukaisesta tuotantorakenteesta

Sote-tehtävät siirretään kunnilta kuntalain pohjalta rakennettaville maakunnille, niin vältytään henkilöstön asemaan, omaisuuden siirtoon sekä toimivaltuuksiin liittyviltä ongelmilta
Valinnanmahdollisuutta lisätään henkilökohtaisella budjetilla ja nykyistä palvelusetelilakia uudistamalla kokeilujen kautta

Asiakasmaksut eivät saa olla este palveluiden saamiselle

Tuula Haatainen presidentiksi

– Nyt on aika aktiiviseen presidentinvaalikampanjointiin . Tarvitaan kaikkien suomalaisten tukea ja oman järjestöväen aktiivisuutta. Meillä on erinomainen, harkitseva, lämmin ja kuunteleva presidenttiehdokas. Valtiotieteen maisteri Tuula Haatainen on työskennellyt niin sairaanhoitajana kuin ministerinä sekä ollut mukana laajasti kansainvälisissä tehtävissä. Juuri tällaisen arvojohtajan tarvitsemme nyt näyttämään suuntaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Elämme maailmassa, jossa presidentin tulee ymmärtää laajan turvallisuuden merkitys ja toimia huomioiden tulevat sukupolvet, SDP paaluttaa.

HS-gallup: SDP:n kannatus lähestyy kokoomuksen suosiota – keskustan alamäki jatkuu, siniset ei nouse

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Antti Rinteellä on syytä hymyyn tänään Turussa jatkuvassa puoluevaltuustossa: kannatus nousee.

SDP on kuronut kiinni kokoomuksen kaulaa kannatuksessa, ilmenee Helsingin Sanomien kannatusmittauksesta.

Eroa puolueiden suosiossa on nyt 2,4 prosenttiyksikköä, kun lokakuussa sitä oli 3,8 prosenttiyksikköä.

Kokoomus on edelleen suosituin puolue 21,4 prosentin kannatuksella. Sen kannatus on lievessä laskussa. SDP on toinen 19 prosentin kannatuksella. Kannatus on noussut alkusyksystä lähtien, Kolmantena seuraa vihreät, joita kannattaa nyt 15,7 prosenttia vastaajista ja neljäntenä keskusta, jonka kannatus on 15,1 prosenttia.

Vihreiden kannatus on pudonnut loppukesästä, mutta keskustan syöksykierre on jatkunut pitkään

Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on enää 38,1 prosenttia. Siniset ei ole saanut kannatustaan nousemaan. Se on 1,6 prosenttia.

SDP:n ohella vain vasemmisto on kohentanut kannatustaan 8,8 prosenttiin.

TNS haastatteli 2 434:ää suomalaista loka–marraskuussa. Virhemarginaali on suurimmilla puolueilla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

 

 

Keskustaedustaja Kärnältä hurja väite: Li Anderssonia ja Touko Aaltoa kielletty keskustelemasta kanssani

Kansanedustaja Mikko Kärnä.

Keskustaedustaja Mikko Kärnä väittää Twitterissä, että vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajia olisi kielletty keskustelemasta hänen kanssaan sosiaalisessa mediassa.

Ainakin toistaiseki Kärnän heitto näyttää pitävän paikkaansa, sillä Andersson ja Aalto eivät ole kummatkaan reagoineet hänen tviittiinsä.

Keskustelua aiheesta

Sinisten synnyn avainhenkilöt paljastivat IS:lle oman versionsa hallituskriisin etenemisestä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (vasemmalla) neuvottelujen tauolla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä 12. kesäkuuta 2017, oikealla silloinen perussuomalaisten hallitusryhmän valtiosihteeri Samuli Virtanen. Hallituspuolueiden puheenjohtajat kokoontuvat keskustellakseen hallitusohjelmasta perussuomalaisten puheenjohtajavaihdoksen ja koko puolueen johdon vaihtumisen takia.

Entinen perussuomalaisten ministeriryhmän, nykyinen sinisten valtiosihteeri Samuli Virtanen ja puolustusministeri Jussi Niinistön avustaja Petteri Leino ovat kertoneet Ilta-Sanomille oman näkemyksensä siitä, miten hallituskriisi eteni ja uusi, hallitukseen jäänyt puolue Sininen tulevaisuus syntyi.

Heidän kertomansa perusteella syntyy kuva, että tapahtumat ovat edenneet muutaman päivän aikana kiireessä eikä uutta puoluetta olisi rakennettu suunnitelmallisesti pitkän ajan kuluessa. Kuva on erilainen kuin se, mikä syntyy toimittaja Lauri Nurmen kirjoittamasta kirjasta Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into).

Leinon ja Virtasen versiossa, jota varten Ilta-Sanomat on saanut asiaa tukevia tekstiviestejä, lauantaina 10.6. perussuomalaisten puheenjohtajavalintoihin pettyneet elävät eräänlaista shokkivaihetta. Sunnuntaina tapahtumat alkavat pikku hiljaa edetä.

– Soitin Juha Halttuselle (työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja) sunnuntaina yhdentoista aikaan. Petterin (Leino) kanssa soiteltiin kahdeltatoista. Silloin alkoi vähän enemmän hahmottua ajatus siitä, että enemmistö kansanedustajista ei halua olla Halla-ahon johtamassa puolueessa, Samuli Virtanen kertoo Ilta-Sanomille.

Ensin syntyi ajatus, että nyt halla-aholaiset ovat kaapanneet puolueen, mutta eduskuntaryhmää ne eivät saisi.

– Sitä ne ei pysty kaappaamaan, vaan enemmistö heittää vähemmistön pihalle. Sitten me ruvettiin Petterin kanssa listaamaan niitä edustajia, ketkä voisi olla tähän lähdössä mukaan.

Petteri Leinon mukaan radikaaliryhmän heittämistä ulos eduskuntaryhmästä mietittiin jo kuntavaalien jälkeen, mutta sitä ei uskallettu tehdä. Puolue ja ryhmä oli hajalla.

– Tämä (että halla-aholaiset nakataan eduskuntaryhmästä) eli yllättävän pitkään. Kaj Turunen ja monet edustajat olivat vielä maanantaina illallakin siinä uskossa, että mennään sillä suunnitelmalla, mikä oli sunnuntaina päivällä ja maanantaiaamuna.

Leinon ja Virtasen version mukaan pika pikaa suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja eduskuntaryhmän kaappaamisesta luovuttiin ja tilanteet johtivat oman Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän syntymiseen.

Virtasen ja Leinonen Ilta-Sanomille kertoman version mukaan perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini olisi aivan viime metreille asti ollut sitä mieltä, ettei hän jätä perussuomalaisia. Toinen version keskeinen seuraus on se, ettei pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olisi voinut olla varma uuden eduskuntaryhmän syntymisestä ennen kuin matkalla Naantaliin jättämään hallituksensa eropaperia tasavallan presidentille.

Keskustelua aiheesta

Antti Kaikkonen myöntää viimein: ”Ei tosirakkautta, toimiva järkiliitto kuitenkin”

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on tyrmistynyt. Kaikkosen mukaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne väittää, että hallituspuolueiden välit olisivat huonommat kuin edellisen hallituksen kesken.

– Edellinen hallitus, jota loppuvaiheessa johtivat Alexander Stubb (kok) ja Antti Rinne oli kyllä riitaisuudessaan ihan eri sarjassa. Mitä siitä jäi käteen? Vasemmistoliitto ja Vihreät lähtivät ovet paukkuen hallituksesta kesken kauden. Työttömyys paheni 100 000 hengellä. Kausi päättyi farssiin, jossa silloinen hallitus äänesti salissa omia esityksiään vastaan. Ei se kovin hääppöseltä näyttänyt.

Kaikkonen myöntää, ettei keskustan, kokoomuksen ja sinisten yhteistyö aivan tosirakkautta ole, ”mutta toimiva järkiliitto kuitenkin”.

– Myös tuloksia syntyy. Suomen talous kasvaa ja työllisyys paranee. Maamme tulevaisuus näyttää huomattavasti paremmalta kuin vielä pari vuotta sitten. Hallituksen kaatumista on turha haikailla, Kaikkonen väittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta