Neuvottelut opposition ja presidentti Nicolas Maduron hallinnon välillä tyssäsivät viime kuussa Norjassa. Guaido ei antanut sunnuntaina tarkkaa päivää keskusteluiden jatkumiselle.

– Vastauksena Norjan kuningaskunnan sovitteluun, oppositio aikoo osallistua tapaamiseen vallananastajahallinnon edustajien kanssa Barbadoksella. Tavoitteena on saada aikaa neuvottelut diktatuurin päättämiseksi, Guaido kertoi lausunnossaan.

Kilpailevien osapuolten delegaatiot tapasivat Oslossa kasvotusten ensimmäistä kertaa toukokuun lopulla. Neuvotteluprosessi oli aloitettu kahta viikkoa aiemmin Norjan suojeluksessa. Neuvotteluilla yritettiin saada aikaan ratkaisu Etelä-Amerikan valtion taloudelliseen ja poliittiseen kriisiin.

Öljyrikas Venezuela on kärvistellyt syvässä lamassa jo viisi vuotta. Maan synkkä taloudellinen tilanne on johtanut ruuan, lääkkeiden ja muiden perustarpeiden puutteeseen.

Vasta viime tiistaina Guaido kertoi, ettei oppositiolla ole mitään suunnitelmia avata keskusteluja uudelleen Maduron “murhanhimoisen diktatuurin” kanssa. Tiistaista lausuntoa edelsi laivastoupseerin kuolema, kun hän oli kiinniotettuna väitetyn vallankaappausyrityksen vuoksi. Upseerin kuolema epämääräisissä olosuhteissa tuomittiin kansainvälisesti.
Barbadoksen neuvottelut ovat jo kolmas yritys sen jälkeen, kun keskustelut aloitettiin toukokuussa.

Maduro on ollut vallassa vuodesta 2013. Guaidon tavoite on, että Karibialla käytävät keskustelut johtavat siihen, että Maduro jättää virkansa välivaiheen hallitukselle. Tämän jälkeen maassa tulisi Guaidon mukaan järjestää vapaat vaalit, joilla olisi kansainväliset tarkkailijat.

YK: Oikeusvaltion periaatteet ovat murentuneet

Maduro on toistuvasti sanonut, että keskustelut “rauhan saamiseksi Venezuelaan” jatkuvat opposition kanssa. Viime perjantain itsenäisyyspäivän paraatin yhteydessä Maduro kertoi, että neuvotteluissa olisi tiedossa hyviä uutisia.

Guaido kutsuu Maduroa vallananastajaksi, koska hän jäi valtaan vuoden 2018 vaalien jälkeen. Kyseisiä vaaleja on laajalti pidetty vilpillisinä.

Venezuela kärsii hyperinflaatiosta. YK arvioi, että yli seitsemän miljoonaa venezuelalaista on humanitaarisen avun tarpeessa. YK:n ihmisoikeuskomissaari kertoi viime perjantaina, että oikeusvaltion periaatteet ovat murentuneet vakavasti taloudellisen ja poliittisen kriisin repimässä Venezuelassa.

– Elintärkeät instituutiot ja laillinen järjestys ovat rapistuneet Venezuelassa, ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachelet kertoi luovuttaessaan raporttinsa YK:n ihmisoikeusneuvostolle uutistoimisto AFP:n mukaan.

Raportin mukaan Venezuelan hallinnon turvallisuusjoukot surmasivat viime vuoden aikana vahvistetusti lähes 5 300 ihmistä operaatioissaan. Surmia perusteltiin “viranomaisten vastustamisella”.