Oppositiolta perättiin vaihtoehtoja – ”Hallitus on kerta toisensa jälkeen kieltäytynyt yhteistyöstä”

Kuva: Lehtikuva
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti jälleen, että sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti tarjoaa erilaisen lähestymistavan valtiontalouden hoitoon.

Hallituksen linjauksia ja leikkauspolitiikkaa arvosteltiin laajalti valtiopäivien avauskeskustelussa tiistaina. Osansa saivat muun muassa koulutusleikkaukset, sote-uudistus, päivähoitolinjaukset sekä pakkolait. Yli opposition puoluerajojen muistutettiin, etteivät leikkaukset ole pakko, vaan kyse on arvovalinnoista.

Opposition ja hallituspuolueiden edustajien välillä sanailtiinkin vaihtoehdoista. Hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroissa syytettiin oppositiota siitä, että oppositio kritisoi, muttei tarjoa vaihtoehtoja.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti, että vaihtoehto on kyllä annettu ja varsin varteenotettava sellainen löytyy sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetista.

– Se on parempi vaihtoehto kuin hallituksen – se on oikeudenmukaisempi eläkeläisten, työttömien, lapsiperheiden näkökulmasta ja se ei leikkaa tulevaisuudesta eli koulutuksesta, Rinne sanoi ja muistutti, ettei SDP:n vaihtoehto lisää maan velkataakkaa – toisin kuin hallituspuolueista väitetään.

Nyt tulisi luoda ihmisille toivoa, uskoa tulevaisuuteen ja vahvistaa arjen turvallisuutta.

Yhteistyön kättä on tarjottu

Yhteiskuntasopimusneuvottelut, pakkolait ja paikallisen sopimisen kysymykset olivat myös tapetilla. Rinne toivoi, ettei hallitus myrkyttäisi työmarkkinoiden ilmapiiriä paikallisen sopimisen suhteen samalla tavalla lakipakkoa väläytellen, kuin se Rinteen mukaan teki yhteiskuntasopimusneuvotteluille pakkolaki- eli kilpailukykypaketillaan.

– Toivon, että hallitus ei tätä prosessia sotke sillä, että tulee uusi pakkolaki paikallisen sopimisen pohjalle, Rinne sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman esitti huolensa siitä, että haluaako hallitus ylipäätään yhteiskuntasopimuksen syntyvän. Hän viittasi kokoomuksen kansanedustaja Susanna Kosken esittämään toiveeseen, ettei sopimusta syntyisi. Lindtman muistutti myös, että SDP on selvästi osoittanut haluavansa edistää yhteiskuntasopimuksen syntyä.

– Me olemme viime syksynä tarjonneet monta kertaa yhteistyön kättä, olemme tarjonneet jopa sovittelijaksi Lauri Ihalaista (sd.), mutta hallitus on kerta toisensa jälkeen kieltäytynyt yhteistyöstä ja avuista, Lindtman sanoi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vastasi Lindtmanille, ettei ulkopuolista sovittelijaa ole tuotu, koska hallituksella on täysi luottamus siihen,että työmarkkinaosapuolten pöydässä saadaan ratkaisu tehtyä ilman ulkopuolista apua.

Koulutusleikkaukset huolettivat laajalti

Oppositiopuolueiden puheenvuoroista kantautui syvä huoli myös koulutusleikkauksista. SDP:n kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafsson monien muiden tavoin ihmetteli, mihin keskusta on unohtanut alkiolaisen hengen.

– Voisin luetella pitkän litanian maan huipputiedemiehiä, jotka ovat huolissaan tästä tilanteesta. Voitteko – herra pääministeri – ajatella, että nyt keväällä ihan oikeasti käytte tähän koulutuksen ja tutkimuksen resursseihin kiinni ja annatte arvon meidän tiedemies- ja tutkijapiireille, Gustafsson vetosi.

Sivistyspuolue kokoomuksen valvovan silmän alla leikataan koulutuksesta nuorten ja koko Suomen tulevaisuuden kustannuksella.

Vähemmän siltarumpupolitiikkaa, enemmän toivoa

SDP:n kansanedustaja Maria Guzenina moitti hallitusta siltarumpupolitiikasta. Hän sanoi sote-uudistuksesta tulleen keskustan valtapolitiikan tarpeita palveleva, kallis maakuntahallintouudistus.

– Sivistyspuolue kokoomuksen valvovan silmän alla leikataan koulutuksesta nuorten ja koko Suomen tulevaisuuden kustannuksella. Päivähoitoratkaisulla ajetaan äitejä kotiin ja väitetään tämän auttavan talouden rattaiden pyörimistä. Asiakasmaksuja korotetaan, vaikka ostovoimaa pitäisi lisätä, hän listasi.

– Nyt tulisi luoda ihmisille toivoa, uskoa tulevaisuuteen ja vahvistaa arjen turvallisuutta, josta aivan ensisijaista on huolehtia peruspalveluiden toiminnasta, sanoi puolestaan SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen.

Tuohon tärkeimpään tavoitteeseen ei Tuppuraisen mukaan päästä sote- ja aluehallintouudistuksella. Uudistus ei Tuppuraisen mukaan huolehdi kansalaisten lääkäriin pääsystä, vaan luo ainoastaan kolmannen hallintoportaan.

Puhemieheltä meni kuppi nurin: eduskunnan pikkujouluille loppu?

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin.) selvittää Eduskuntatalon kaikkien pikkujoulujen lopettamista. Kaleva ja Verkkouutiset uutisoivat, että Lohela kirjoittaa asiasta Facebook-sivullaan.

Lohela kertoo pyytävänsä eduskuntaryhmiltä näkemyksiä asiasta.

Eduskuntaryhmien pikkujouluilla on Lohelan mukaan perinteensä, mutta jos käytös ei ole sitä, mitä sen eduskunnassa kuuluisi kaikissa olosuhteissa olla, on perinnettäkin puhemiehen mielestä tarkasteltava uudelleen.

Viime torstain pikkujoulujuhlat eduskunnassa ovat nousseet uutisiin järjestyshäiriöiden vuoksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen häiriköi sinisten ryhmähuoneessa eduskunnassa viime torstain pikkujoulujen yhteydessä, kertoo Aamulehti. Lehden mukaan Hakkarainen muun muassa alkoi heitellä alkoholijuomia lattialle.

AL:n silminnäkijäkertomusten mukaan Hakkarainen käyttäytyi aggressiivisesti ja uhkaavasti, kun työministeri Jari Lindström (sin.) pyysi häntä poistumaan sinisten ryhmähuoneesta. Hakkarainen pyysi myöhemmin Facebookissa tapahtunutta anteeksi. Lindström kiisti Iltalehdelle, että Hakkarainen olisi haastanut käsirysyyn.

Aamulehden mukaan saman pikkujouluillan yhteydessä kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) kutsuttiin lääkärin roolissa apuun täysistuntosalista, kun perussuomalaisia edustavalla henkilöllä epäiltiin alkoholimyrkytystä. Kyse ei ollut kansanedustajasta. Paikalle hälytettiin myös ambulanssi.

 

HS:n päätoimittaja vakuutti Ylellä seisovansa kohujutun takana – ei aio erota, jatkojutuille tuli aikalisä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi vakuutti illan Ylen A-studiossa, että lehti seisoo edelleen kohua aiheuttaneen tiedustelu-uutisensa takana. Hänen mukaansa HS ei ole rikkonut mitään lakia.

– On ollut yllättävää, kuinka viranomainen on reagoinut tähän [juttuun], mutta seisomme jutun takana, Niemi ihmetteli A-studiossa.

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina Puolustusvoimien Viestikeskuksen toiminnasta kertovan artikkelin, jossa käytettiin salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja.
Niemi huomautti A-studiossa, että monet meillä turvaluokitellut asiat ovat avoimia tietoja esimerkiksi Ruotsissa.

Keskusrikospoliisi tutkii tapausta turvallisuussalaisuuden paljastamisena ja virkasalaisuuden rikkomisena. Tapauksella on arvioitu olevan vaikutusta kansalliseen turvallisuuteen ja Suomen suhteisiin muihin maihin. Jutussa on epäiltynä rikoksesta ainakin Helsingin Sanomien henkilöstöä.

Niemeltä kysyttiin Ylen A-studion haastattelussa, että pelottaako jutun julkaisusta seuraava mahdollinen rangaistus, totesi hän siihen, että ”kyllä tämä on hyvin vakavasti otettava”.

– Kyllä se tietenkin huolettaa, mutta lähdemme siitä, että oikeus tekee päätöksen aikanaan ja sitten näemme mitä siitä tulee, mutta lähtökohtaisesti katsomme, että emme ole mitään lakia rikkoneet.

Toistaiseksi luottamus on olemassa.

Niemen mukaan Helsingin Sanomat päätti tehdä jutun, koska tiedustelulakia ollaan uudistamassa. Lehti halusi kiinnittää huomiota sotilastiedusteluun, jonka yleisö tuntee kaikkein heikoiten. Hän kuitenkin myönsi, että Helsingin Sanomat olisi voinut selittää yleisölle paremmin syyt, miksi juttu tehtiin.

– Mutta jutussa esitetyt tiedot ja siihen liittyvät journalistiset seikat pitävät kyllä kutinsa, Niemi painotti A-studiossa.

Niemi totesi, ettei aio erota omatoimisesti, koska sellaista virhettä ei ole ilmennyt, että se olisi tarpeen. Hänen mukaansa Sanoman hallitus arvioi, voiko hän jatkaa lehden vastaavana päätoimittajana. Se on pyytänyt selvityksen uutisoinnin journalistisesta prosessista.

– Toistaiseksi luottamus on olemassa, Niemi sanoi Ylen A-studiossa.

Helsingin Sanomat lupasi lauantaina, että se julkaisee samasta aiheesta jatkojuttuja, joista ensimmäisen piti tulla julki sunnuntaina. A-studiossa kysyttiin, miksei jatkojuttuja ole kuitenkaan julkaistu.

– Olemme ottaneet aikalisän. Harkitsemme tarkasti seuraavien juttujen julkaisun. Se ei tietenkään tarkoita sitä etteikö jatkojuttuja tulisi. Meidän tehtävänä on käsitellä aihetta jatkossakin, Niemi vastasi.

Kunnilta murska-arvio valinnanvapaudelle: Vain yksi uskoo 3 miljardin säästöihin

Kuva: Kari Hulkko

Kuntaliitto on perehtynyt kuntien lausuntoihin sote-valinnanvapautta käsittelevästä lakiehdotuksesta. Tällä hetkellä sote-palveluista vastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät ovat monessa lausuntopyynnön kysymyksessä kriittisempiä kuin muut lausuntonsa antaneet toimijat.

Kuntakenttä suhtautuu epäilevästi etenkin maakunta- ja soteuudistuksen keskeisten tavoitteiden toteutumiseen.

– Uudistuksen tavoitteet eivät toteudu hallituksen nyt ehdottamalla mallilla vaan valinnanvapausmalli kaipaa yksinkertaistamista, selkeytystä ja korjauksia, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio linjaa.

Vain yksi kaikkiaan 269 lausuntonsa antaneesta kunnista uskoo, että valinnanvapauslakiluonnos yhdessä muun maakunta- ja sote-uudistuksen kanssa antaisi riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän.

Pääosin myönteisimmin valinnanvapauslainsäädännön lakiesitykseen suhtautuvat alle 20 000 asukkaan kunnat.

– Koska kunnilla on vuosikymmenten kokemus sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä koko väestölle, olisi perusteltua, että niiden arvioihin uudistuksen toteutumisesta kiinnitettäisiin erityistä huomioita, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen muistuttaa.

Yhteensä 269 kuntaa antoi vastauksensa sosiaali- ja terveysministeriön verkkopohjaiseen lausuntopyyntölomakkeeseen.

”Tänään näkemämme on loukkaus” – Yhdysvallat jyräsi muut YK:n turvallisuusneuvostossa

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvallat on kaatanut veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvoston Jerusalem-päätöslauselman.

Kaikki muut turvaneuvoston 14 jäsenmaata kannattivat Egyptin esittelemää lauselmaluonnosta.

Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Nikki Haley arvosteli lauselmaehdotusta kovin sanoin.

– Tänään turvallisuusneuvostossa näkemämme on loukkaus. Sitä ei tulla unohtamaan. Tämä on jälleen uusi esimerkki siitä, miten YK on enemmän haitaksi kuin hyödyksi Israelin ja palestiinalaisten konfliktissa, Haley jyrisi.

Päätöslauselmaluonnoksessa ehdotettiin, ettei millään yksipuolisella päätöksellä Jerusalemin asemasta olisi lainvoimaa. Lauselman mukaan tällaiset päätökset pitäisi mitätöidä. Lauselmassa vaadittiin myös, ettei mikään maa avaisi lähetystöä Jerusalemiin.