x

Oppositiolta perättiin vaihtoehtoja – ”Hallitus on kerta toisensa jälkeen kieltäytynyt yhteistyöstä”

Kuva: Lehtikuva
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti jälleen, että sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti tarjoaa erilaisen lähestymistavan valtiontalouden hoitoon.

Hallituksen linjauksia ja leikkauspolitiikkaa arvosteltiin laajalti valtiopäivien avauskeskustelussa tiistaina. Osansa saivat muun muassa koulutusleikkaukset, sote-uudistus, päivähoitolinjaukset sekä pakkolait. Yli opposition puoluerajojen muistutettiin, etteivät leikkaukset ole pakko, vaan kyse on arvovalinnoista.

Opposition ja hallituspuolueiden edustajien välillä sanailtiinkin vaihtoehdoista. Hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroissa syytettiin oppositiota siitä, että oppositio kritisoi, muttei tarjoa vaihtoehtoja.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti, että vaihtoehto on kyllä annettu ja varsin varteenotettava sellainen löytyy sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetista.

– Se on parempi vaihtoehto kuin hallituksen – se on oikeudenmukaisempi eläkeläisten, työttömien, lapsiperheiden näkökulmasta ja se ei leikkaa tulevaisuudesta eli koulutuksesta, Rinne sanoi ja muistutti, ettei SDP:n vaihtoehto lisää maan velkataakkaa – toisin kuin hallituspuolueista väitetään.

Nyt tulisi luoda ihmisille toivoa, uskoa tulevaisuuteen ja vahvistaa arjen turvallisuutta.

Yhteistyön kättä on tarjottu

Yhteiskuntasopimusneuvottelut, pakkolait ja paikallisen sopimisen kysymykset olivat myös tapetilla. Rinne toivoi, ettei hallitus myrkyttäisi työmarkkinoiden ilmapiiriä paikallisen sopimisen suhteen samalla tavalla lakipakkoa väläytellen, kuin se Rinteen mukaan teki yhteiskuntasopimusneuvotteluille pakkolaki- eli kilpailukykypaketillaan.

– Toivon, että hallitus ei tätä prosessia sotke sillä, että tulee uusi pakkolaki paikallisen sopimisen pohjalle, Rinne sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman esitti huolensa siitä, että haluaako hallitus ylipäätään yhteiskuntasopimuksen syntyvän. Hän viittasi kokoomuksen kansanedustaja Susanna Kosken esittämään toiveeseen, ettei sopimusta syntyisi. Lindtman muistutti myös, että SDP on selvästi osoittanut haluavansa edistää yhteiskuntasopimuksen syntyä.

– Me olemme viime syksynä tarjonneet monta kertaa yhteistyön kättä, olemme tarjonneet jopa sovittelijaksi Lauri Ihalaista (sd.), mutta hallitus on kerta toisensa jälkeen kieltäytynyt yhteistyöstä ja avuista, Lindtman sanoi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vastasi Lindtmanille, ettei ulkopuolista sovittelijaa ole tuotu, koska hallituksella on täysi luottamus siihen,että työmarkkinaosapuolten pöydässä saadaan ratkaisu tehtyä ilman ulkopuolista apua.

Koulutusleikkaukset huolettivat laajalti

Oppositiopuolueiden puheenvuoroista kantautui syvä huoli myös koulutusleikkauksista. SDP:n kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafsson monien muiden tavoin ihmetteli, mihin keskusta on unohtanut alkiolaisen hengen.

– Voisin luetella pitkän litanian maan huipputiedemiehiä, jotka ovat huolissaan tästä tilanteesta. Voitteko – herra pääministeri – ajatella, että nyt keväällä ihan oikeasti käytte tähän koulutuksen ja tutkimuksen resursseihin kiinni ja annatte arvon meidän tiedemies- ja tutkijapiireille, Gustafsson vetosi.

Sivistyspuolue kokoomuksen valvovan silmän alla leikataan koulutuksesta nuorten ja koko Suomen tulevaisuuden kustannuksella.

Vähemmän siltarumpupolitiikkaa, enemmän toivoa

SDP:n kansanedustaja Maria Guzenina moitti hallitusta siltarumpupolitiikasta. Hän sanoi sote-uudistuksesta tulleen keskustan valtapolitiikan tarpeita palveleva, kallis maakuntahallintouudistus.

– Sivistyspuolue kokoomuksen valvovan silmän alla leikataan koulutuksesta nuorten ja koko Suomen tulevaisuuden kustannuksella. Päivähoitoratkaisulla ajetaan äitejä kotiin ja väitetään tämän auttavan talouden rattaiden pyörimistä. Asiakasmaksuja korotetaan, vaikka ostovoimaa pitäisi lisätä, hän listasi.

– Nyt tulisi luoda ihmisille toivoa, uskoa tulevaisuuteen ja vahvistaa arjen turvallisuutta, josta aivan ensisijaista on huolehtia peruspalveluiden toiminnasta, sanoi puolestaan SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen.

Tuohon tärkeimpään tavoitteeseen ei Tuppuraisen mukaan päästä sote- ja aluehallintouudistuksella. Uudistus ei Tuppuraisen mukaan huolehdi kansalaisten lääkäriin pääsystä, vaan luo ainoastaan kolmannen hallintoportaan.

Clinton republikaanien terveydenhuoltouudistuksen epäonnistumisesta: Voitto kaikille amerikkalaisille

Kuva: LEHTIKUVA / Getty Images / AFP Justin Sullivan

Yhdysvalloissa demokraattien presidenttiehdokkaana ollut Hillary Clinton on kutsunut republikaanien terveydenhuoltouudistuksen epäonnistumista voitoksi kaikille amerikkalaisille.

Clinton julkaisi aiheeseen liittyen useita tviittejä sen jälkeen, kun republikaanipuolue veti lakiesityksensä pois juuri ennen edustajainhuoneen äänestystä siitä.

Clinton sanoo muun muassa, että asia oli voitto kaikille, jotka uskovat, että edullinen terveydenhuolto on ihmisoikeus. Clinton sanoo kuitenkin myös, ettei taistelu ole vielä ohi.

Lisäksi Clinton tviittasi tarinoita ihmisistä, joihin uudistuksen toteutuminen olisi hänen mukaansa vaikuttanut epäedullisella tavalla.

CNN:n mukaan edustajainhuoneen puhemies Paul Ryan ilmoitti puoluetovereilleen, etteivät republikaanit yritä enää uudistaa terveydenhuoltoa tällä istuntokaudella.

Terveydenhuoltouudistuksen tavoite oli korvata edellisen presidentti Barack Obaman Obamacarena tunnettu terveydenhuoltojärjestelmä.

Washington Postin mukaan presidentti Donald Trump oli yrittänyt painostaa republikaaniedustajia äänestämään esityksen puolesta ilmoittamalla, että jos nyt käsittelyssä oleva lakiesitys ei mene läpi, hänen puolestaan Obamacare saa jäädä voimaan.

Obamacaren peruminen oli yksi republikaanien tärkeimpiä vaalilupauksia. Myös Trump lupasi omassa kampanjassaan korvata sen paremmalla järjestelmällä.

Päiväkoteihin ja kouluihin halutaan kotimaista ruokaa, vaikka hankintahinta nousisi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kuntien kotimaisilla elintarvikehankinnoilla vahva tuki: Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta haluaa kotimaista ruokaa kuntien keittiöihin

Suomalaisista 90 % haluaa, että kunnan, esimerkiksi päiväkotien ja koulujen, elintarvikehankinnoissa suositaan kotimaista ruokaa, vaikka se nostaisi hankintahintaa.

Seitsemän prosenttia ei suosisi kotimaista ja kantaansa ei osaa kertoa 3 % vastaajista, selviää Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n Taloustutkimuksella tammikuussa teettämästä kyselytutkimuksesta.

–  Tämä on vahva viesti kuntapäättäjille: suomalaiset haluavat, että kunnan keittiöissä tarjotaan kotimaista ruokaa. Kuntapäättäjät ja hankinnoista vastaavat virkamiehet eivät saa enää piiloutua EU:n tai hankintalain taakse. Keinot kotimaisten elintarvikkeiden lisäämiseen ovat olemassa, jos niitä vain halutaan käyttää, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo.

Kyselytutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy puhelinhaastatteluina 16.–17.1.2017 ja 23.–24.1.2017. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1005 henkilöä, jotka edustavat Suomen 15–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on noin ± 3,2 prosenttiyksikköä.

Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin: ”Pitäisikö kunnan, esimerkiksi päiväkotien ja koulujen, elintarvikehankinnoissa mielestänne suosia kotimaisia tuotteita, vaikka se nostaisi hankintahintaa?”.

Keskustelua aiheesta

60-vuotias EU juhlii lauantaina – isona muutoksena eritahtisuuden hyväksyminen

Kuva: Getty Images

Rooman Capitolium-kukkula on taas historiallisten tapahtumien näyttämönä, kun 27 EU-johtajaa kokoontuvat lauantaina juhlimaan 60-vuotiasta EU:ta.

Roomassa allekirjoitettiin 60 vuotta sitten sopimukset, joilla Euroopan talousyhteisö perustettiin. Eurooppa oli ollut pitkään sodan kierteessä ja taloudellisen yhteistyön toivottiin olevan keino sen katkaisemiseksi.

EU-päämiehet kilistelevät lauantaina prosecco-lasejaan ja muistelevat menneitä, mutta virallisia keskusteluita ei ole tarkoitus käydä.

Roomassa allekirjoitetaan julistus, jonka sisällöstä on neuvoteltu jo ennen juhlaa. 27 EU-maata ovat käyneet keskustelua unionin tulevaisuudesta viime kesästä eli brittien kansanäänestyksestä lähtien.

Nyt valmiina on puolentoista sivun paperi, jossa hahmotetaan EU:n tulevaisuutta ilman Britanniaa.

Yhtenäisyyttä on viime päivinä nakertanut se, että Puola ja Kreikka ovat esittäneet varaumiaan jo valmiiksi riisuttuun tekstiin.

EU:n toimintaa voidaan parantaa.

Samaan aikaan kun päämiehet tapaavat Conservatorin palatsissa, kokoontuvat EU-mieliset kansalaisjärjestöt ja poliittiset ryhmät lähettyvillä omaan juhlaansa.

Rooman keskustaan odotetaan järjestäjien mukaan jopa 10 000 ihmistä, jotka marssivat Rooman historiallisessa keskustassa.

– Haluamme tuoda yhteen kaikki sellaiset tahot, jotka tukevat demokraattista, avointa ja reilua EU:ta, European movement -verkoston johtaja Petros Fassoulas kertoi perjantaina Roomassa.

Euroopan vihreiden toisen puheenjohtajan Monica Frassonin mielestä 60-vuotispäivä on EU:lle iso juhla, kaikista unionin vioista huolimatta.

EU-myönteisten marssijoiden joukkoon mahtuu federalistia ja maltillisempaa kulkijaa. Frassonin mukaan yhteisenä viestinä on, että EU on yhä tärkeä ja sitä pitää kehittää.

– Isoin haaste on vakuuttaa ihmiset siitä, että EU:n purkaminen ei ole ainoa vaihtoehto, vaan sen toimintaa voidaan myös parantaa.

Euroopan marssilla halutaan järjestäjien mukaan muistuttaa, että EU:n tulevaisuutta ei määritellä vain suljettujen ovien takana. Tarkoituksena on vedota sen puolesta, että maat pysyisivät yhdessä eivätkä sortuisi ajamaan vain omaa etuaan.

Yhdessä eteenpäin, joskus eri tahtiin.

EU-johtajat kokoontuvat lauantaina samassa salissa, jossa Rooman-sopimukset allekirjoitettiin vuonna 1957. Tuolloin mukana olivat EU:n perustajamaat Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Luxemburg ja Alankomaat.

Nyt annetavassa julistuksessa listataan, mitä Euroopan unioni on saanut aikaan, mitä ongelmia sillä on ja mitä pitäisi tehdä.

Tulevaisuuden visio kuului luonnosten mukaan: Maat menevät yhdessä eteenpäin, mutta joskus on tarpeen hyväksyä myös eteneminen eri tahtiin.

Eritahtisuuden hyväksyminen on julistuksen isoin uusi asia. Tähän asti maat ovat pitäneet tiukasti kiinni siitä, että pysyäkseen yhtenäisenä kaikkien on sitouduttava samoihin uudistuksiin.

Ristiriidat jäsenvaltioiden välillä ovat kuitenkin johtaneet siihen, että unioni on menossa eteenpäin nopeimpien johdolla. Tämä tehdään muuttamatta perussopimuksia ja siten, että kaikilla jäsenmailla pysyy mahdollisuus osallistua uudistuksiin myöhemmin.

Suomen toiveesta julistukseen tehtiin kirjaus yhteisten sääntöjen noudattamisesta. Kirjauksen mukaan EU:sta tulee entistä vahvempi yhtenäisyyden, solidaarisuuden ja sääntöjen noudattamisen avulla.

Twitter kysyy ammattikäyttäjiltään: Olisitko valmis maksamaan 4,60 euroa kuussa

Kuva: Lehtikuva

Sosiaalisen median viestipalvelu Twitter vahvistaa harkitsevansa maksullisen palvelun luomista. Tarkoitus olisi antaa ammattimaisille käyttäjille paremmat työvälineet.

Yhtiö kehittää uutta versiota TweetDeck-sovelluksestaan, jota voi käyttää useampien tilien hallintaan. Joillekin palvelun käyttäjille on tällä viikolla lähetetty kysely asiasta.

Vastaajilta kysytään, olisivatko he valmiita maksamaan kehittyneemmästä palvelusta esimerkiksi 4,99 dollaria (noin 4,60 euroa) kuukaudessa.

Twitter ei ole kertaakaan olemassaolonsa aikana yltänyt voitolliseen tulokseen. Käyttäjien määrä on jämähtänyt 300 miljoonaan, selvästi pienemmäksi kuin Facebookilla tai Instagramilla. Palvelun myynnistä ulkopuoliselle ostajalle on spekuloitu ahkerasti.

Keskustelua aiheesta

Toinen ehdokas Helsingin piispanvaaliin

Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori, TT Jaana Hallamaa  on toinen ehdokas Helsingin hiippakunnan piispanvaalissa.

Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin 24.3.2017.

Jaana Hallamaa vihittiin papiksi vuonna 1993. Hänen työuransa on käsittänyt useita yliopistotehtäviä. Teologisen tiedekunnan sosiaalietiikan professorina Hallamaa on toiminut vuodesta 2002. Hallamaa on myös kirkolliskokousedustaja.

Ehdokasasettelu alkoi 15.3. ja päättyy 15.5. Vaalit käydään 16.8.

Uusi piispa vihitään virkaansa 12.11. Helsingin tuomiokirkossa. Hän aloittaa virassaan 1.11., jolloin nykyinen Helsingin piispa Irja Askola jää eläkkeelle.

Aiemmin ehdolle piispanvaaliin on asetettu Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo.