Oppositiolta perättiin vaihtoehtoja – ”Hallitus on kerta toisensa jälkeen kieltäytynyt yhteistyöstä”

Kuva: Lehtikuva
LKS 20160209 Kansanedustaja Antti Rinne  osallistui eduskunnan valtiopäivien avauskeskusteluun 9. helmikuuta 2016. LEHTIKUVA Roni Rekomaa
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti jälleen, että sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti tarjoaa erilaisen lähestymistavan valtiontalouden hoitoon.

Hallituksen linjauksia ja leikkauspolitiikkaa arvosteltiin laajalti valtiopäivien avauskeskustelussa tiistaina. Osansa saivat muun muassa koulutusleikkaukset, sote-uudistus, päivähoitolinjaukset sekä pakkolait. Yli opposition puoluerajojen muistutettiin, etteivät leikkaukset ole pakko, vaan kyse on arvovalinnoista.

Opposition ja hallituspuolueiden edustajien välillä sanailtiinkin vaihtoehdoista. Hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroissa syytettiin oppositiota siitä, että oppositio kritisoi, muttei tarjoa vaihtoehtoja.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti, että vaihtoehto on kyllä annettu ja varsin varteenotettava sellainen löytyy sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetista.

– Se on parempi vaihtoehto kuin hallituksen – se on oikeudenmukaisempi eläkeläisten, työttömien, lapsiperheiden näkökulmasta ja se ei leikkaa tulevaisuudesta eli koulutuksesta, Rinne sanoi ja muistutti, ettei SDP:n vaihtoehto lisää maan velkataakkaa – toisin kuin hallituspuolueista väitetään.

Nyt tulisi luoda ihmisille toivoa, uskoa tulevaisuuteen ja vahvistaa arjen turvallisuutta.

Yhteistyön kättä on tarjottu

Yhteiskuntasopimusneuvottelut, pakkolait ja paikallisen sopimisen kysymykset olivat myös tapetilla. Rinne toivoi, ettei hallitus myrkyttäisi työmarkkinoiden ilmapiiriä paikallisen sopimisen suhteen samalla tavalla lakipakkoa väläytellen, kuin se Rinteen mukaan teki yhteiskuntasopimusneuvotteluille pakkolaki- eli kilpailukykypaketillaan.

– Toivon, että hallitus ei tätä prosessia sotke sillä, että tulee uusi pakkolaki paikallisen sopimisen pohjalle, Rinne sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman esitti huolensa siitä, että haluaako hallitus ylipäätään yhteiskuntasopimuksen syntyvän. Hän viittasi kokoomuksen kansanedustaja Susanna Kosken esittämään toiveeseen, ettei sopimusta syntyisi. Lindtman muistutti myös, että SDP on selvästi osoittanut haluavansa edistää yhteiskuntasopimuksen syntyä.

– Me olemme viime syksynä tarjonneet monta kertaa yhteistyön kättä, olemme tarjonneet jopa sovittelijaksi Lauri Ihalaista (sd.), mutta hallitus on kerta toisensa jälkeen kieltäytynyt yhteistyöstä ja avuista, Lindtman sanoi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vastasi Lindtmanille, ettei ulkopuolista sovittelijaa ole tuotu, koska hallituksella on täysi luottamus siihen,että työmarkkinaosapuolten pöydässä saadaan ratkaisu tehtyä ilman ulkopuolista apua.

Koulutusleikkaukset huolettivat laajalti

Oppositiopuolueiden puheenvuoroista kantautui syvä huoli myös koulutusleikkauksista. SDP:n kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafsson monien muiden tavoin ihmetteli, mihin keskusta on unohtanut alkiolaisen hengen.

– Voisin luetella pitkän litanian maan huipputiedemiehiä, jotka ovat huolissaan tästä tilanteesta. Voitteko – herra pääministeri – ajatella, että nyt keväällä ihan oikeasti käytte tähän koulutuksen ja tutkimuksen resursseihin kiinni ja annatte arvon meidän tiedemies- ja tutkijapiireille, Gustafsson vetosi.

Sivistyspuolue kokoomuksen valvovan silmän alla leikataan koulutuksesta nuorten ja koko Suomen tulevaisuuden kustannuksella.

Vähemmän siltarumpupolitiikkaa, enemmän toivoa

SDP:n kansanedustaja Maria Guzenina moitti hallitusta siltarumpupolitiikasta. Hän sanoi sote-uudistuksesta tulleen keskustan valtapolitiikan tarpeita palveleva, kallis maakuntahallintouudistus.

– Sivistyspuolue kokoomuksen valvovan silmän alla leikataan koulutuksesta nuorten ja koko Suomen tulevaisuuden kustannuksella. Päivähoitoratkaisulla ajetaan äitejä kotiin ja väitetään tämän auttavan talouden rattaiden pyörimistä. Asiakasmaksuja korotetaan, vaikka ostovoimaa pitäisi lisätä, hän listasi.

– Nyt tulisi luoda ihmisille toivoa, uskoa tulevaisuuteen ja vahvistaa arjen turvallisuutta, josta aivan ensisijaista on huolehtia peruspalveluiden toiminnasta, sanoi puolestaan SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen.

Tuohon tärkeimpään tavoitteeseen ei Tuppuraisen mukaan päästä sote- ja aluehallintouudistuksella. Uudistus ei Tuppuraisen mukaan huolehdi kansalaisten lääkäriin pääsystä, vaan luo ainoastaan kolmannen hallintoportaan.

“Väyrynen on oma itsensä. Aina oikeassa.”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) vaati tänään blogissaan selkeyttä Suomen ulkopoliittiseen linjaan. Väyrysen mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan taustalla näyttäisi olevan salaliitto.

Väyrysen mukaan jo ennen viime eduskuntavaaleja useat talouselämän vaikuttajat painostivat poliitikkoja kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä. Väyrysen mukaan nyt näyttää siltä, että vallankäytön tosiasiallinen painopiste on valtioneuvoston puolella ja linjan määräävät liittoutumispolitiikkaa kannattavat jäsenet.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini vastaa Väyryselle omassa blogissaan.

— Väyrynen horisee. Suomessa ei ole ulko- ja  turvallisuuspoliittista salaliittoa. Punamultamiehet ovat laajemminkin nähneet pikku-ukkoja.

Soinin mukaan tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Ulkoministeri sanoo, että linja käy ilmi turvallisuuspoliittisessa selonteossa, joka on eduskunnassa käsittelyssä.

— Suomessa näyttää olevan laajaa turhautumista vanhemmissa valtiomiehissä. Väyrynen on oma itsensä. Aina oikeassa.

Viitanen tiukkana Sipilälle ja keskustalle: “Välttely ei nyt riitä”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokuntavastaava Pia Viitanen vaatii hallitusta toimimaan oman hallitusohjelmansa mukaisesti ja tekemään päätöksensä oikeudenmukaisuuden periaatteen pohjalta. Tähän mennessä hallitus on Viitasen mukaan lähinnä kiihdyttänyt eriarvoistumista.

– Jälleen kerran ollaan budjetin muodossa repimässä suomalaista eriarvoisuutta kasvuun ilman kunnollisia selvityksiä siitä, mitä esimerkiksi nyt suunnitellut indeksileikkaukset, siis leikkaukset perusturvaan, kuten esimerkiksi vähimmäispäivärahoihin, kansaneläkkeisiin, veteraanien rintamalisään, asumistukeen ja työmarkkinatukeen, tulevat aiheuttamaan.

– Selvitysten mukaan hallituksen linja lisää muun muassa lapsiköyhyyttä Suomessa. Myös esimerkiksi eläkkeensaajaliiton Eeva Kuuskoski on todennut hallituksen leikkausten olevan kylmää politiikkaa.

Viitanen muistuttaa, että samalla kun hallitus puhuu velan taittamisesta, se tosiasiassa käyttää velkarahaa rahoittaakseen parempiosaisille suunnatut veronalennukset.

– On käsittämätöntä, että hallitus, jonka omassa hallitusohjemassa lukee: ” suomalaiset ovat valmiita vaikeisiinkin ratkaisuihin, kun ne toteutetaan oikeudenmukaisesti ja parempaa tulevaisuutta rakentaen”, on nyt tekemässä ja toteuttamassa politiikkaa, joka nimenomaan vaatii tavallisia suomalaisia luopumaan vähästään, jotta he, joilla jo paljon on, voisivat saada enemmän.

– Nyt pääministeri Sipilä ihan oikein puhuu, että ”eheys on yhteiskunnan paras perusta” (Suomenmaa 25.9.). Sen sijaan eduskunnalle pääministeri ei kuluneella viikolla halunnut arvioida hallituksen budjettipäätösten vaikutusta eriarvoistumiseen.

– Välttely ei nyt riitä. Pääministeriltä ja keskustalta odotetaan vastausta siihen, miten hallituksen omat budjettipäätökset vaikuttavat eriarvoistumiseen.

Ihalainen vauhdittaisi julkisia investointeja – “Hallituksen tulisi laatia yritysverouudistusta laajempi ohjelma”

Kuva: Jari Soini

SDP:n kansanedustaja, entinen työministeri Lauri Ihalainen muistuttaa, etteivät Suomen kilpailukyvyn juurisyyt ole suomalaisten palkkatasossa.

– Tehdasteollisuuden arvonlisä on nyt 11 miljardia pienempi kuin vuonna 2007. Talouskasvu on nyt liiaksi kulutuksen ja rakentamisen varassa, kun vienti ei vedä riittävästi. Viennissä ei olla päästy maailmankaupan vauhtiin ja olemme menettäneet markkinaosuuksia maailmankaupassa.

Talouspolitiikan kärki on nyt Ihalaisen mukaan nostettava viennin edistämiseen, investointien lisäämiseen Suomessa ja tuottavuuden nostamiseen. Kohtuuhintainen energian saatavuus on turvattava ja uusiutuvan energian lisääminen on keskiössä.

– Erityisesti on tuettava kasvuhakuisten kansainvälistymiseen pyrkivien pk-yritysten kansainvälistymistä. Siksi SDP on esittänyt erityistehtäväyhtiön – jalustayhtiön – perustamista tukemaan pk-yritysten kansainvälistymisiä ja yksittäisistä tuotteista laajempien hankekokonaisuuksien vientiä.

Ihalaisen mielestä hallituksen tulisi laatia ensi kevään puoliväliriiheen yritysverouudistusta laajempi investointiohjelma tukemaan sekä yritysten investointeja Suomeen ja myös lisäämällä julkisia investointeja muun muassa korjausrakentamiseen ja infraan.

– Suomen tulee hyödyntää aktiivisemmin myös EU:n investointien rahaston tuomia mahdollisuuksia. Muun muassa liikennehankkeissa ja Suomen osallisuutta arktisten alueiden hankkeiden edistämiseksi.

Työttömien toimeentuloturvan heikentäminen ei ratkaise näitä ongelmia – vaan pahentaa.

Ihalainen muistuttaa, ettei hallituksen sinänsä oikea tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja aikaansaada 110 000 uutta työpaikkaa ole tiedossa olevilla toimenpiteillä toteutumassa.

– Vaikka työttömyyden kasvu on taittunut, niin pitkäaikaistyöttömyys edelleen kasvaa. Yli vuoden työttömänä olleita on jo 127 000 eli 37,3 prosenttia kaikista työttömistä. Heitä on 15 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Ihalaisen mukaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työllisyyspakettineuvotteluissa pitäisi ykköasasiana olla uusien toimenpiteiden hakeminen pitkittyvän työttömyyden kasvun katkaisemiseksi.

– Työttömien toimeentuloturvan heikentäminen ei ratkaise näitä ongelmia, vaan pahentaa.

SDP on esittänyt, että yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille palkkatuki olisi jatkossakin pysyvä ja sitä täydentäisi erityinen työllistymisbonus.

– Näin madallettaisiin työnantajalle kynnystä palkata myös pitkäaikaistyöttömiä. Niin ikään työttömyysturvalla tapahtuvaa kouluttautumista pitää helpottaa ja tukea, Ihalainen sanoo tiedotteessaan.

Jutta Urpilainen: Tuloerojen kasvu haittaa myös talouskasvua

Kuva: Jukka-Pekka Flander
urpilainenjuttaflander3
Jutta Urpilaisen mielestä hallituksen budjettilinjaan tarvittaisiin lisää oikeudenmukaisuutta.

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) on kirjoittanut mielipidekirjoituksen sanomalehti Pohjalaiseen.

Siinä hän nostaa esille sen, että tutkimusten mukaan yksi heikentävästi talouskasvuun vaikuttava tekijä on eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvu.

Eduskunta on käynyt lähetekeskustelua hallituksen budjettiesityksestä vuodelle 2917.

Urpilaisen mukaan tulonjakovaikutusten arviointi osoittaa budjetin suurimman heikkouden.

Hän muistuttaa, että eriarvoisuuden torjuminen oli yksi Jyrki Kataisen johtaman hallituksen painopiste. Urpilainen toimi hallituksessa valtiovarainministerinä.

8 000 euroa kuussa tienaavan ostovoima kasvaa enemmän kuin 2 000 euroa tienaavan.

– Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta ei löydy selkeitä tavoitteita eriarvoisuuden torjumiseksi. Tämä näkyy valitettavasti myös hallituksen esityksessä valtion ensi vuoden budjetiksi, Urpilainen kirjoittaa.

– Kuukaudessa 8 000 euroa tienaavan palkansaajan ostovoima lisääntyy 0,3 prosenttia enemmän kuin 2 000 euroa kuukaudessa tienaavan.

Se että talouspolitiikasta hyötyvät eniten maksukykyiset ja kärsivät ne, jotka ovat heikoimmassa asemassa, ei ole moraalisesti oikein, Urpilainen toteaa.

– Tutkimusten mukaan tuloerojen kasvun torjuminen olisi hyödyllistä myös talouskasvun ja työllisyyden kannalta, hän päättää kirjoituksensa.

“Häkämiehen nimittäminen EK:n toimitusjohtajaksi ei ollut sattuma” – Väyrynen US-blogissa: Ulkopolitiikkaa näyttää johtavan taustalta salaliitto

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) vaatii Uuden Suomen blogissaan selkeyttä Suomen ulkopoliittiseen linjaan.

Väyrysen mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan taustalla näyttäisi olevan salaliitto. Hän kirjoittaa, että on myös vaikea päästä perille siitä, ketkä uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa hallitustasolla johtavat.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa näyttää johtavan taustalta joidenkin poliitikkojen, talouselämän vaikuttajien ja upseereiden muodostama salaliitto, joka saa tukea johtavista tiedotusvälineistä. Jyri Häkämiehen nimittäminen EK:n toimitusjohtajaksi ei ollut sattuma, Väyrynen kirjoittaa.

Väyrysen mukaan jo ennen viime eduskuntavaaleja useat talouselämän vaikuttajat painostivat poliitikkoja kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä.

– Viime kevään hallitusratkaisuun ulko- ja turvallisuuspolitiikalla näyttää olleen ratkaiseva vaikutus. Hallitukseen haluttiin Nato-jäsenyyttä ajava kokoomus, vaikka keskustassa enemmistö kannatti punamultaa.

“Suuretkin käänteet käytännön politiikassa selitetään väittäen, ettei mikään ole muuttunut.”

Päällisin puolin nyt näyttää Väyrysen mukaan siltä, että vallankäytön tosiasiallinen painopiste on valtioneuvoston puolella ja linjan määräävät sen liittoutumispolitiikkaa kannattavat jäsenet.

Mistä tässä kaikessa on kysymys, Väyrynen kysyy ja lataa kovaa tekstiä blogissaan:

– Ulkopoliittisen linjan muuttamisesta ei ole päätetty hallituksessa eikä eduskunnassa. Suuretkin käänteet käytännön politiikassa selitetään väittäen, ettei mikään ole muuttunut.