Oppositiolta perättiin vaihtoehtoja – ”Hallitus on kerta toisensa jälkeen kieltäytynyt yhteistyöstä”

Kuva: Lehtikuva
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti jälleen, että sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti tarjoaa erilaisen lähestymistavan valtiontalouden hoitoon.

Hallituksen linjauksia ja leikkauspolitiikkaa arvosteltiin laajalti valtiopäivien avauskeskustelussa tiistaina. Osansa saivat muun muassa koulutusleikkaukset, sote-uudistus, päivähoitolinjaukset sekä pakkolait. Yli opposition puoluerajojen muistutettiin, etteivät leikkaukset ole pakko, vaan kyse on arvovalinnoista.

Opposition ja hallituspuolueiden edustajien välillä sanailtiinkin vaihtoehdoista. Hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroissa syytettiin oppositiota siitä, että oppositio kritisoi, muttei tarjoa vaihtoehtoja.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne muistutti, että vaihtoehto on kyllä annettu ja varsin varteenotettava sellainen löytyy sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetista.

– Se on parempi vaihtoehto kuin hallituksen – se on oikeudenmukaisempi eläkeläisten, työttömien, lapsiperheiden näkökulmasta ja se ei leikkaa tulevaisuudesta eli koulutuksesta, Rinne sanoi ja muistutti, ettei SDP:n vaihtoehto lisää maan velkataakkaa – toisin kuin hallituspuolueista väitetään.

Nyt tulisi luoda ihmisille toivoa, uskoa tulevaisuuteen ja vahvistaa arjen turvallisuutta.

Yhteistyön kättä on tarjottu

Yhteiskuntasopimusneuvottelut, pakkolait ja paikallisen sopimisen kysymykset olivat myös tapetilla. Rinne toivoi, ettei hallitus myrkyttäisi työmarkkinoiden ilmapiiriä paikallisen sopimisen suhteen samalla tavalla lakipakkoa väläytellen, kuin se Rinteen mukaan teki yhteiskuntasopimusneuvotteluille pakkolaki- eli kilpailukykypaketillaan.

– Toivon, että hallitus ei tätä prosessia sotke sillä, että tulee uusi pakkolaki paikallisen sopimisen pohjalle, Rinne sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman esitti huolensa siitä, että haluaako hallitus ylipäätään yhteiskuntasopimuksen syntyvän. Hän viittasi kokoomuksen kansanedustaja Susanna Kosken esittämään toiveeseen, ettei sopimusta syntyisi. Lindtman muistutti myös, että SDP on selvästi osoittanut haluavansa edistää yhteiskuntasopimuksen syntyä.

– Me olemme viime syksynä tarjonneet monta kertaa yhteistyön kättä, olemme tarjonneet jopa sovittelijaksi Lauri Ihalaista (sd.), mutta hallitus on kerta toisensa jälkeen kieltäytynyt yhteistyöstä ja avuista, Lindtman sanoi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vastasi Lindtmanille, ettei ulkopuolista sovittelijaa ole tuotu, koska hallituksella on täysi luottamus siihen,että työmarkkinaosapuolten pöydässä saadaan ratkaisu tehtyä ilman ulkopuolista apua.

Koulutusleikkaukset huolettivat laajalti

Oppositiopuolueiden puheenvuoroista kantautui syvä huoli myös koulutusleikkauksista. SDP:n kansanedustaja, entinen opetusministeri Jukka Gustafsson monien muiden tavoin ihmetteli, mihin keskusta on unohtanut alkiolaisen hengen.

– Voisin luetella pitkän litanian maan huipputiedemiehiä, jotka ovat huolissaan tästä tilanteesta. Voitteko – herra pääministeri – ajatella, että nyt keväällä ihan oikeasti käytte tähän koulutuksen ja tutkimuksen resursseihin kiinni ja annatte arvon meidän tiedemies- ja tutkijapiireille, Gustafsson vetosi.

Sivistyspuolue kokoomuksen valvovan silmän alla leikataan koulutuksesta nuorten ja koko Suomen tulevaisuuden kustannuksella.

Vähemmän siltarumpupolitiikkaa, enemmän toivoa

SDP:n kansanedustaja Maria Guzenina moitti hallitusta siltarumpupolitiikasta. Hän sanoi sote-uudistuksesta tulleen keskustan valtapolitiikan tarpeita palveleva, kallis maakuntahallintouudistus.

– Sivistyspuolue kokoomuksen valvovan silmän alla leikataan koulutuksesta nuorten ja koko Suomen tulevaisuuden kustannuksella. Päivähoitoratkaisulla ajetaan äitejä kotiin ja väitetään tämän auttavan talouden rattaiden pyörimistä. Asiakasmaksuja korotetaan, vaikka ostovoimaa pitäisi lisätä, hän listasi.

– Nyt tulisi luoda ihmisille toivoa, uskoa tulevaisuuteen ja vahvistaa arjen turvallisuutta, josta aivan ensisijaista on huolehtia peruspalveluiden toiminnasta, sanoi puolestaan SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen.

Tuohon tärkeimpään tavoitteeseen ei Tuppuraisen mukaan päästä sote- ja aluehallintouudistuksella. Uudistus ei Tuppuraisen mukaan huolehdi kansalaisten lääkäriin pääsystä, vaan luo ainoastaan kolmannen hallintoportaan.

Haluatko Suomen Natoon? – sitten kuulut todella piskuiseen vähemmistöön

Kuva: Lehtikuva
Turhaan heiluu Nato-lippu. Suomalaiset eivät sinne halua.

Lähes 40 prosenttia toivoo, että Suomi pysyisi sotilaallisesti liittoutumattomana. Tämä ilmenee Reserviläisliiton KantarTNS:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi reilut tuhat suomalaista.

Toiseksi parhaana keinona järjestää Suomen puolustus pidettiin EU:n piirissä tapahtuvan sotilaallisen yhteistyön laajentamista ja kehittämistä. Sitä kannatti noin neljännes vastaajista.

Reilu kymmenesosa haluaisi puolustusliiton Ruotsin kanssa, ja samoin reilu kymmenesosa valitsisi Nato-jäsenyyden.

Maailman vanhin valtionpäämies täyttää 93 vuotta – aikoo jatkaa vielä

Kuva: AFP PHOTO/ Jekesai Njikizana
Arkistokuva on otettu tammikuussa aj esittää Zimbabwen presidenttiä Robert Mugabea.

Zimbabwen presidentti Robert Mugabe täyttää tänään 93 vuotta. Hän on maailman vanhin valtionpäämies.

Presidentin on määrä juhlistaa päivää yksityisessä tilaisuudessa maan pääkaupungissa Hararessa. Varsinainen pääjuhla järjestetään vasta lauantaina. Paikan päälle odotetaan saapuvan tuhansia viranomaisia ja presidentin puolueelle uskollisia ihmisiä. Viime vuonna kyseiset juhlat saivat kansainvälisestikin paljon huomiota, koska ne järjestettiin huolimatta maata piinaavasta kuivuudesta. Maassa oli meneillään kuivin sadekausi 35 vuoteen.

Mugaben syntymäpäiväjuhlia varten yleensä muun muassa teurastetaan useita eläimiä. Viime vuonna tarjolla oli ainakin norsua, puhvelia ja antilooppia.

Mugabe aikoo ehdolle ensi vuoden vaaleissa

Vuodesta 1980 Zimbabwea hallinnut Mugabe on ilmoittanut asettuvansa ehdolle vielä ensi vuoden vaaleissakin, vaikka hänen terveytensä onkin nähty heikentyneen. Hän ei ole halunnut nimetä itselleen seuraajaehdokasta, ja valtapuolue Zanu-PF on jakaantunut valtaa kärkkyviin kuppikuntiin.

Maanantaina julkaistussa haastattelussa presidentti sanoi, että jos puolue sitä vaatisi, hän astuisi syrjään. Samaisessa haastattelussa Mugabe kuitenkin myös sanoi, että valtaosa ihmisistä on sitä mieltä, ettei häntä voida korvata.

Yhtenä vaihtoehtona presidentin mahdolliseksi seuraajaksi on nähty tämän vaimo Grace Mugabe.

STT-AFP, Zimbabwe

 

 

AVAINSANAT

”Koneen rengas pomppi tiellä vastaan ja osui konepeltiin” – pienkone romahti ostoskeskukseen

Kuva: afp/photo/mal fairclough
Ostoskeskus sai pahoja vaurioita pienkoneen pudottua sen keskelle.

Australiassa pienkone on pudonnut ostoskeskukseen Melbournessa Essendonin lentokentän lähettyvillä. Poliisin mukaan vaikuttaa siltä, ettei kukaan koneessa olleista ole selvinnyt hengissä. Poliisin arviosta kertoo turmasta muiden muassa uutisoiva ABC News.

Koneen kyydissä on kerrottu olleen viisi ihmistä. Poliisin mukaan vaikuttaa siltä, että pienkoneen putoaminen oli onnettomuus. Onnettomuuden syyksi on arvioitu ”katastrofaalista moottorihäiriötä”.

Ostoskeskuksessa syttyi tulipalo koneen pudottua sinne. Paloa on ollut sammuttamassa yli 60 palomiestä.

Ostoskeskus ei ollut vielä auki turman sattuessa. Sen oli ollut määrä aueta noin tunnin päästä siitä, kun onnettomuus tapahtui. Viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei kukaan ostoskeskuksen sisällä ole loukkaantunut.

ABC Newsin tietojen mukaan yksi koneessa olleista oli Yhdysvaltain kansalainen. Yhdysvaltain suurlähetystö Canberrassa ei ole vahvistanut tietoa.

”Osavaltion pahin lentoliikenneturma vuosikymmeniin”

Victorian osavaltion pääministeri Daniel Andrews on kuvannut turmaa osavaltion pahimmaksi lentoliikenneturmaksi kolmeen vuosikymmeneen.

Pienkone oli matkalla Essendonin lentokentältä King Island -saarelle, joka sijaitsee Australian mantereen ja Tasmanian välissä. Onnettomuus sattui pian kello yhdeksän jälkeen aamulla paikallista aikaa eli varhain tiistaiaamuna Suomen aikaa.

ABC News kertoo, että lentäjä oli ilmeisesti yrittänyt kääntää koneen ympäri nousun jälkeen ja palata Essendonin lentokentälle, jolloin kone oli pudonnut.

Radiokanavalle soittanut silminnäkijä kertoi nähneensä ”massiivisen tulipallon”, kun onnettomuus sattui.

– Näin koneen. Kun se osui ostoskeskukseen, näin massiivisen tulipallon, kertoi radioon soittanut taksinkuljettaja.

– Tunsin lämmön taksin ikkunoiden läpi ja sitten lentokoneen pyörältä näyttävä esine pomppi tiellä ja osui taksin etuosaan, mies jatkoi.

STT-AFP, Melbourne 

 

Autoilija, mietipä tätä: Helsingissä kökötät ruuhkissa yli 100 tuntia vuodessa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Helsingin, Turun ja Tampereen ruuhkat pahenivat viime vuonna, kertoo tuore raportti. Pääkaupungissa ruuhkat veivät tavalliselta autoilijalta jo yli 100 tuntia vuodessa. Päivässä ruuhkat venyttivät matka-aikaa noin puoli tuntia. Kaupungin pahin ruuhkasuma viime vuonna oli keskustassa Mechelininkadun ja Porkkalankadun risteyksessä lähellä Länsisatamaa.

Turussa ruuhkat veivät päivässä autoilijalta 20 ja Tampereella 13 minuuttia. Tampereella pahin liikennejumi oli Tampereen valtatien ja Hatanpään valtatien risteyksessä. Turussa eniten ruuhkaa oli risteyksessä, jossa kohtaavat Koulukatu, Naantalin pikatie ja Puistokatu.

Maailman pahimmat ruuhkat ovat Mexicossa, Bangkokissa ja Jakartassa.

Raportin mukaan Helsinki oli Pohjoismaiden kolmanneksi ruuhkaisin kaupunki. Helsingissä ruuhka kasvatti ajoaikoja 26 prosenttia verrattuna aikoihin, jolloin ruuhkia ei ole. Pohjoismaiden pahimmat ruuhkat ovat Oslossa. Siellä ruuhkat pidensivät automatkaan käytettävää aikaa keskimäärin 30 prosenttia.

Maailman pahimmat ruuhkat ovat Mexicossa, Bangkokissa ja Jakartassa. Mexicossa ruuhka-aikaan ajaminen pidensi päivittäistä matka-aikaa 59 minuuttia verrattuna ruuhkattomaan aikaan.

Tiedot ilmenevät Tom Tom -yhtiön raportista, joka selvittää ruuhkatilannetta 390 kaupungissa kautta maailman. Raportti julkaistiin tänä vuonna kuudetta kertaa.

AVAINSANAT

Valtuusto korotti luottamushenkilöiden palkkoja ja palkkioita Tampereella

Tampereen kaupunginvaltuusto kokousti pitkään - puolenyön tienoille asti.

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti maanantaina uusista luottamushenkilöiden palkoista ja palkkioista. Ne tulevat voimaan uuden valtuuston aloittaessa työnsä. Korotusten kannalla olevat luonnehtivat korotuksia pääasiassa maltillisiksi. Edellisen kerran korotuksia tehtiin kahdeksan vuotta sitten.

Palkkojen ja palkkioiden suuruutta määriteltäessä vertailupohjana käytettiin muissa suurissa kaupungeissa ja Tampereen naapurikunnissa maksettavia palkkoja ja palkkioita. Asiasta teki esityksen työryhmä, johon puolueet olivat valinneet sellaisia valtuutettuja, jotka eivät enää ensi kunnallisvaaleissa asetu ehdokkaiksi. Näin päätöksentekijät eivät päättäneet omista palkkioistaan.

Valtuustoryhmät tekivät joitakin muutosesityksiä kaupunginhallituksen esityksiin, mutta lopulliset ratkaisut syntyivät selkeän enemmistön turvin.

Kaupungin kuten muidenkin kuntien luottamusmiesten palkkioiden korotukset ovat aina lämmittäneet veronmaksajien tunteita. Osa valtuutetuista katsoi maanantaina omalta osaltaa aiheelliseksi lisätä löylyä.

Arvostelua palkkojen ja palkkioiden nostamiselle esitettiin niin valtuustosalissa kuin kahvipöydissäkin. Yhtenä kritiikin perusteena pidettiin sote-uudistusta. Kun sosiaali- ja terveysasiat siirtyvät maakunnille, jotkut valtuutetut hämmästelivät palkkioiden korottamista, vaikka valtuutettujen tehtävät vähenevät.

Toiseksi kritiikin perusteeksi tarjottiin koko maan heikkoa taloudellista tilannetta sekä sen pohjalta tehtyjä palkkaratkaisuja ja kilpailukykysopimusta. Kun kaupunki ja kaupunkilaiset kärvistelevät toimeentulonsa kanssa, osa valtuutetuista ei pitänyt hetkeä palkkioiden korotukselle sopivana.

Pormestarin palkka ennallaan

Pormestarin palkka pysyy uuden vaalikauden alettua ennallaan. Pormestarin kiinteä kokonaispalkka on 14 625 euroa kuukaudessa. Apulaispormestarien palkka nousee 6 511 eurosta 7 500 euroon kuukaudessa.

Apulaispormestarien palkan korottamista perustellaan sillä, että kaupungin hallinnon uudistamisen myötä heidän tehtäviensä määrä kasvaa. Kun apulaispormestarit aikaisemmin johtivat tilaajalautakuntia, jatkossa tilaaja-tuottaja -mallin purkamisen myötä heidän johtamansa lautakunnat vastaavat myös palvelujen tuottamisesta.

Valtuusto hyväksyi vihreiden Petri Siuron esittämän muutoksen. Siinä todetaan, että mikäli luottamushenkilö on esteen vuoksi poissa osan kokouksesta ja hänen sijaansa saapuu varajäsen, maksetaan kokouksesta tuleva palkkio heille puolitettuna.

Muutoksella estetään mahdollisuus, että valtuutettu ja varavaltuutettu taktikoisivat molemmille kokonaisen kokouspalkkion.

Näin päätettiin

Valtuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen jaoston kokouspalkkiot nousevat 180 eurosta 220 euroon. Lautakuntien ja niiden jaostojen kokouspalkkiot 150 eurosta 180 euroon. Johtokuntien ja toimikuntien kokouspalkkioita korotetaan 130 eurosta 180 euroon.

Valtuuston puheenjohtajan vuosipalkkio nousee 6 000 eurosta 8 000 euroon. Valtuuston I varapuheenjohtajan, valtuuston II varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen I varapuheenjohtajan, kaupunginhallituksen II varapuheenjohtajan, tarkastuslautakunnan puheenjohtajan, lautakunnan jaoston puheenjohtajan ja johtokunnan puheenjohtajan vuosipalkkiota korotetaan 2000 eurosta 3000 euroon. Konsernijaoston puheenjohtajan vuosipalkkioksi tulee 5 000 euroa ja konsernijaoston varapuheenjohtajan vuosipalkkioksi 2 500 euroa.

Kaupunginhallituksen jäsenen vuosipalkkiota korotetaan 1 800 eurosta 2 500 euroon. Keskusvaalilautakunnan jäsenten palkkio toimituspäivältä nousee 160 eurosta 200 euroon. Vaalilautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan puheenjohtajan palkkio korotetaan 240 eurosta 260 euroon. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan muun jäsenen palkkio korotetaan 140 eurosta 200 euroon.

Ansionmenetyskorvauksen enimmäismäärää nousee 25 eurosta 30 euroon tunnilta.

Ammatillinen koulutus puhutti

Ennenkuin valtuusto pääsi pohtimaan luottamushenkilöiden palkkoja ja palkkioita, se kävi koulutuspoliittisen keskustelun. Siinä kannettiin huolta ammatillisen koulutuksen tilasta. Keskustelu lähti liikkeelle, kun valtuusto käsitteli vuoden 2017 talousarvioon tehtäviä muutoksia. Ne merkitsivät supistuksia ammatilliseen koulutukseen. Valtuutettu Jukka Gustafsson (sd) luonnehti supistuksia poikkeuksellisen rajuiksi. Leikkausten perimmäinen syy on maan hallituksen tekemät leikkaukset valtionosuuksiin.

Useat valtuutetut, etenkin sosialidemokraatit, kantoivat huolta ammatillisen opetuksen tuntimäärien supistamisesta ja opetuksen resurssien leikkaamisesta. Taustalla oli huoli jo nyt nuorten varsin korkeasta työttömyysasteesta. Kun ammatillisen koulutuksen aikaisemmasta tasosta joudutaan tinkimään, se heikentää nuorten koulutusta ja näin ollen heidän sijoittumistaan työelämään.

Useammallakin suulla todettiin, että seuraavaa pormestariohjelmaa tehtäessä, koulutus pitäisi ottaa erityisen huomion kohteeksi. Ilman koulutusta ja koulutettuja kansalaisia moni katsoi Tampereen ja koko maankin nousun taloudellisesta kurimuksesta mahdottomaksi.

Keskustelua aiheesta