Näin räväkästi otsikoi SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Abdirahim Husu Hussein kirjoituksensa Uuden Suomen puheenvuoropalstalla.

– Kun aikoinaan toimin tulkkina turvapaikkaprosessissa, muistan haastatteluja tehneen viranomaisen kysyneen hakijalta, mitä tämä tekee, mikäli hänelle ei myönnetäkään turvapaikkaa, Hussein taustoittaa kirjoituksessaan.

– Suurin osa vastasi syvään huokaistuaan, ettei heillä olisi siinä vaiheessa enää mitään syytä elää ja että he mieluummin joutuisivat vaikka vankilaan Suomessa kuin palaisivat Somaliaan. Uskon tämän olleen vallitseva mielipide myös muiden turvapaikanhakijoiden kohdalla.

– Osaan kuitenkin asettautua heidän asemaansa, samastua tuohon tuskaan ja ymmärtää sen epätoivon, jonka johdosta on valmis tekemään selviytyäkseen melkeinpä mitä tahansa.

Hussein muistaa yhden tapauksen, jossa nuori nainen antoi salakuljettajien käyttää itseään seksuaalisesti hyväkseen, jotta hän pääsisi turvaan Suomeen.

– Tiedän perheitä, jotka ovat antaneet kotinsa ja kaiken omistamansa maan salakuljettajille, jotta edes yksi perheestä pelastuisi. Näitä esimerkkejä on tuhansia. Jokaisen tilastoista löytyvän luvun takaa löytyy samanlaisia pelon, hädän ja epätoivon kirjoittamia kertomuksia.

Husseinin mukaan lähtömaissa lähtijöitä kannustetaan tekemään ja uhraamaan kaikkensa, jotta saavuttaisivat tavoitteensa: turvapaikan ja paremman elämän alun uudessa maassa. Olivat olosuhteet mitkä tahansa tai joutuivatpa he minkälaisen kohtelun uhriksi tahansa, tulee heidän vain sietää se, sillä kyse ei ole vain hänen elämästään – vaakalaudalla on koko perheen tulevaisuus.

– Se, mitä en voi hyväksyä hyvinvointivaltiossa ja ihmisoikeuksien, vapauden sekä tasa-arvon puolustajana mielellään esiintyvässä maassa on se, että on olemassa yrityksiä ja ihmisiä, jotka pyrkivät hyötymään tästä tilanteesta. En kykene ymmärtämään, että on olemassa tahoja, jotka kiristävät ja uhkailevat näitä valmiiksi hajalla olevia ihmisraunioita. On käsittämätöntä, ettemme saa heitä kuriin.

Husseinin mielestä viranomaisillakaan ole käsitystä siitä, kuinka vakavasta ongelmasta on kyse.

Salakuljettajiin turvautumaan joutuneet ihmiset ovat joutuneet jättämään taakseen kaiken heille tutun ja ovat näin jo muutenkin haavoittuvaisessa asemassa. Entistä pahemmaksi tilanne muuttuu, mikäli he ovat ihmiskaupan uhreja ja päätyvät maksamaan matkastaan kovan hinnan täkäläisiin yrityksiin järjestettyinä orjina tai ostamaan itseään ulos loputtomaksi kasvavasta velastaan raadollisessa seksibisneksessä.

Erityisen ongelmallinen tilanne on turvapaikkaprosessin eri vaiheet läpikäyneillä ja kielteisen päätöksen jälkeen paperittomiksi päätyneillä yksilöillä, jotka eivät Suomessa nauti enää turvaa tai suojelua.

– Orjuus ei valitettavasti ole mikään historiallinen häpeäpilkku. Ilmiö on voimissaan ja on nykyään suurempi ongelma kuin se on koskaan ollut. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan tällä hetkellä orjuudessa elää maailmanlaajuisesti 21 miljoonaa ihmistä. Näistä 5,5 miljoonaa on lapsia.

– Orjuutta esiintyi kaikissa tutkituissa maissa, myös täällä meillä. Ihmiskauppa ja velkavankeuteen perustuva pakkotyö ovat orjuuden nimenomaan meillä länsimaissa yleisimmin esiintyviä muotoja.

Suomessa on lainsäädäntö, jonka tehtävänä on turvata kaikkien yhdenvertaisuus ja ihmisarvoinen kohtelu, syntyperästä huolimatta.

– “Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen”, uskoi jo Miina Sillanpääkin; demarinaisten uranuurtaja ja maamme ensimmäinen naismisteri.

– Näihin arvoihin minäkin elämäni perustan.

Suoranaiseen riistoon ja orjuuttamiseen perustuvalle toiminnalle on Abdirahim Husseinin mielestä oltava nollatoleranssi.

Erityisen ikäväksi tilanteen tekee se, että orjatyöhön ajautuneita riistävät usein juuri heidän omat maanmiehensä, hän toteaa.

Kyse ei Husseinin mukaan ole siitä, etteivätkö orjatyötä teettävät tahot tietäisi tekevänsä väärin ja rikkovansa lakia, vaan siitä, että he röyhkeästi kuvittelevat voivansa asettua lain yläpuolelle ja omaavansa oikeuden olla noudattamatta sitä.

– Mikäli Suomi haluaa jatkossakin uskottavasti puolustaa ihmisoikeuksia ja vastustaa orjuutta, on ensin kyettävä pitämään oma pesä puhtaana, hän päättää US-puheenvuorokirjoituksensa.