”Orjuus on yhä voimissaan myös Suomessa” – helsinkiläisvaltuutetun koskettava avautuminen: ”Olinhan itsekin kerran heidän asemassaan”

Kuva: Jari Soini
Myös mediapersoonana tunnettu Abdirahim ”Husu” Hussein valittiin vuoden 2017 kuntavaaleissa SDP:n edustajaksi Helsingin kaupunginvaltuustoon.

– Orjuus on yhä voimissaan meillä Suomessakin.

Näin räväkästi otsikoi SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Abdirahim Husu Hussein kirjoituksensa Uuden Suomen puheenvuoropalstalla.

– Kun aikoinaan toimin tulkkina turvapaikkaprosessissa, muistan haastatteluja tehneen viranomaisen kysyneen hakijalta, mitä tämä tekee, mikäli hänelle ei myönnetäkään turvapaikkaa, Hussein taustoittaa kirjoituksessaan.

– Suurin osa vastasi syvään huokaistuaan, ettei heillä olisi siinä vaiheessa enää mitään syytä elää ja että he mieluummin joutuisivat vaikka vankilaan Suomessa kuin palaisivat Somaliaan. Uskon tämän olleen vallitseva mielipide myös muiden turvapaikanhakijoiden kohdalla.

Osa näistä turvapaikanhakijoista on Husseinin mukaan joutunut kokemaan elämässään sellaisia vastoinkäymisiä ja tragedioita, ettei meidän (hän itse mukaan lukien) käsityskykymme sen ymmärtämiseen edes riitä.

– Osaan kuitenkin asettautua heidän asemaansa, samastua tuohon tuskaan ja ymmärtää sen epätoivon, jonka johdosta on valmis tekemään selviytyäkseen melkeinpä mitä tahansa.

– Olinhan itsekin kerran heidän asemassaan, hän lisää.

Hussein muistaa yhden tapauksen, jossa nuori nainen antoi salakuljettajien käyttää itseään seksuaalisesti hyväkseen, jotta hän pääsisi turvaan Suomeen.

– Tiedän perheitä, jotka ovat antaneet kotinsa ja kaiken omistamansa maan salakuljettajille, jotta edes yksi perheestä pelastuisi. Näitä esimerkkejä on tuhansia. Jokaisen tilastoista löytyvän luvun takaa löytyy samanlaisia pelon, hädän ja epätoivon kirjoittamia kertomuksia.

Husseinin mukaan lähtömaissa lähtijöitä kannustetaan tekemään ja uhraamaan kaikkensa, jotta saavuttaisivat tavoitteensa: turvapaikan ja paremman elämän alun uudessa maassa. Olivat olosuhteet mitkä tahansa tai joutuivatpa he minkälaisen kohtelun uhriksi tahansa, tulee heidän vain sietää se, sillä kyse ei ole vain hänen elämästään – vaakalaudalla on koko perheen tulevaisuus.

– Se, mitä en voi hyväksyä hyvinvointivaltiossa ja ihmisoikeuksien, vapauden sekä tasa-arvon puolustajana mielellään esiintyvässä maassa on se, että on olemassa yrityksiä ja ihmisiä, jotka pyrkivät hyötymään tästä tilanteesta. En kykene ymmärtämään, että on olemassa tahoja, jotka kiristävät ja uhkailevat näitä valmiiksi hajalla olevia ihmisraunioita. On käsittämätöntä, ettemme saa heitä kuriin.

Orjuus ei valitettavasti ole mikään historiallinen häpeäpilkku. Ilmiö on voimissaan ja on nykyään suurempi ongelma kuin se on koskaan ollut.

Husseinin mielestä viranomaisillakaan ole käsitystä siitä, kuinka vakavasta ongelmasta on kyse.

Salakuljettajiin turvautumaan joutuneet ihmiset ovat joutuneet jättämään taakseen kaiken heille tutun ja ovat näin jo muutenkin haavoittuvaisessa asemassa. Entistä pahemmaksi tilanne muuttuu, mikäli he ovat ihmiskaupan uhreja ja päätyvät maksamaan matkastaan kovan hinnan täkäläisiin yrityksiin järjestettyinä orjina tai ostamaan itseään ulos loputtomaksi kasvavasta velastaan raadollisessa seksibisneksessä.

Erityisen ongelmallinen tilanne on turvapaikkaprosessin eri vaiheet läpikäyneillä ja kielteisen päätöksen jälkeen paperittomiksi päätyneillä yksilöillä, jotka eivät Suomessa nauti enää turvaa tai suojelua.

– Orjuus ei valitettavasti ole mikään historiallinen häpeäpilkku. Ilmiö on voimissaan ja on nykyään suurempi ongelma kuin se on koskaan ollut. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan tällä hetkellä orjuudessa elää maailmanlaajuisesti 21 miljoonaa ihmistä. Näistä 5,5 miljoonaa on lapsia.

– Orjuutta esiintyi kaikissa tutkituissa maissa, myös täällä meillä. Ihmiskauppa ja velkavankeuteen perustuva pakkotyö ovat orjuuden nimenomaan meillä länsimaissa yleisimmin esiintyviä muotoja.

Suomessa on lainsäädäntö, jonka tehtävänä on turvata kaikkien yhdenvertaisuus ja ihmisarvoinen kohtelu, syntyperästä huolimatta.

– ”Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen”, uskoi jo Miina Sillanpääkin; demarinaisten uranuurtaja ja maamme ensimmäinen naismisteri.

– Näihin arvoihin minäkin elämäni perustan.

Suoranaiseen riistoon ja orjuuttamiseen perustuvalle toiminnalle on Abdirahim Husseinin mielestä oltava nollatoleranssi.

Erityisen ikäväksi tilanteen tekee se, että orjatyöhön ajautuneita riistävät usein juuri heidän omat maanmiehensä, hän toteaa.

Kyse ei Husseinin mukaan ole siitä, etteivätkö orjatyötä teettävät tahot tietäisi tekevänsä väärin ja rikkovansa lakia, vaan siitä, että he röyhkeästi kuvittelevat voivansa asettua lain yläpuolelle ja omaavansa oikeuden olla noudattamatta sitä.

– Mikäli Suomi haluaa jatkossakin uskottavasti puolustaa ihmisoikeuksia ja vastustaa orjuutta, on ensin kyettävä pitämään oma pesä puhtaana, hän päättää US-puheenvuorokirjoituksensa.

Uganda-kohun ryvettämä ex-ministeri saapui Suomeen

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Entinen ministeri Suvi Linden Helsinki-Vantaan lentokentällä 22. helmikuuta.

Uganda-vyyhdin seurauksena otsikoihin noussut entinen kokoomusministeri Suvi Lindén on saapunut Suomeen. STT tavoitti Lindénin Helsinki-Vantaan lentokentällä, josta hän jatkoi matkaansa Ouluun.

Lindén sanoi, ettei hänellä ole mitään lisättävää siihen, mitä julkisuudessa on hänen osaltaan tiedotettu. Hän jatkoi matkaansa lentokoneeseen.

Lindénin rooli Ugandan-jupakassa on herättänyt kysymyksiä. Ugandalaismedian mukaan Lindén ja sittemmin kuolleena löydetty suomalaisliikemies olisivat saapuneet Ugandaan yhteisellä kutsukirjeellä, joka on mahdollisesti ollut väärennetty.

Patrian kanssa yhteistyötä tehneen liikemiehen ruumis löytyi Kampalan Pearl of Africa -hotellista 6. helmikuuta. Helsingin Sanomat kertoi viikonvaihteessa, että Lindén olisi hälytetty aamiaiselta kuolleen miehen hotellihuoneeseen.

Miehen ruumiista on ugandalaismedian mukaan löytynyt lutikkamyrkkyä ja kokaiinia. Poliisi tutkii tapausta myös Suomen päässä.

Lindénin roolista Ugandassa on esitetty julkisuudessa erilaisia tietoja. Lindén kertoi viime viikolla Facebookissa, että hän oli Ugandassa tietoyhteiskunnan edistämiseen liittyvissä asioissa.

Helsingin Sanomien sunnuntaisen uutisen mukaan Lindén olisi kertonut ääninauhalla ugandalaistoimittajalle, että hän oli muun muassa selvittämässä bisnesmahdollisuuksia Ugandassa.

Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalo sanoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, että yhtiöllä ei ole tietoa, millä asialla Lindén on Ugandassa on ollut. Isotalon mukaan Patrialla ei ole mitään tekemistä Lindénin kanssa.

Keskustelua aiheesta

Brexit ja EU:n lisämenot – Suomelle luvassa jopa satojen miljoonien lisälasku

Kuva: Thinkstock

Suomi lähtee neuvotteluihin EU:n tulevien vuosien budjetista eri porukassa kuin se on tavallisesti totuttu näkemään.
Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta ajavat tiukinta linjaa, kun taas Suomi on näyttänyt varovaista vihreää valoa budjetin kasvattamiselle ja kulkee Saksan vanavedessä.

EU-johtajat keskustelevat tulevien vuosien budjetista ensimmäistä kertaa Brysselissä perjantaina, epävirallisessa huippukokouksessa. Korkean EU-lähteen mukaan konsensusta budjetin kokoluokasta tuskin löytyy, eikä sitä vielä haetakaan.

Kynnys lisärahan antamiselle on kova, mutta yhtälöä on muutoin hyvin vaikeaa ratkaista. Britannian lähtö jättää budjettiin mittavan aukon, mutta samaan aikaan EU:lle kaavaillaan uusia menoja.

Kuinka paljon Suomi voi joutua maksamaan?

EU:n budjetti on noin yhden prosentin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta, mutta tämä ei komission mukaan enää riitä. Yhden prosentin sijaan keskustelua käydään nyt 1,1–1,2 prosentista.

Valtioneuvoston selvityksen mukaan brexitin jälkeisen budjetin pitäminen yhdessä prosentissa kasvattaisi jo sekin Suomen jäsenmaksua noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Suomen EU-jäsenmaksu on ollut vajaa 2 miljardia euroa.

Suomalaisministerit ovat olleet tarkkoja, että Britannian jättämä aukko pitää ensin säästää umpeen. Vasta sitten voidaan rakentaa uutta budjettia.

Viime viikolle päivätyn selvityksen mukaan EU:n budjetti pienenisi arviolta 11 prosenttia, jos Britannian EU-maksujen määrää ei paikata.

Monimutkaisen laskentatavan seurauksena Suomen jäsenmaksu kasvaisi silti noin 240 miljoonaa euroa vuodessa. Jäljelle jäävien 27 EU-maan yhteenlasketusta bktl:stä budjetti olisi tuolloin 1,05 prosenttia.

Virkamieslähteen mukaan kyse on alustavista, suuntaa antavista arvioista.

Selvityksestä ei käy ilmi, kuinka paljon kasvattaminen 1,1 tai 1,2 prosenttiin tarkoittaisi, mutta kyse olisi joka tapauksessa sadoista miljoonista euroista vuodessa.

Ohessa luetellut luvut ovat bruttomääräisiä. Jäsenmaiden kannalta olennaista on, mitä rahan vastineeksi saadaan eli mikä on maksujen ja saatujen tulojen erotus.

Mitä Suomi EU:sta saa?

Suomi on yksi EU:n nettomaksajista eli maksaa EU:lle enemmän kuin saa suorina tuloina takaisin.
Karkeasti laskettuna EU:n budjettiin maksetaan vuosittain noin kaksi miljardia, josta 1,5 miljardia saadaan takaisin. Miinukselle on viime vuosina jääty noin 500 miljoonaa. Luvut vaihtelevat joskus vuosien välillä paljonkin.

Ehdottomasti tärkein rahavirroista on maataloustuet, joita Suomi saa alle miljardin. Alueille suunnatut kehitysrahat ovat olleet selvästi pienempi potti, noin 200 miljoonaa euroa. Ehkä juuri siksi Suomessa on oltu valmiimpia leikkaamaan niistä.

Neuvotteluissa ei tehdä ystäviä. Kannattamalla leikkausta koheesiorahoihin hermostuttaa helposti itäisen Euroopan maat, jotka saavat rahoista isoimman osuuden.

– (Koheesiorahoista leikkaaminen) ei ole helppoa, mutta Itä-Euroopan tilanne on nyt parempi kuin seitsemän vuotta sitten. Siksi olisi ymmärrettävää vähentää koheesiorahoja, perusteli valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) maanantaina Brysselissä.

Suomi saa lisäksi muun muassa tutkimus- ja kehitysrahaa. Myös EU:n sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta kertyy taloudellista hyötyä, mutta sen rahallista arvoa on vaikeaa mitata.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

PAMilta lisää työtaistelutoimia – nyt lakkovaroitus kiinteistöpalvelualalle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Palvelualojen ammattiliitto PAM jätti uuden lakkovaroituksen kiinteistöpalvelualalle. Lakon piirissä olisi yhteensä noin 2 000 työntekijää. Alalla työskentelee muun muassa siivoojia, kiinteistönhoitajia ja talonmiehiä.

Uusi lakko alkaisi 12. maaliskuuta aamukuudelta ja kestäisi kolme vuorokautta.

Kiinteistöpalvelualan työehtosopimusneuvottelut keskeytyivät helmikuun alussa. PAM antoi ensimmäisen lakkovaroituksen viikko sitten.

PAMin puheenjohtajan Ann Selinin mukaan nyt julistettu lakko on aiempaa laajempi.
Uudella lakkovaroituksella liitto kertoo haluavansa nopeuttaa ratkaisua. Uuden sopimuksen syntyminen näyttää sen mukaan epävarmalta.

– Tilanne ei edelleenkään ole aiempaa kummempi. Siksi haluamme toteuttaa jäsenistön tahtoa ja pyrkiä ratkaisuun koventamalla toimenpiteitämme julistamalla uuden lakon.

Keskustelua aiheesta

Tämä sitkeä mielikuva on lähinnä kaupunkilegendaa – ”Ay-shakin” taitajat paljastavat neuvottelutaktiikkansa

Kuva: Nora Vilva
Naisvaltaisten alojen liittojen puheenjohtajat Ann Selin ja Päivi Niemi-Laine korostavat joustavuutta, mutta eivät anna liiaksi köyttä työnantajille.

Kaksi jäsenmäärältään Suomen suurinta ammattiliittoa on naisten komennossa. Palvelualan ammattiliiton PAMin puheenjohtajalla Ann Selinillä riittää vielä neuvoteltavaa, ennen kuin työehtosopimusrumba on tältä talvelta ohi.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sai viime viikolla yhden ison taakan – kunta-alan tessin – hartioiltaan pois. Yksityisen puolen sopimuksissa on yhä tekemistä.

Molemmat SAK:n liittojen naiset korostavat joustavuuden tärkeyttä, kun istutaan neuvottelupöytään. Taktiikka pitää toki olla mietittynä etukäteen.

– Voi olla, että taktiikkaa pitää muuttaa hetkessä. Aina ei etukäteen voi tietää, mitkä ovat toisen osapuolen liikkeet. Sillä tavalla tämä on shakkia, Selin pohtii.

JHL:ssä erilaisia tilanteita harjoitellaan etukäteen.

– Pitää olla hoksnokkaa, miten mennään kohti sovittua päämäärää. Joustavuus tarkoittaa myös sitä, että tarpeen tullen otetaan time outeja, pohdintataukoja.

Levänneet ihmiset tekevät nopeampia ja parempia ratkaisuja kuin väsyneet.

Yötä myöten käytävät neuvottelut ovat naisten mukaan jossain määrin kaupunkilegendaa. Valtaosin tärkeitä työmarkkinaratkaisuja puidaan päiväsaikaan.

– Viime viikolla kello alkoi lähestyä kymmentä illalla. Totesimme yhteistuumin, että levänneet ihmiset tekevät nopeampia ja parempia ratkaisuja kuin väsyneet, ja lähdimme nukkumaan, Selin kertoo esimerkin.

Poikkeuksiakin toki on.

– Puoleenyöhön on joskus mennyt. Riippuu siitä, millainen draivi on päällä, näyttääkö tulevan valmista, Niemi-Laine kertoo. Selin säestää, että silloin istutaan, jos työtaistelun uhalta välttyminen on parista tunnista kiinni.

Taitava neuvottelija pöydän toisella puolella ei ole JHL:n ja PAMin puheenjohtajille kauhistus. Päin vastoin. Kun kumpikin osapuoli osaa asiansa, pattitilanteilta, seinän vastaan tulemiselta välttyy helpommin.

Lue lisää Niemi-Laineen ja Selinin ajatuksista liittokierrosneuvotteluista Demokraatin viikkolehdestä.

”Valvonta ei nyt ulotu siihen, miten tietoa käytetään. Vain siihen, miten sitä kerätään” – Varapuhemies Haatainen pettyi supo-ratkaisuun

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunnan II varapuhemies Tuula Haatainen (sd.) pitää valitettavana, että puhemiesneuvosto ei pystynyt yksimielisesti hyväksymään eduskunnan työjärjestystä.

– Yleensä niin on ollut tapana, mutta nyt jouduttiin äänestämään. Minusta tämä on valitettavaa, mutta se on demokratiaa, Haatainen totesi puhemiesten torstaina illalla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.

Yhtäkään SDP:n työjärjestykseen tekemää muutosesitystä ei hyväksytty. Suojelupoliisi ei ole äänestyksen voittaneen esityksen mukaan tulossa kokonaisuudessaan parlamentaarisen tiedusteluvaliokunnan valvontaan.

Työjärjestykseen tulee myös laintasoiseksi salausperusteeksi uhka kansalliselle turvallisuudelle ilman SDP:n esittämää erityistä vakavuutta korostavaa lisäystä. Puhemiesneuvoston ehdotus alleviivaa salaisen tiedon tai salattujen asiakirjojen vuotamisen rangaistavuutta kansanedustajille. Seurauksena voi olla sakkoja tai jopa vankeutta.

– Vuosi alkaa puhemiesneuvostolta hieman valitettavissa merkeissä, Haatainen totesi.

Hän arvosteli hallitusta, joka on sanonut, että tiedustelulakipakettia tullaan valmistelemaan hyvin laajalla yhteisymmärryksellä.

– Nyt tämä ei käytännössä näin mennyt.

Suomeen ollaan Haataisen mukaan luomassa uusi suojelupoliisi, jolla on ennennäkemättömän laajat toimintavaltuudet. Samalla supo ja sen päällikkö saavat merkittäviä oikeuksia, erityistapauksissa jopa kansalaisten viestien valvonnan ulkomailla. Vastineeksi ei Haataisen mukaan esitetä kattavaa parlamentaarista valvontaa.

”Olisi ollut hienoa, että tämä olisi voitu viedä yksimielisesti läpi.”

– Valvonta ei nyt ulotu siihen miten tietoa käytetään. Vain siihen miten sitä kerätään.

Sekä eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) että I varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) korostivat, että puhemiesneuvosto on antanut työjärjestyksestä vasta ehdotuksen, joka etenee valiokuntien arvioitavaksi. Molemmat olisivat myös toivoneet yksimielistä päätöstä.

– Olisi ollut hienoa, että tämä olisi voitu viedä yksimielisesti läpi. Luulen, etteivät nämä erimielisyydet ole niin dramaattisia, ettei valiokunnissa voisi yhteisymmärrystä tapahtua, Pekkarinen totesi.

”Valiokunnat jatkavat tästä.”

Risikko katsoi, ettei supon laajempi valvonta ollut mukana työjärjestystä valmistelleiden virkamiesten tehtävänannossa, joten sen mukaan ottaminen olisi vaatinut lisää aikaa ja valmistelua.

– Katsoin virkamiehiä kuultuani, että tämä työ olisi pitänyt aloittaa aika pitkälti alusta, koska se olisi tästä näkökulmasta pitänyt tehdä uusiksi.

– Valiokunnat jatkavat tästä ja valiokunnilla on mahdollisuus kuulla pitkään asiantuntijoita. Mielelläni lähden siitä, että he ottavat tästä vastuun, Risikko jatkoi.