”Orjuus on yhä voimissaan myös Suomessa” – helsinkiläisvaltuutetun koskettava avautuminen: ”Olinhan itsekin kerran heidän asemassaan”

Kuva: Jari Soini
Myös mediapersoonana tunnettu Abdirahim ”Husu” Hussein valittiin vuoden 2017 kuntavaaleissa SDP:n edustajaksi Helsingin kaupunginvaltuustoon.

– Orjuus on yhä voimissaan meillä Suomessakin.

Näin räväkästi otsikoi SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Abdirahim Husu Hussein kirjoituksensa Uuden Suomen puheenvuoropalstalla.

– Kun aikoinaan toimin tulkkina turvapaikkaprosessissa, muistan haastatteluja tehneen viranomaisen kysyneen hakijalta, mitä tämä tekee, mikäli hänelle ei myönnetäkään turvapaikkaa, Hussein taustoittaa kirjoituksessaan.

– Suurin osa vastasi syvään huokaistuaan, ettei heillä olisi siinä vaiheessa enää mitään syytä elää ja että he mieluummin joutuisivat vaikka vankilaan Suomessa kuin palaisivat Somaliaan. Uskon tämän olleen vallitseva mielipide myös muiden turvapaikanhakijoiden kohdalla.

Osa näistä turvapaikanhakijoista on Husseinin mukaan joutunut kokemaan elämässään sellaisia vastoinkäymisiä ja tragedioita, ettei meidän (hän itse mukaan lukien) käsityskykymme sen ymmärtämiseen edes riitä.

– Osaan kuitenkin asettautua heidän asemaansa, samastua tuohon tuskaan ja ymmärtää sen epätoivon, jonka johdosta on valmis tekemään selviytyäkseen melkeinpä mitä tahansa.

– Olinhan itsekin kerran heidän asemassaan, hän lisää.

Hussein muistaa yhden tapauksen, jossa nuori nainen antoi salakuljettajien käyttää itseään seksuaalisesti hyväkseen, jotta hän pääsisi turvaan Suomeen.

– Tiedän perheitä, jotka ovat antaneet kotinsa ja kaiken omistamansa maan salakuljettajille, jotta edes yksi perheestä pelastuisi. Näitä esimerkkejä on tuhansia. Jokaisen tilastoista löytyvän luvun takaa löytyy samanlaisia pelon, hädän ja epätoivon kirjoittamia kertomuksia.

Husseinin mukaan lähtömaissa lähtijöitä kannustetaan tekemään ja uhraamaan kaikkensa, jotta saavuttaisivat tavoitteensa: turvapaikan ja paremman elämän alun uudessa maassa. Olivat olosuhteet mitkä tahansa tai joutuivatpa he minkälaisen kohtelun uhriksi tahansa, tulee heidän vain sietää se, sillä kyse ei ole vain hänen elämästään – vaakalaudalla on koko perheen tulevaisuus.

– Se, mitä en voi hyväksyä hyvinvointivaltiossa ja ihmisoikeuksien, vapauden sekä tasa-arvon puolustajana mielellään esiintyvässä maassa on se, että on olemassa yrityksiä ja ihmisiä, jotka pyrkivät hyötymään tästä tilanteesta. En kykene ymmärtämään, että on olemassa tahoja, jotka kiristävät ja uhkailevat näitä valmiiksi hajalla olevia ihmisraunioita. On käsittämätöntä, ettemme saa heitä kuriin.

Orjuus ei valitettavasti ole mikään historiallinen häpeäpilkku. Ilmiö on voimissaan ja on nykyään suurempi ongelma kuin se on koskaan ollut.

Husseinin mielestä viranomaisillakaan ole käsitystä siitä, kuinka vakavasta ongelmasta on kyse.

Salakuljettajiin turvautumaan joutuneet ihmiset ovat joutuneet jättämään taakseen kaiken heille tutun ja ovat näin jo muutenkin haavoittuvaisessa asemassa. Entistä pahemmaksi tilanne muuttuu, mikäli he ovat ihmiskaupan uhreja ja päätyvät maksamaan matkastaan kovan hinnan täkäläisiin yrityksiin järjestettyinä orjina tai ostamaan itseään ulos loputtomaksi kasvavasta velastaan raadollisessa seksibisneksessä.

Erityisen ongelmallinen tilanne on turvapaikkaprosessin eri vaiheet läpikäyneillä ja kielteisen päätöksen jälkeen paperittomiksi päätyneillä yksilöillä, jotka eivät Suomessa nauti enää turvaa tai suojelua.

– Orjuus ei valitettavasti ole mikään historiallinen häpeäpilkku. Ilmiö on voimissaan ja on nykyään suurempi ongelma kuin se on koskaan ollut. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan tällä hetkellä orjuudessa elää maailmanlaajuisesti 21 miljoonaa ihmistä. Näistä 5,5 miljoonaa on lapsia.

– Orjuutta esiintyi kaikissa tutkituissa maissa, myös täällä meillä. Ihmiskauppa ja velkavankeuteen perustuva pakkotyö ovat orjuuden nimenomaan meillä länsimaissa yleisimmin esiintyviä muotoja.

Suomessa on lainsäädäntö, jonka tehtävänä on turvata kaikkien yhdenvertaisuus ja ihmisarvoinen kohtelu, syntyperästä huolimatta.

– ”Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen”, uskoi jo Miina Sillanpääkin; demarinaisten uranuurtaja ja maamme ensimmäinen naismisteri.

– Näihin arvoihin minäkin elämäni perustan.

Suoranaiseen riistoon ja orjuuttamiseen perustuvalle toiminnalle on Abdirahim Husseinin mielestä oltava nollatoleranssi.

Erityisen ikäväksi tilanteen tekee se, että orjatyöhön ajautuneita riistävät usein juuri heidän omat maanmiehensä, hän toteaa.

Kyse ei Husseinin mukaan ole siitä, etteivätkö orjatyötä teettävät tahot tietäisi tekevänsä väärin ja rikkovansa lakia, vaan siitä, että he röyhkeästi kuvittelevat voivansa asettua lain yläpuolelle ja omaavansa oikeuden olla noudattamatta sitä.

– Mikäli Suomi haluaa jatkossakin uskottavasti puolustaa ihmisoikeuksia ja vastustaa orjuutta, on ensin kyettävä pitämään oma pesä puhtaana, hän päättää US-puheenvuorokirjoituksensa.

Keskukset estivät ainakin 10 onnettomuutta viime vuonna – ”Uudistus ei saa heikentää turvallisuutta merellä”

Kuva: Thinkstock

Liikenne- ja viestintäministeriö puuhaa suuria uudistuksia. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) korostaa, että vähemmän julkisuutta saaneet aikeet eivät saa jäädä niiden varjoon. Yksi niistä on hänen mukaansa meriliikenteen alusliikennepalveluiden yhtiöittäminen, johon Salonen suhtautuu suurella varauksella.

Hän on huolissaan siitä, että yhtiöittäminen heikentäisi Suomen meriliikenteenohjauksen toimivaa yhteistyötä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Tullin ja Trafin kanssa. Tämän huolen jakaa myös Meriliikenneohjaajat ry.

– Yhtiöittämisen myötä meriliikenneohjaus menettää statuksensa viranomaisena. Uhan alla on esimerkiksi oikeus käyttää puolustusvoimien tutkaverkkoa. Nyt tarvitaan vastauksia siihen, kuinka viranomaisten jouheva yhteistyö voidaan turvata tulevaisuudessakin, Salonen vaatii.

Hänen mukaansa Suomen aluevesien valvonnan ja turvallisuuden takaaminen on äärimmäisen tärkeää poikkeustilanteissa.

– VTS-keskukset estivät viime vuonna ainakin 10 onnettomuutta ja samalla mahdollisia ympäristökatastrofeja, Salonen muistuttaa.

Suomessa toimii tällä hetkellä kolme VTS-keskusta. Alusliikenne saa niiltä vuorokauden ympäri informaatio-, liikenteenjärjestely- ja navigaatioapupalveluita. Yhtiöittämisen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

– Uudistusta valmistellaan nopeassa aikataulussa. Se pitää nostaa laajaan keskusteluun ja arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia – mitä lisäarvoa se toisi liikenteenohjaukselle, Kristiina Salonen korostaa.

Keskustelua aiheesta

”Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta” – Mikko Kärnä: Paavo Väyrysestä ei tule presidenttiä, ja minulle tulee lähtö eduskunnasta

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ilmoitti eilen palaavansa eduskuntaan ensi keväänä, ellei tule valituksi presidentiksi.

– Jos kannattajani saavat kootuksi tarvittavan määrän kortteja, olen ehdokkaana ja teen parhaani päästäkseni toiselle kierrokselle ja voittaakseni vaalin. Jos en tulisi valituksi, jatkaisin työtäni Suomen suunnan muuttamiseksi eduskuntavaalien kautta. Niihin valmistautumisen aloittaisin palaamalla eduskuntaan jo seuraavalla kevätistuntokaudella, Väyrynen sanoi.

Kansanedustajaksi valittu on oikeutettu ottamaan tehtävän vastaan milloin tahansa vaalikauden aikana.

Väyrysen todennäköisestä paluusta voi kärsiä moni, mutta ainakin kansanedustajaksi hänen varapaikaltaan noussut Mikko Kärnä.

Kärnä kommentoi Facebook-sivuillaan torstain suuria uutisia. Hän vaikuttaa jo alistuneen kohtaloonsa.

”On niitä tietysti mukavampiakin päiviä ollut. Tukholmaan hävinnyt tai varastettu puhelin, mahatauti ja tieto töiden loppumisesta keväällä.”

Kärnä kirjoittaa kuitenkin uskovansa, että tästäkin selvitään. Hän lupaa jatkaa kansanedustajan töitä täysillä niin kauan kuin töitä on.

”Mutta mielenkiintoisia työtarjouksia otetaan vastaan! Tiesittehän, että seuraaviin eduskuntavaaleihin on ensi keväästä aikaa vuosi?”

Demokraatti uutisoi eilen, että Väyrysen paluu on osa keskustan hurjaa nimirulettia.

Vaikea tapaus tämä lomalla sairastaminen – työtuomioistuimelta meni sormi suuhun, pyytää ennakkoratkaisua EU:n tuomioistuimelta

Kuva: LEHTIKUVA / EIJA KONTIO
Vuosiloma kuuluu ihmisoikeuksiin, SAK laskee.

Työtuomioistuin on pyytänyt ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta siitä, onko Suomen vuosilomalaki EU-oikeuden vastainen. Asiasta kertoo SAK verkkosivuillaan. Asia koskee yksityissektorin työntekijän oikeutta siirtää vuosilomalla sairastuessaan lomapäiviä pidettäväksi myöhemmin myös neljää viikkoa pitemmän loman tilanteessa.

Yli vuoden kestäneissä työsuhteissa lomaa on viisi viikkoa. Vuosilomalaki asettaa näihin lomiin sairausajasta kuusi omavastuupäivää. Näiltä päiviltä ei makseta sairausajan palkkkaa.

Työtuomioistuin pyytää EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua myös siitä, voiko työntekijä vaatia sairastuessaan loman siirtämistä heti ja samalla suoraan työnantajaltaan sairausajan palkan maksamista omavastuupäiviltä.

– Oikeus vuosilomaan ja ansaitun vuosiloman suoja ovat EU:n työaikadirektiivin ja perusoikeuskirjan piirissä. Niiden tulkinnat ratkaisee viime kädessä unionin tuomioistuin, SAK:n lakimies Jari Hellsten sanoo.

EU-tuomioistuimeen lähetettävässä jutussa on kyse Auto- ja kuljetusalan työntekijöitä edustavan AKT:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisestä vuosiloman siirtoa ja sairausajan palkkaa koskevasta kiistasta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vastustanut tapauksen EU-tuomioistuimeen lähettämistä. EK:n näkemyksen mukaan nykyinen tilanne on EU-säännösten mukainen.

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä on useampia tapauksia, joissa ansaittua, neljää viikkoa pitempää lomaa tai sitä vastaavaa, työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta on suojattu kokonaisuudessaan. Tämän linjan soveltaminen voi hyvin perustein johtaa vuosilomalain omavastuupäivien katsomiseen EU-oikeuden vastaisiksi, Hellsten painottaa.

– Oikeuskäytäntö osoittaa, että meillä on asiassa vahvat perustelut eikä AKT:n jutussa ole kyse mistään koepallosta. Tapaus osoittaa myös sen, miten ay-liike puolustaa työntekijöiden oikeuksia ja vie oikeusjuttuja niin sanotusti päätyyn saakka, Hellsten jatkaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus lisäsi kuuden päivän karenssin vuosilomalla sairastamiseen. Päätöstä puidaan nyt leivättömien pöytien ääressä. (Lehtikuva/Rino Rekomaa)

Hallitus poisti vuonna 2013 vuosilomalaista omavastuupäivät EU-oikeuden vastaisina. Samalla loman välitön siirto-oikeus rajattiin kuitenkin koskemaan vain vuosilomalain mukaista lomaoikeutta eli korkeintaan viiden viikon vuosilomaa. Vuonna 2016 Juha Sipilän hallitus muutti lakia ohi kilpailukykysopimuksen niin, että omavastuupäivät koskevat myös viiden viikon lomaa. Käytännössä tämän lainmuutoksen laillisuus joutuu nyt EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.

AKT:n juttua vastaavia tapauksia on SAK:n useampien jäsenliittojen piirissä. Ratkaisu niihin kaikkiin tulee AKT:n oikeudenkäynnin kautta.

 

Pitäisikö potilaan tutkia itse silmänpohjansa? – ”Ei voida puhua yhdenvertaisesta kohtelusta”

Kuva: Demokraatti

Harmaakaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa. Yli 30 prosenttia yli 65-vuotiaista sairastuu siihen. Eläkkeensaajien keskusliitto EKL on saanut huolestuneita yhteydenottoja kaihileikkausten jälkitarkastuksista.

Kaikki sairaanhoitopiirit eivät jälkitarkasta, vaikka Käypä hoito -suositus pitää tarkastuksia tärkeinä. SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on jättänyt hallitukselle asiasta kirjallisen kysymyksen.

Hän vaatii, että kaihileikkauspotilaita pitää kohdella yhdenvertaisesti sairaanhoitopiiristä riippumatta.

– Kaikilla potilailla ei ole taloudellisesti mahdollista käydä yksityisellä sektorilla jälkitarkastuksessa, mikäli sairaanhoitopiiri ei katso sitä tarpeelliseksi.

Ei ole kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropponen ottaa esimerkiksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän. Sen mukaan jälkitarkastuksia ei tarvita, jos potilas on oireeton. Kansanedustaja muistuttaa, että tarkastuksessa on kyse mahdollisten komplikaatioiden varhaisesta toteamisesta.

– Potilaalla ei ole itsellään mahdollisuutta arvioida silmänpainettaan, sarveiskalvon, etukammion ja tekomykiön tilaa tai tutkia silmänpohjaa leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden poissulkemiseksi kuten jälkitarkastuksessa tehdään. Jälkitarkastuksessa ei ole myöskään kyse vain silmälasien tarpeen arvioimisesta.

Mäkisalo-Ropposen mielestä ei voida puhua yhdenvertaisesta ja oikeudenmukaisesta kaihipotilaiden kohtelusta, jos jälkitarkastukseen pääseminen on kiinni kukkarosta.

EKL ja Mäkisalo-Ropponen ovat muutenkin huolissaan erityisesti pienituloisista eläkkeensaajista. Heille terveydenhuollon asiakasmaksut ovat taloutta uhkaava menoerä.

– Useimmin lääkkeistä ja hoidoista joutuvat tinkimään ne, joiden tulot ovat pienet ja terveydentila huono. Näillä potilailla ei ole varaa yksityisen puolen palveluihin.

Keskustelua aiheesta

Lennonjohtajat marssivat ulos neuvotteluista

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Lennonjohtajien yhdistyksen SLJY:n edustajat ovat marssineet ulos työehtosopimusneuvotteluista. Neuvottelut lennonjohtajien työehtosopimuksen uudistamiseksi ovat keskeytyneet, yhdistys kertoo tiedotteessaan.

SLJY:n edustajat marssivat ulos neuvotteluista perjantaina aamupäivällä vastalauseena Palvelualojen työnantajien Paltan toiminnalle.

Yhdistyksen mukaan Palta on toimittanut työtuomioistuimelle käynnissä oleviin tes-neuvotteluihin liittyvää materiaalia, jonka luottamuksellisuudesta osapuolet olivat yhteisesti sopineet.

SLJY:n mukaan neuvottelut olivat tähän mennessä sujuneet hyvin. Lennonjohtajien työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy marraskuun lopussa.