”Orjuus on yhä voimissaan myös Suomessa” – helsinkiläisvaltuutetun koskettava avautuminen: ”Olinhan itsekin kerran heidän asemassaan”

Kuva: Jari Soini
Myös mediapersoonana tunnettu Abdirahim ”Husu” Hussein valittiin vuoden 2017 kuntavaaleissa SDP:n edustajaksi Helsingin kaupunginvaltuustoon.

– Orjuus on yhä voimissaan meillä Suomessakin.

Näin räväkästi otsikoi SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Abdirahim Husu Hussein kirjoituksensa Uuden Suomen puheenvuoropalstalla.

– Kun aikoinaan toimin tulkkina turvapaikkaprosessissa, muistan haastatteluja tehneen viranomaisen kysyneen hakijalta, mitä tämä tekee, mikäli hänelle ei myönnetäkään turvapaikkaa, Hussein taustoittaa kirjoituksessaan.

– Suurin osa vastasi syvään huokaistuaan, ettei heillä olisi siinä vaiheessa enää mitään syytä elää ja että he mieluummin joutuisivat vaikka vankilaan Suomessa kuin palaisivat Somaliaan. Uskon tämän olleen vallitseva mielipide myös muiden turvapaikanhakijoiden kohdalla.

Osa näistä turvapaikanhakijoista on Husseinin mukaan joutunut kokemaan elämässään sellaisia vastoinkäymisiä ja tragedioita, ettei meidän (hän itse mukaan lukien) käsityskykymme sen ymmärtämiseen edes riitä.

– Osaan kuitenkin asettautua heidän asemaansa, samastua tuohon tuskaan ja ymmärtää sen epätoivon, jonka johdosta on valmis tekemään selviytyäkseen melkeinpä mitä tahansa.

– Olinhan itsekin kerran heidän asemassaan, hän lisää.

Hussein muistaa yhden tapauksen, jossa nuori nainen antoi salakuljettajien käyttää itseään seksuaalisesti hyväkseen, jotta hän pääsisi turvaan Suomeen.

– Tiedän perheitä, jotka ovat antaneet kotinsa ja kaiken omistamansa maan salakuljettajille, jotta edes yksi perheestä pelastuisi. Näitä esimerkkejä on tuhansia. Jokaisen tilastoista löytyvän luvun takaa löytyy samanlaisia pelon, hädän ja epätoivon kirjoittamia kertomuksia.

Husseinin mukaan lähtömaissa lähtijöitä kannustetaan tekemään ja uhraamaan kaikkensa, jotta saavuttaisivat tavoitteensa: turvapaikan ja paremman elämän alun uudessa maassa. Olivat olosuhteet mitkä tahansa tai joutuivatpa he minkälaisen kohtelun uhriksi tahansa, tulee heidän vain sietää se, sillä kyse ei ole vain hänen elämästään – vaakalaudalla on koko perheen tulevaisuus.

– Se, mitä en voi hyväksyä hyvinvointivaltiossa ja ihmisoikeuksien, vapauden sekä tasa-arvon puolustajana mielellään esiintyvässä maassa on se, että on olemassa yrityksiä ja ihmisiä, jotka pyrkivät hyötymään tästä tilanteesta. En kykene ymmärtämään, että on olemassa tahoja, jotka kiristävät ja uhkailevat näitä valmiiksi hajalla olevia ihmisraunioita. On käsittämätöntä, ettemme saa heitä kuriin.

Orjuus ei valitettavasti ole mikään historiallinen häpeäpilkku. Ilmiö on voimissaan ja on nykyään suurempi ongelma kuin se on koskaan ollut.

Husseinin mielestä viranomaisillakaan ole käsitystä siitä, kuinka vakavasta ongelmasta on kyse.

Salakuljettajiin turvautumaan joutuneet ihmiset ovat joutuneet jättämään taakseen kaiken heille tutun ja ovat näin jo muutenkin haavoittuvaisessa asemassa. Entistä pahemmaksi tilanne muuttuu, mikäli he ovat ihmiskaupan uhreja ja päätyvät maksamaan matkastaan kovan hinnan täkäläisiin yrityksiin järjestettyinä orjina tai ostamaan itseään ulos loputtomaksi kasvavasta velastaan raadollisessa seksibisneksessä.

Erityisen ongelmallinen tilanne on turvapaikkaprosessin eri vaiheet läpikäyneillä ja kielteisen päätöksen jälkeen paperittomiksi päätyneillä yksilöillä, jotka eivät Suomessa nauti enää turvaa tai suojelua.

– Orjuus ei valitettavasti ole mikään historiallinen häpeäpilkku. Ilmiö on voimissaan ja on nykyään suurempi ongelma kuin se on koskaan ollut. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan tällä hetkellä orjuudessa elää maailmanlaajuisesti 21 miljoonaa ihmistä. Näistä 5,5 miljoonaa on lapsia.

– Orjuutta esiintyi kaikissa tutkituissa maissa, myös täällä meillä. Ihmiskauppa ja velkavankeuteen perustuva pakkotyö ovat orjuuden nimenomaan meillä länsimaissa yleisimmin esiintyviä muotoja.

Suomessa on lainsäädäntö, jonka tehtävänä on turvata kaikkien yhdenvertaisuus ja ihmisarvoinen kohtelu, syntyperästä huolimatta.

– ”Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen”, uskoi jo Miina Sillanpääkin; demarinaisten uranuurtaja ja maamme ensimmäinen naismisteri.

– Näihin arvoihin minäkin elämäni perustan.

Suoranaiseen riistoon ja orjuuttamiseen perustuvalle toiminnalle on Abdirahim Husseinin mielestä oltava nollatoleranssi.

Erityisen ikäväksi tilanteen tekee se, että orjatyöhön ajautuneita riistävät usein juuri heidän omat maanmiehensä, hän toteaa.

Kyse ei Husseinin mukaan ole siitä, etteivätkö orjatyötä teettävät tahot tietäisi tekevänsä väärin ja rikkovansa lakia, vaan siitä, että he röyhkeästi kuvittelevat voivansa asettua lain yläpuolelle ja omaavansa oikeuden olla noudattamatta sitä.

– Mikäli Suomi haluaa jatkossakin uskottavasti puolustaa ihmisoikeuksia ja vastustaa orjuutta, on ensin kyettävä pitämään oma pesä puhtaana, hän päättää US-puheenvuorokirjoituksensa.

”Jos runtattaisiin tämä asia, niin Suomi jaetaan kahtia syvemmin kuin 100 vuoteen” – Niinistön mukaan kansaa on kuultava Nato-jäsenyydestä päätettäessä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Jatkokautta hakeva istuva presidentti Sauli Niinistö toteaa, että kansan mielipidettä on jollain tavalla kuultava Nato-jäsenyydestä päätettäessä. Hänen mukaansa tätä edellyttää myös Nato.

Niinistö ei lämpene ajatukselle, jossa presidentti ja hallitus ”runttaisivat” asian kokonaan kansaa kuulematta.

– Jos vielä runtattaisiin eduskunta päättämään tämä asia, niin Suomi jaetaan kahtia syvemmin kuin sataan vuoteen, se on aivan varma, kokoomustaustainen kansanliikkeen ehdokkaana oleva Niinistö sanoo.

Hänen mukaansa Suomen kaltaisessa perinteisessä demokratiassa kansan mielipide on selvitettävä legitiimisti eli yleisesti hyväksyttävällä tavalla.

– Että myöskin ne, jotka jäävät tappiolle voisivat myöntää sen, että oikein meneteltiin, Niinistö sanoo STT:n haastattelussa.

Hän korostaa, että kansan mielipiteen kuuleminen tapahtuisi vasta neuvotteluiden lopputuloksesta.

Luotettava mittaamisen tapa olisi kansanäänestys, mutta Niinistö hyväksyy myös jonkun muun yhtä luotettavan tavan, jos sellainen löydetään.

Jos asia ajankohtaistuisi, niin kansan mielipiteen kuuleminen voisi Niinistön mukaan olla esimerkiksi mahdollista – joskin vaikeaa – myös eduskunta- tai presidentinvaalien yhteydessä. Silloin asian pitäisi olla vaalien selkeä pääteema.

Suomi ei nykylinjauksen mukaan ole hakemassa Nato-jäsenyyttä, mutta pitää mahdollisuuden siihen avoimena.

EU:ssa ollaan hakemassa myös linjoja talous- ja rahaliiton kehittämisestä.

Puolustusyhteistyön ohella EU:ssa ollaan hakemassa linjoja talous- ja rahaliiton kehittämisestä. Komissio antoi ehdotuksensa rahaliiton uudistamisesta viime keskiviikkona.

Niinistö toteaa ehdotusten lisäävän yhteisvastuuta, mikäli ne toteutuisivat.

– Komission ehdotus on kyllä melkoinen, hän sanoo.

Niinistö ottaa esimerkin omista kokemuksistaan valtiovarainministerinä vakaus- ja kasvusopimuksen ensi vuosista.

– Minulle oli suoraan sanoen pettymys, että noin kolmen vuoden päästä, kun Euroopan unionin hallitukset vaihtuivat, alkoi sopimus käytännössä muuttua. Muuntuminen johti yhteisvastuun suuntaan, vaikka nimenomaan keskeinen pointti oli, että no bail out, ei yhteisvastuuta. Tämä on varmasti tehnyt minusta vähän varovaisen näissä finanssiasioissa, Niinistö sanoo.

Niinistö sanoo näkevänsä ”helposti vähän mörköjäkin” sen suhteen, että linjaukset EU:n puolustusyhteistyön kehittämisestä ja talous- ja rahaliiton uudistuksista koplattaisiin yhteen.

–Finanssipuolen aika reippaan puoleiset ehdotukset eivät toivottavasti heijastu tuonne turvallisuuspuolelle, ettei tule mitään niputusta, Niinistö sanoo.

Niinistö puhuisi puolustuksen sijaan turvallisuusyhteistyöstä. Hän haluaa erottaa turvallisuuden omaksi teemaksi, sillä hän ei muista maailman historiasta unionia, jonka ensimmäinen lähtökohta ei olisi ollut turvan takaaminen unionin jäsenille. EU poikkeaa tästä.

Presidentti voi linjata arvoja ja periaatteita, ei euroja.

Presidentin toiminnan ytimessä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Samalla presidentiltä on kaivattu arvojohtajuutta ja vaalikampanjoissa on nostettu esille myös muun muassa sote-uudistusta.

Niinistön mielestä on vaikea vetää raja, mikä on arvojohtajuutta ja mikä sopimatonta puuttumista sisäpolitiikkaan.

Niinistön mukaan presidentti voi linjata arvoja ja periaatteita, ei euroja tai prosentteja.

– Ihan selvä rajankäynti kulkee minusta silloin kun aletaan puhua esimerkiksi budjettirahoituksesta, Niinistö sanoo.

”Puhemies on kutsumassa palaverin koolle” – Puolueilta odotetaan näkemyksiä kiisteltyihin sopeutumiseläkkeisiin vielä ennen joulua

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskuntapuolueilta odotetaan vielä ennen joulua näkemyksiä, miten ne suhtautuvat kansanedustajille maksettuihin kiisteltyihin sopeutumiseläkkeisiin.

Eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan (sin.) ja eduskuntaryhmien edustajien on määrä keskustella sopeutumiseläkkeistä lähimmän parin viikon aikana.

– Puhemies on kutsumassa tällaisen palaverin koolle vielä ennen joulua, vahvisti pääministeripuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sunnuntaina.

Puhemies Lohelan puoluekollega Simon Elo uskoo, että myös ensimmäistä ulostuloa sopeutumiseläkeasiassa voi odottaa ennen joulua.

– Kyllä se (asia) vaatii vielä ensi vuonna varmasti käsittelyä, mutta sanotaanko, että (ennen joulua odotetaan) vähintään alustavia näkemyksiä (eduskunta)ryhmiltä, mihin suuntaan kehitystä pitäisi viedä, sinisten eduskuntaryhmää johtava Elo kuvailee.

Sopeutumiseläkejärjestelmä on saanut voimakasta julkista kritiikkiä. Ennen vuotta 2011 eduskuntaan valitut kansanedustajat ovat oikeutettuja sopeutumiseläkkeeseen, jos he ovat työskennelleet kansanedustajina vähintään seitsemän vuotta.

Sopeutumiseläke korvattiin vuonna 2011 sopeutumisrahalla, jonka edut ovat sopeutumiseläkettä suppeampia.

Kyseessä on ainutlaatuinen tilanne.

Sinisten Elon mukaan kansanedustajien sopeutumiseläkkeeseen mahdollisesti tehtävät muutokset vaatisivat eduskunnassa varsin laajaa yksimielisyyttä sekä perustuslaillisten näkökohtien huomioimista.

– Täytyy ottaa huomioon myös perustuslailliset kysymykset eli miten voidaan takautuvasti puuttua tällaiseen etuuteen, sanoo Elo.

Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen on jo aiemmin arvioinut, että mahdolliset muutokset kansanedustajien sopeutumiseläkkeeseen menevät myös perustuslakivaliokunnan punnittavaksi.

Viljasen mukaan perusasetelma olisi se, että lähdetään jälkikäteen puuttumaan sellaiseen eläkejärjestelmään, joka on jo olemassa. Hän korostaa, että kyseessä on ainutlaatuinen tilanne.

– Tämä ei vastaa yleisen eläkejärjestelmän vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä. Tässä on luotu järjestelmä, jossa ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä on tavallaan työttömyyden turvan vuoksi luotu erillinen kansanedustajia koskeva eläkejärjestelmä, Viljanen sanoi viime kuussa STT:lle.

Valtakunnansovittelija Helle: Lakko uhkaa yhä vakuutusalaa – sovittelu jatkuu tiistaina

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Vakuutusalaa koskevan lakonuhan sovittelu jatkuu tiistaina aamupäivällä, kertoo valtakunnansovittelija Minna Helle.

Jos sopua ei löydy, ensimmäinen kahden päivän mittainen lakko uhkaa alkaa maanantaina 18. joulukuuta.

Riita koskee työaikoja ja erityisesti viikonloppuna tehtävää työtä. Vakuutusväen liitto on jo julistanut alalle ylityökiellon.

Vakuutusalan työehtosopimuksen piirissä on noin 10 000 toimihenkilöä.

Työriitaa soviteltiin valtakunnansovittelijan johdolla sunnuntaina.

Hallitusryhmät: Alkoholiveroa ei koroteta, jos kauppoihin ei saada 5,5 % vahvuisia juomia

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Alkoholiveroihin kaavaillut korotukset ovat peruuntumassa, mikäli eduskunta ei hyväksy alkoholiprosentin nostoa hallituksen linjaamaan 5,5:een.

Asia vahvistetaan hallitukseen kuuluvista keskustasta ja sinisistä. Myös hallituskumppani kokoomus on aiemmin kytkenyt yhteen alkoholin prosenttikorotuksen ja veronkorotuksen.

Eduskunta äänestää vielä ennen joulua laista, joka toisi nelosoluen ja lonkeron ruokakauppojen hyllyille. Tämän jälkeen olisi tarkoitus päättää alkoholiveron korottamisesta 100 miljoonalla eurolla.

– Nämä liittyvät yhteen. Eli ei tule veronkorotusta, ellei hallituksen esitys tällä 5,5:llä (prosenttirajalla) mene läpi, sanoo hallituspuolue sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

Pääministeripuolue keskustan aiemmin vaatiman kompromissin mukaan hallituspuolueiden kansanedustajat saavat äänestää prosenttirajasta vapaasti eli myös nykyisen 4,7 prosentin rajan puolesta.

Siksi on vielä epäselvää, meneekö hallituksessa linjattu ehdotus 5,5:n prosenttirajasta lopulta läpi.

Se summa pitää tietysti raapia jostain muualta.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vahvistaa, että alkoholin prosenttikorotus ja veronkorotus ovat yhteydessä toisiinsa.

– Näin on näreet, mutta veronkorotuksella on laskettu saatavan 100 miljoonaan euron verotuotto ja se (summa) pitää tietysti raapia jostain muualta sitten siinä tapauksessa (että prosenttikorotus ei toteudu), sanoo Kaikkonen.

Sinisissä uskotaan, että verotuloihin mahdollisesti syntyvä aukko voitaisiin paikata pikaisella aikataululla valtion ensi vuoden budjettiin.

– Nopeassa aikataulussa pitää sitten katsoa, miten se 100 miljoonaa hoidetaan muulla tavalla, mutta olen vakuuttunut, että se pystytään hoitamaan, sanoo Elo.

STT ei sunnuntaina tavoittanut kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Kalle Jokista kommentoimaan asiaa.

Kansliapäällikkö syyttää professoria totuuden monopolisoinnista – ”Kunnianloukkauksen tasoa”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee toteaa Heikki Hiilamon aikaisemmin tänään julkaiseman kirjoituksen kuvastavan juuri sitä ongelmaa mikä Suomessa on yhteiskunnallisen päätöksenteon valmistelussa usein vikana:

– Yhdestä näkökulmasta kompleksisen kokonaisuuden tarkastelua niin, että  keskinäisriippuvuudet jätetään huomioimatta, Sillanaukee kommentoi Demokraatille sähköpostitse. 

Sillanaukeen vastaus liittyy Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon puheenvuoroon, joka julkaistiin aikaisemmin tänään Helsingin Sanomissa.

Hiilamo esitti kirjoituksessaan muun muassa, että sote-uudistuksen keväisessä valmistelussa valmistelijat jyräsivät asiantuntijat ja alemman tason virkamiehet, jotka olivat varoitelleet uudistuksen vaaroista.

– Sote-yritysten lobbarit ja eräät korkeimmat virkamiehet tekivät kaikkensa, ettei soten piiloagenda, sote-yritysten edun ajaminen, olisi paljastunut, Hiilamo kirjoitti, nimeämättä kuitenkaan ketään suoraan syytöksensä kohteeksi.

Esityksen siirryttyä puolestaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, nähtiin siellä Hiilamon mukaan erikoinen näytelmä. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee yritti kumota myös ministeriön omien asiantuntijoiden kritiikin, Hiilamo kirjoitti.

Jutussa yritetään monopolisoida totuutta.

– Hiilamon väite on kunnianloukkauksen tasoa ja jutussa yritetään monopolisoida totuutta, Sillanaukee puolestaan vastaa Demokraatille.

– Nykyinen sekava tilanne kunnissa on seurausta voimassa olevasta lainsäädännöstä eikä minun tai kenenkään muunkaan toimenpiteistä. Me yritämme sosiaali- ja terveysministeriössä ja valtiovarainministeriössä saada aikaiseksi lakia, joka velvoittaisi kaikkia palvelun tuottajia noudattamaan samoja sääntöjä ja velvoitteita maakunnan ja valtion ohjauksessa, niin että palvelun tarvitsija olisi se, jonka etu toteutuu.

Tällä hetkellä näin ei Sillanaukeen mukaan ole erityisesti paljon palveluita tarvitsevien kohdalla.

– Heidän palvelujaan tuottavat jatkossakin julkisen palveluntuottajan lisäksi monet järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. Elämme jo nyt teknologisen murroksen aikaa, joka mahdollistaa muun muassa niin palvelujen tarvitsijalle kuin palvelujen tuottajalle saada parhaita palveluja tai parhaitten osaajien neuvoja muualtakin kuin oman kuntansa tai maakuntansa alueelta. Tämä on huomioitava sote-ratkaisua mietittäessäkin. 

Sillanaukee huomauttaa, että kaikkia palveluita ei ole missään päin Suomea mahdollista saada integroitua saman maakunnallisen tuotanto-organisaation sisään.

– Tämä kokonaisuus on saatava toimimaan niin, ettei palveluntuottajan etu ole ensisijainen vaan nimenomaan palvelujen tarvitsijan.

– Kolmannen sektorin järjestöt ovat hyvin pystyneet osoittamaan kehittäessään palveluja, miten potilaan tai sosiaalipalveluja tarvitsevan etu ei ole erilaisista syistä toteutunut sellaisessa mallissa, jossa keskitetään valta palvelun tuottajalle, oli se yksityinen tai julkinen.

Hiilamo ei kuitenkaan esitä kirjoituksessaan, että sote-uudistus tulisi jättää tekemättä.

Sillanaukee huomauttaa vielä lopuksi, kuinka ”Hiilamon ajatus, että jätettäisiin sote nyt tekemättä, heijastaa ymmärtämättömyyttä siitä ympäröivästä maailmasta, jossa elämme”.

– Osalla asiantuntijoistamme näyttää olevan luulo, että sote on rakennettavissa kirjoituspöytäharjoituksena suljetussa systeemissä, jossa voitaisiin päättää muusta yhteiskunnan toiminnasta tai historiastamme riippumatta aikataulu ja sisältö, Sillanaukee kommentoi.

– Näin ei ole. Jos sote jälleen jäisi tekemättä, tilanne muuttuisi yhä sekavammaksi ja hallitsemattomammaksi.

Hiilamo ei kuitenkaan esitä kirjoituksessaan, että sote-uudistus tulisi jättää tekemättä. Hän puolestaan esittää kirjoituksensa lopuksi, kuinka ”tilanne ei ole toivoton”.

Jutun ensimmäisessä kappaleessa sana ”ongelmana” vaihdettu sanoihin ”usein vikana” klo 18:59.