Orpo kiisti Brysselissä HS-uutisen: ”Ei ole puhuttu sanallakaan”

Kuva: Lehtikuva
Sisäministeri Petteri Orpo sanoo, ettei aseistettujen varusmiesten lähettämisestä itärajalle ole keskusteltu hallituksen maahanmuuttotyöryhmässä.

Aseistettuja varusmiehiä tai reserviläisiä ei ole syytä lähettää itärajalle rajavartijoiden avuksi, sanoo sisäministeri Petteri Orpo (kok.).

Helsingin Sanomien mukaan asiasta on keskusteltu hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ministerityöryhmässä. Ministeri Orpo kiistää väitteen.

– Ei ole puhuttu sanallakaan, hän sanoi Brysselissä saapuessaan EU:n sisäministerien kokoukseen.

Orpo arvelee HS:n uutisen viittaavan mahdollisiin varautumissuunnitelmiin, joita pohditaan viranomaisten välillä.

Aseistettujen varusmiesten lähettäminen itärajalle edellyttäisi lakimuutosta. Varusmiehiä on kuitenkin ollut virka-aputehtävissä esimerkiksi Tornion järjestelykeskuksessa.

– Ehkä siitäkin on tullut syytä siihen, että päivitetään, ovatko toimintatavat ja varautuminen kunnossa, Orpo sanoo.

Hän tähdentää, että asia ei ole ajankohtainen eikä tällä hetkellä tarpeellinen.

– Ratkaisu pitää löytää Suomen ja Venäjän välillä neuvottelemalla. Se ei auta yhtään, jos siellä olisi varusmiehiä.

Orpo arvelee HS:n uutisen viittaavan mahdollisiin varautumissuunnitelmiin, joita pohditaan viranomaisten välillä.

Orpo myöntää, että pitkän itärajan mahdollinen pettäminen lumien sulaessa on iso uhka.

– Jos jotain näin dramaattista kävisi, silloin Suomi on todella suurien kysymysten ääressä. Silloin meidän pitää miettiä paljon muitakin asioita uusiksi.

Myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoo, ettei aseistettuja varusmiehiä tarvita turvaamaan itärajaa. Hän ei halua ottaa kantaa siihen, olisiko lakimuutos syytä tehdä osana varautumista. Sisäministeriön on oltava asiassa aloitteellinen.

Niinistö sanoo Orpon tavoin, ettei asiasta ole keskusteltu hallituksen maahanmuuttotyöryhmässä.

”Tällainen vaalitulos lisää epävakautta” – Katainen kommentoi Italian tilannetta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
katainen

EU-komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan on vielä vaikea arvioida, mihin Italian äänestystulos johtaa.

– Nyt on olennaista se, että italian poliittisen järjestelmän instituutiot pystyvät saamaan vakautta aikaan niin paljon kuin tässä tilanteessa on mahdollista, Katainen sanoi tänään Helsingissä.

Italian pääministeri Matteo Renzi ilmoitti maanantaiaamuna eroavansa, koska koki tappion kansanäänestyksessä perustuslain uudistamisesta.

Perustuslain uudistuksella haluttiin kaventaa huomattavasti parlamentin ylemmän kamarin senaatin valtaa ja vähentää sen jäsenmäärää.

Kysymys on siitä, mitä italialaiset haluavat, sillä Kataisen mukaan EU-komissiossa kunnioitetaan kansalaisten mielipiteitä.

Italian viranomaiset tietävät pankkiensa tilanteen varsin hyvin.

– Ehkä komission kannalta on huolestuttavaa, että kun epävakautta on joka tapauksessa Euroopassa enemmän kuin tarpeeksi, niin aina tällainen vaalitulos sitä lisää. Epävakaudella on työttömyyttä lisäävä merkitys ja työllisyyttä vähentävä merkitys. Sen takia varmaan kaikkia eurooppalaisia tämä tilanne huolestuttaa, Katainen sanoi.

Kataisen mukaan yleisesti arvioituna kaikki sellaiset poliittiset tilanteet, jotka lisäävät epävarmuutta, ovat myrkkyä sekä investoinneille tai talouden vakaudelle ylipäätään.

Kansanäänestyksen jälkeen suurennuslasin alla on Italian pankkien tilanne. Useampi pankki Italiassa on kaavaillut keräävänsä lisää pääomaa yksityiseltä sektorilta. Riskinä on pidetty, että Italian pankkijärjestelmän ongelmat pahenevat ja voivat levitä laajemmallekin,

– Meillä on se käsitys, että Italian viranomaiset tietävät pankkiensa tilanteen varsin hyvin ja tietysti oletetaan, että he toimivat sen mukaan, että vakaus pankkisektorilla vahvistuu tai säilyy, Katainen sanoi.

Miksi Sauli Niinistön kalenteri on tyhjä 7. joulukuuta? — ”Presidentti ei ole koskaan lomalla”

Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig
Suurlähettiläspäivät 2016.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu viikko-ohjelmansa mukaan itsenäisyyspäivänä Presidentinlinnan juhlavastaanoton lisäksi Suomen itsenäisyyden ekumeeniseen juhlajumalanpalvelukseen ja seuraa presidentinlinnan parvekkeelta ylioppilaiden soihtukulkuetta.

Myöhään jatkuvien itsenäisyysjuhlien jälkeisenä keskiviikkona (7.12.) presidentin julkisessa kalenterissa ei ole lainkaan merkintöjä. Paluu normaaliin viikko-ohjelmaan vaikuttaisi olevan edessä vasta torstaina 8.12., kun presidentti tapaa eduskunnan ulkoasianvaliokunnan Mäntyniemessä.

Mistä on kysymys, onko presidentillä raskaiden juhlien vuoksi rokulipäivä? Presidentin kanslian mukaan tästä ei ole kysymys.

– Presidentinlinnassa ei voi tapahtumia 7.12 järjestää, koska päivä menee itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton kalusteiden purkamisessa, presidentin kanslian viestintäasiantuntija Katja Keckman vastaa.

Keckmanin mukaan presidentti ei ole koskaan lomalla, vaan hoitaa aina virkatehtäviään.

– Toki presidentinkin kalenterissa on silti päiviä, joihin ei virallista ohjelmaa ole laitettu. Presidentin julkisessa kalenterissa on vain osa presidentin ohjelmasta.

Perjantaina Presidentilinna on taas vierailukunnossa, kun Niinistö tapaa Ranskan ulkoministerin Jean-Marc Ayraultin.

Keskustelua aiheesta

Lahdesta lähtee eniten päättäjien paikkoja – vain Nakkila tekee kaiken toisin

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
kunnat
Helsinki aikoo pitää kuntavaalien jälkeen valtuustonsa koon ennallaan eli 85:ssä. Kuvassa nykyisiä demarivaltuutettuja: Osku Pajamäki, Thomas Wallgren ja Pentti Arajärvi.

Kaksi kolmasosaa kunnista säilyttää nykyisen valtuustokokonsa ja kolmannes pienentää sitä. Kuntaliiton kyselyn perusteella vain yksi kunta olisi kasvattamassa valtuutettujen määrää. Satakuntalainen Nakkila ilmoittaa lisäävänsä valtuuston paikkamäärää kahdella.

Kuntaliitto lähetti kyselyn marraskuussa kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja vastauksia saatiin 275 kunnalta. Vastausprosentti oli peräti 93.

Vastanneista kunnista 240 on tehnyt päätöksen tulevasta valtuustokoosta. Ainakin 35 kunnassa päätös valtuuston koosta tehdään vasta joulukuussa.

Kuntaliitto arvioi, että ensi huhtikuun kuntavaaleissa valitaan noin 9 100 valtuutettua. Valtuutettujen määrä vähenisi edellisistä vaaleista noin kuudella prosentilla.

Eniten valtuustopaikkoja vähentää Lahti, jossa valtuutettuja on ensi kevään vaalien jälkeen 59 paikkaa, kun 43 paikkaa vähennetään. Kurikka pienentää valtuustoaan 35 paikalla, Loviisa 24 paikalla, Säkylä 21 paikalla ja Sastamala 16 paikalla.

– Lahdessa, Kurikkassa ja Säkylällä on vuoden 2016 alun kuntaliitoksen takia käytössä yhdistetty valtuusto, ja ne pienentävät valtuustokokoja liitossopimuksen mukaisesti. Myös Loviisa ja Sastamala olivat sopineet laajennetusta valtuustokoosta kuluvan valtuustokauden loppuun asti, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom huomauttaa.

Muista kuin kuntaliitoskunnista lukumääräisesti eniten valtuustokokoa supistetaan Janakkalassa, Orimattilassa, Ranualla ja Ylitorniossa, kaikissa 10 valtuustopaikalla.

Käytännössä kaikilla kunnilla on mahdollisuus suurentaa valtuustonsa kokoa.

Savukoski on ennakkotietojen mukaan ainoa kunta, joka on valinnut kuntalaissa säädetyn valtuutettujen vähimmäismäärän eli 13 valtuutettua. Helsingissä on tulevalla valtuustokaudella suurin valtuusto, 85 valtuutettua.

Suhteutettuna kunnan väkilukuun eniten valtuustopaikkoja on Luhangassa (51 asukasta/valtuustopaikka) ja vähiten Helsingissä (noin 7500 asukasta/valtuustopaikka).

Valtuutettujen määrät ovat vähentyneet valtuustokaudesta toiseen. Muutokset ovat selittyneet pitkälti toteutetuista kuntaliitoksista. Uusi kuntalaki mahdollistaa valtuuston suurentamisen ja pienentämisen

Uuden kuntalain mukaan valtuutettujen lukumäärä ei ole enää suoraan sidottu kunnan asukasmäärään. Pienimmällään valtuusto voi olla 13-jäseninen alle 5 000 asukkaan kunnissa ja 79-jäseninen yli puolen miljoonan asukkaan kunnissa eli Helsingissä.

– Käytännössä kaikilla kunnilla on mahdollisuus suurentaa valtuustonsa kokoa ja kolme neljästä kunnasta voi sitä myös pienentää. Päätökset seuraavan valtuuston koosta on tehtävä tämän vuoden loppuun mennessä.

Kuntaliitto julkaisee lopulliset tiedot valtuustojen paikkamääristä tammikuun alkupuolella.

Presidentinvaalien yllättäjä harkitsee ehdolle asettumista taas

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto sanoo harkitsevansa, pyrkiikö hän puolueensa presidenttiehdokkaaksi vuoden 2018 presidentinvaaleihin. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on pyytänyt Haavistoa tavoittelemaan ehdokkuutta. Haavisto sai vuoden 2012 presidentinvaaleissa yli miljoona ääntä.

Vihreät kertoi maanantaina avanneensa haun puolueen presidenttiehdokkuudesta kiinnostuneille. Ehdokkaaksi mieliviä pyydetään ilmoittautumaan puoluehallitukselle helmikuun 9. päivään mennessä.

Suoraan ehdokkaaksi voivat ilmoittautua kansanedustajat ja europarlamentaarikot, joiden katsotaan saaneen valtakirjan ehdokkuuteen kansalaisilta vaaleissa. Ehdokkaaksi voi ilmoittautua myös puolueen jäsenyhdistyksen esittämä henkilö, jos jäsenyhdistyksessä on vähintään sata jäsentä.

Keskustelua aiheesta

”Tämä on loukkaavaa”- opiskelijajärjestöt ajautuivat tukkanuottasille opiskelijavalinnoissa

Kuva: Getty Images
Kuka pääsee korkeakouluun helpoimmin? Siitä kiistellään nyt.

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry ovat ilmaisseet kannanotossa 2.12. huolensa esityksestä lisätä ylioppilastutkinnon hyödyntämistä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Ammattiin opiskelevien pelätään jäävän heikompaan asemaan ylioppilastutkinnon suorittaneisiin verrattuna ja joutuvan uusiin pussinperiin ja umpikujiin.

Ammattiinopiskelevien järjestöjen huoli sai ylioppilaiden etujärjestön, Lukiolaisten liiton pillastumaan.

– Kannanotossa ei tuoda lainkaan ilmi työryhmän koko esitystä toisen asteen tutkintojen laajemmasta hyödyntämisestä. Tämä koskee myös ammatillisen koulutuksen päättöarvioinnin kehittämistä siten, että tutkintotodistus on hyödynnettävissä. Kysymys on myös mitä suurimmissa määrin periaatteellinen: toisen asteen koulutuksen tehtävänä on antaa eväät korkeakouluopiskeluun ja tämä tulisi tunnistaa myös opiskelijavalinnassa.

– Lukiokoulutuksen osalta tämä kysymys on erityisen kriittinen. Lukiokoulutus ei anna ammatillista pätevyyttä, vaan jatko-opintovalmiudet. Olisi käsittämätöntä, jos lukiokoulutuksen tuottamat valmiudet eivät riittäisikään korkeakoulujen opiskelijavalinnassa, Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen ihmettelee.

– Tilastoista on vaikea nähdä, miksi nimenomaan pääsykoejärjestelmä tukisi ammatillisen tutkinnon suorittaneiden siirtymistä korkeakouluun; nykyjärjestelmässä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus valituista on hakijoiden osuutta pienempi.

Työryhmän raportissa on selkeästi esitetty, että ammatillisille opiskelijoille ylioppilaskoetta voitaisiin käyttää samansisältöisen pääsykokeen korvaajana.

– Erityisesti ammattikorkeakoulujen kohdalla tämä ei liene tarpeen, vaan toisen asteen ammatillista tutkintoa voi hyödyntää suoraan. Asia on eri, jos koulutusohjelma edellyttää nykyiselläänkin pohjatiedoiksi lukion oppimäärää. On lisäksi loukkaavaa antaa ymmärtää, että reitti lukiosta korkeakouluun olisi helppo ja mutkaton, kun uusista ylioppilaista kaksikolmasosaa jää koulutuksen ulkopuolelle. Opiskelijavalintojen kehittämisessä ei ole kyse vastakkainasettelusta. Nykytilanne on heikko kaikkien toisen asteen päättävien osalta, Luukkainen muistuttaa.

– Kannanoton mukaan ylioppilastutkinnon kriittinen tarkastelu on unohtunut. Näin ei suinkaan ole, vaan tutkinnon kehittämistä työstetään parhaillaan omassa työryhmässään. Merkittäviä askelia on otettu jo nyt tutkinnon sähköistymisen ja vertailukelpoisuuden parantamisen myötä.

– Siitä olemme samaa mieltä, että ylioppilastutkinnon tutkintomaksut tulee poistaa. Korkeakouluun hakeutumisen tulee olla kaikille maksutonta, Luukkainen päättää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta