Orpo kiisti Brysselissä HS-uutisen: ”Ei ole puhuttu sanallakaan”

Kuva: Lehtikuva
Sisäministeri Petteri Orpo sanoo, ettei aseistettujen varusmiesten lähettämisestä itärajalle ole keskusteltu hallituksen maahanmuuttotyöryhmässä.

Aseistettuja varusmiehiä tai reserviläisiä ei ole syytä lähettää itärajalle rajavartijoiden avuksi, sanoo sisäministeri Petteri Orpo (kok.).

Helsingin Sanomien mukaan asiasta on keskusteltu hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ministerityöryhmässä. Ministeri Orpo kiistää väitteen.

– Ei ole puhuttu sanallakaan, hän sanoi Brysselissä saapuessaan EU:n sisäministerien kokoukseen.

Orpo arvelee HS:n uutisen viittaavan mahdollisiin varautumissuunnitelmiin, joita pohditaan viranomaisten välillä.

Aseistettujen varusmiesten lähettäminen itärajalle edellyttäisi lakimuutosta. Varusmiehiä on kuitenkin ollut virka-aputehtävissä esimerkiksi Tornion järjestelykeskuksessa.

– Ehkä siitäkin on tullut syytä siihen, että päivitetään, ovatko toimintatavat ja varautuminen kunnossa, Orpo sanoo.

Hän tähdentää, että asia ei ole ajankohtainen eikä tällä hetkellä tarpeellinen.

– Ratkaisu pitää löytää Suomen ja Venäjän välillä neuvottelemalla. Se ei auta yhtään, jos siellä olisi varusmiehiä.

Orpo arvelee HS:n uutisen viittaavan mahdollisiin varautumissuunnitelmiin, joita pohditaan viranomaisten välillä.

Orpo myöntää, että pitkän itärajan mahdollinen pettäminen lumien sulaessa on iso uhka.

– Jos jotain näin dramaattista kävisi, silloin Suomi on todella suurien kysymysten ääressä. Silloin meidän pitää miettiä paljon muitakin asioita uusiksi.

Myös puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoo, ettei aseistettuja varusmiehiä tarvita turvaamaan itärajaa. Hän ei halua ottaa kantaa siihen, olisiko lakimuutos syytä tehdä osana varautumista. Sisäministeriön on oltava asiassa aloitteellinen.

Niinistö sanoo Orpon tavoin, ettei asiasta ole keskusteltu hallituksen maahanmuuttotyöryhmässä.

Skinnari: Keskusteluyhteys Yhdysvaltioihin on tärkeä Suomelle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Ville Skinnari matkustaa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanssa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari matkustaa tällä viikolla eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanssa New Yorkiin, Washingtoniin ja Ottawaan. Matkan aiheina ovat erityisesti kansainvälisen oikeuden kehitys sekä perustuslaki- ja ihmisoikeuskysymykset.

– Yhdysvaltain politiikassa on tapahtunut paljon ja nopeasti viimeisten kuukausien aikana. Washingtonissa esille nousee Lähi-idän ja Pohjois-Korean tilanteen lisäksi Suomelle ja EU:lle tärkeä Venäjä-suhde. Suomelle on pienenä maana tärkeää muodostaa ja rakentaa keskusteluyhteyttä Yhdysvaltojen senaatin ja kongressin jäseniin sekä virkamieshallintoon. Se on oikeastaan ainoa mahdollisuus ymmärtää, mitä uuden presidentin taustalla todella tapahtuu, Skinnari sanoo.

Suomelle ajankohtaisista asioista perustuslakivaliokunta on keskeisessä roolissa muun muassa tiedustelulain mahdollisessa muutoksessa.

– Tietojärjestelmien ja tietosuojan merkitys on kasvanut koko maailmassa. Siksi tiedonkulun ja eri toimijoiden rajapintojen ymmärtäminen on tärkeää. Kuka todellisuudessa omistaa tiedon ja tietoturvayhtiöt? Miten estetään sen asiaton vuotaminen ulkopuolisille? Myös Suomessa tulisi ymmärtää tiedustelutiedon ja tietoturvaohjelmistojen omistamisen merkitys.

Miten Trumpin USA tulkitsee perustuslakia?

Skinnarin mukaan perustuslakivaliokunnan kannalta on kiinnostavaa kuulla, miten Trumpin valinnan jälkeen Yhdysvaltojen perustuslakia koskevia tapauksia on tulkittu korkeimmassa oikeudessa.

– Suomi tunnetaan maailmalla aktiivisena toimijana tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistäjänä. USA:n korkeimman oikeuden tulkinnat viime aikoina kiinnostavat ja koskettavat välillisesti koko maailmaa ja myös Suomea, Skinnari arvioi.

Kanadassa eduskunnan perustuslakivaliokunta tapaa parlamentin ylähuoneen laki- ja perustuslakivaliokunnan jäseniä ja tutustuu korkeimman oikeuden lisäksi kielikysymyksiin sekä alkuperäiskansojen ihmisoikeuskysymyksiin.

”Mieleen palaa presidentti Ahtisaaren vuonna 1994 asettama työllisyystyöryhmä…” – Ihalainen ja Urpilainen: Tarvitsemme yhteistä näkymää tulevasta

Kuva: Jari Soini
Lauri Ihalainen.

– Vaikka Suomen taloudessa on vihdoin totuttu näkemään myönteisiä merkkejä, ei hallitus ole saavuttamassa työllisyystavoitettaan, ja pitkäaikaistyöttömyys on ennätyslukemissa.

Tämän toteavat SDP:n kansanedustajat Lauri Ihalainen ja Jutta Urpilainen yhteisessä mielipidekirjoituksessaan, joka on julkaistu Keskisuomalaisessa lauantaina 22.4 ja Ilkassa sunnuntaina 23.4.

– Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten, etenkin miesten, määrä on kasvanut hälyttävästi. Työttömyys on pitkittyessään suurin eriarvoisuuden lähde ja riski syrjäytymiselle, he kirjoittavat.

– Tässä tilanteessa työllisyysasteen nosto on tavoite, jossa ei voi epäonnistua. Työllisyysasteen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä kohentaa julkista taloutta noin 800 miljoonalla eurolla.

Työllisyysasteen nostaminen edellyttää Ihalaisen ja Urpilaisen mielestä yhteistä sitoutumista ja vastuunkantoa hallitukselta, oppositiolta ja työmarkkinajärjestöiltä.

– Mieleen palaa presidentti Ahtisaaren vuonna 1994 asettama työllisyystyöryhmä, joka sai aikaan hyviä tuloksia ja vaikutti Lipposen hallituksen ohjelmaan. Vastaavalle olisi jälleen tarvetta. Tarvitsemme yhteistä näkymää tulevasta.

Sd-edustajien mukaan hallituksen puoliväliriihi olisi luonteva paikka tehdä periaatepäätös tällaisen yhteisen työn aloittamisesta.

Suomi pärjää jatkossakin vain korkealla osaamisella.

Juttu Urpilainen. (Kuva: Kari Hulkko)

Siihen, mitä lähivuosien talous- ja työllisyyspolitiikan ytimessä tulisi olla, he nostavat kirjoituksessa esiin viisi teemaa.

Työllisyyttä tukevia rakenneuudistuksia tulee jatkaa.

Tarvitsemme tulevaisuusinvestointeja.

Koulutuspolitiikka on tehokkainta työllisyyspolitiikkaa pitkällä aikavälillä.

Aktiivinen työvoimapolitiikka on Suomessa takapajuista muihin Pohjoismaihin verrattuna, etenkin resurssien osalta. Sen kehittämiseen on otettava uusi ote.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen aleneva trendi on pysäytettävä.

Teemoja Ihalainen ja Urpilainen avaavat mielipidekirjoituksessaan tarkemmin.

– Näillä askelmerkeillä voimme turvata suomalaisen yhteiskunnan vahvuudet ja menestyksen myös tulevaisuudessa, he päätteeksi toteavat.

Sipilä: ”Uudelleen kohdistamisia tulee” – hallitus pusertaa miljardin säästöjä julkiseen talouteen

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja ulkoministeri Timo Soini (ps.) hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa Kesärannassa tänään.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallitus on päässyt puoliväliriihessä sopuun miljardin säästöistä julkiseen talouteen ja apteekkisääntelyn uudistamisesta.

Sipilän mukaan hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoite on suurin piirtein kasassa, jos talouskasvu olisi kahden prosentin tasolla tästä vuodesta alkaen koko loppukauden.

– Ennusteet eivät kuitenkaan vielä tue tällaista kasvua, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Tavoite velaksi elämisen lopettamisesta 2021 mennessä lasketaan ilman suuria hankintoja, Sipilä sanoi. Hävittäjäkauppa tehdään ainakin osin velaksi.

Työllisyystoimista kerrotaan Sipilän mukaan vasta huomenna. Jos ministereitä päätetään lisätä, myös se päätös tulee huomenna. Sipilän mukaan ei ole kuitenkaan varmaa, päätetäänkö ministerien määrää lisätä.

Uusia leikkauspäätöksiä ei pääministerin mukaan tule, mutta kuntien normeihin tulee muutoksia.

– Kokonaisuudesta ei ole tarkoitus leikata, mutta uudelleen kohdistamisia tulee, hän sanoi.

Itsehoitolääkkeitä ehkä päivittäistavarakauppaan.

Apteekkipalvelujen saatavuutta lisätään nostamalla apteekkien toimipistelupien määrää. Hallitus linjasi, että apteekkisääntelyä joustavoitetaan, mutta apteekkitoiminta säilyy luvanvaraisena.

Lisäksi selvitetään tiettyjen itsehoitolääkkeiden myynnin mahdollista laajentamista päivittäistavarakauppaan. Tämä tehtäisiin lääketurvallisuutta painottaen siten, että esimerkiksi lääkerasvat voisivat tulla päivittäistavarakauppaan, mutta särkylääkkeet eivät.

Linjauksen tavoitteena on lisätä apteekkien määrää Suomessa ja purkaa apteekkilupiin liittyvää sääntelyä nykyjärjestelmän puitteissa.

Fimean kriteeristöä luvan määräytymisessä selkiytetään. Fimealle voitaisiin antaa nykyisestä tilanteesta poiketen mahdollisuus aloitteellisuuteen apteekkiluvan myöntämisessä alueilla, joissa se katsoo apteekkien palvelutason olevan liian matala.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen mukaan säästöjä kuntien menoihin haetaan muun muassa kannustinjärjestelmällä, joka ohjaa tuottamaan palveluja halvemmalla vuoden 2019 jälkeen. Vehviläisen mukaan kannustinjärjestelmä vaatii vielä tarkkaa jatkovalmistelua.

Kuntien säästöjä haetaan myös julkisten tilojen käytön tehostamisesta, johon etsitään niin ikään kannusteita.

Neljännessä kappaleessa on Hornet-kauppa korjattu hävittäjäkaupaksi klo 19.11.

Pohjanmaan demarit siirtäisivät maakuntavaaleja – inhimillisesti ja taloudellisesti kestävän soten syntyminen edellyttää aikalisää

Piirin puheenjohtaja Matias Mäkynen iloitsi kuntavaalien onnistumisista Pohjanmaalla.

Pohjanmaan sosialidemokraattien viikonloppuisessa kevätpiirikokouksessa Kannuksessa puhutti erityisesti eriarvoisuuden kasvu sekä sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset. Piirikokouksesta kajahti myös tiukat terveiset hallituksen puoliväliriiheen.

Pohjanmaan sosialidemokraattien mielestä maakuntavaalit tulisi siirtää kuntavaalien yhteyteen vuoteen 2021. Vaalivalmistelut Pohjanmaalla kuitenkin aloitetaan, sillä hallituksen ratkaisuja on vaikea ennustaa. Piirin puheenjohtaja ja SDP:n puoluehallituksen jäsen Matias Mäkynen sanoo, että tavoitteena on lähteä vaaleihin Vaasan vaalipiirin kolmessa maakunnassa täysillä listoilla. Teemoiksi nousevat kasvu, työllisyys ja hoiva.

–Kolmella maakunnallamme on omat vahvuutensa, joissa emme kilpaile keskenämme vaan kansainvälisillä markkinoilla. Jokaista alaa on tuettava liikenneväyliä kehittämällä – muun muassa Kokkolan satamaväylän syventämisellä, Vaasa-Uumaja -lautan uusimisella, raideliikenteen kehittämisellä Etelä-Pohjanmaalla sekä tärkeiden maanteiden kunnossapidolla, listasi Mäkynen piirikokouspuheessaan.

Kevätpiirikokous järjestettiin Kannuksen upealla työväentalolla.


Eriarvoisuuden kasvu kuriin

Poliittisessa tilannekatsauksessaan Mäkynen lähetti terveisensä hallituksen puoliväliriiheen. Hallituksella on Mäkysen mukaan mahdollisuus tehdä päätöksiä työllisyyden parantamiseksi sekä tilaisuus tarkistaa linjaansa, jotta eriarvoisuuden kasvu saadaan pysäytettyä.

Sipilän hallituksen tekemät leikkaukset muun muassa koulutukseen ja ihmisten perusturvaan ovat vain vauhdittaneet eriarvoisuuden kasvua. Hallitus on kasvattanut kansalaisten tuloeroja myös veropolitiikallaan, Mäkynen sanoi poliittisessa tilannekatsauksessaan.

–Pelkkä työryhmien asettaminen ei vähennä eriarvoisuutta, vaan tarvitaan oikeudenmukaisia poliittisia päätöksiä, muistutti Mäkynen.

Mäkysen mukaan mikään puolue ei kiistä sote-uudistuksen tarvetta, mutta siinä olisi tarpeen ottaa aikalisä. Hän muistutti, että ”pakolla ja kiireellä” tehtävän ”vuosisadan uudistuksen” tavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta. Asiantuntijatkin varoittavat kasvavista terveyseroista ja nousevista asiakasmaksuista.

–Sote-uudistukselle on yhdessä ja parlamentaarisesti mietittävä inhimillisesti ja taloudellisesti kestävät askelmerkit, Mäkynen sanoi.

Sotesta käydyssä keskustelussa Jukka Pekka Matintupa Alajärveltä kantoi huolta maaseutukaupunkien terveyskeskusten kohtalosta.

–Hallituksen malli uhkaa johtaa palveluverkon supistamiseen, eikä valinnanvapaus tule toteutumaan tasa-arvoisesti kaikkialla. Reuna-alueet kärsivät ja yksityisiä palveluntuottajia nämä seudut eivät kiinnosta, Matintupa ennusti.

Piiri tarjosi piirikokousväelle lounaan soppatykistä kiitokseksi kuntavaalityöstä.


Kuntavaalien onnistumisista iloittiin

Piirikokouksessa riitti myös puhetta kuntavaalien tuloksesta. Vaasan vaalipiirissä SDP:n kannatus kasvoi 0,3 prosenttia ja ääniä saatiin noin tuhat enemmän kuin viime kuntavaaleissa. Vaalipiirin 40 kunnasta 26:ssa SDP nosti kannatustaan.

Heli Hokkanen kertoi kokousväelle, miten Ähtärissä onnistuttiin kasvattamaan kannatusta kuudella prosenttiyksiköllä. Kaksi lisäpaikkaa valtuustosta irtosi ehdokasmäärän kasvun, ikärakenteeltaan monipuolisen listan ja aktiivisen vaalityön ansiosta.

–Ähtärissä pitkästä aikaa oikeasti haravoitiin työpaikat ehdokashankinnan aikana ja järjestettiin aiempaa enemmän vaalitilaisuuksia. Seuraavaksi on huolehdittava uusien luottamushenkilöiden kouluttamisesta ja valittava kummit jokaiselle uudelle valtuutetulle, hän kertoi.

Kari Urpilainen Kokkolasta muistutti poliittisen jännitteen merkityksestä vaalitaistossa – nyt todellinen jännite liittyi koulutusleikkauksiin.

– Keski-Pohjanmaallakin koulutus on ollut se keskeisin voimavara, johon maakunnan myönteinen kehittyminen on perustunut. Onneksi puoluekokous helmikuussa yhtyi puolueosastomme aloitteeseen siitä, että jokaisessa maakunnassa tulee turvata korkeakoulupalvelut, kiitteli Kari Urpilainen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Vapaavuoren mieli muuttui – osa kohutusta siirtymäkorvauksesta hyväntekeväisyyteen

Kuva: Pekka Sipola

Euroopan investointipankin varapääjohtajan tehtävän jättävä Jan Vapaavuori (kok.) kertoo lahjoittavansa osan siirtymäkorvauksestaan hyväntekeväisyyteen.

Vapaavuori kirjoittaa blogissaan, että hänellä on juridinen oikeus siirtymäkorvaukseen, mutta järjestelyn moraalinen oikeutus ja hyväksyttävyys voidaan hänen mukaansa hyvällä syyllä kyseenalaistaa.

Vapaavuori kirjoittaa, että ottaessaan pormestarin tehtävän vastaan hänen ansionsa laskevat selvästi suhteessa EIP:n palkkatasoon. Hän sanoo, että ei kuitenkaan koe oikeaksi eikä kohtuulliseksi, että hänelle korvattaisiin alentuneen ansiotason aiheuttamia menetyksiä.

Hän sanoo, että on kuitenkin itse vapaaehtoisesti pyrkinyt uuteen tehtävään kesken EIP:ssa olevan toimikauden.

Pormestarina kesäkuussa todennäköisesti aloittava Vapaavuori on saamassa investointipankista noin 9 600 euron kuukausittaisen korvauksen.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä viime viikolla Ilta-Sanomat.

Vielä pari päivää sitten, viime perjantaina, Vapaavuori sanoi Iltalehdelle, ettei hän ole aikeissa kieltäytyä siirtymäkorvauksestaan.

– En näe syytä jättäytyä laillisista oikeuksista, jotka automaattisesti kohdalleni tulevat, hän tuolloin kommentoi lehdelle.

Lahjoituksen kohde ei ole vielä tiedossa.