Politiikka

Orpo raottaa kantojaan, miten kiinteistöveroja kiristettäisiin: ”Kyllä se on parempi suunta”

Lehtikuva / Markku Ulander
Lehtikuva / Markku Ulander
Lehtikuva / Markku Ulander

Hallitus sopi puoliväliriihessään, että varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pieni- ja keskituloisilta ensi vuoden alusta. Tämä nipistää kunnilta tuloja noin 90 miljoonaa euroa, mikä pitää korvata jollakin tavalla.

Hallituksen mukaan toimien kuntataloutta heikentävä vaikutus on määrä kompensoida peruspalveluiden valtionosuuksia, kuntien yhteisöveron jako-osuutta sekä kiinteistöveron alarajoja korottamalla.

Lukuina esillä on ollut valtionosuuksien kasvattaminen 25 miljoonalla, kiinteistöveron alarajan korottamisesta taasen nyhtäistäisiin 25 miljoonaa ja yhteisöverosta 60 miljoonaa euroa.

Kiinteistöveron alarajan nosto nousi tänään esiin myös eduskunnassa, kun siellä käytiin keskustelua valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2018—2021.

Yle oli uutisoinut aamulla, että hallitus ei ole vielä päättänyt millä tavoin kiinteistöveron uusin korotus tehdään, eli kohdistuuko nosto esimerkiksi vain yleiseen tai pysyvästä asunnosta maksettavan vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroon.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi tänään Demokraatille ennen eduskunnan täysistuntoa, että 90 miljoonan summaa valmistellaan rauhassa syksyyn mennessä.

– Yhdessä kuntakentän kanssa katsotaan, mikä se järkevä ratkaisu olisi – yhteisöveron jako-osuuden muutos, kiinteistövero, onko jotakin muita elementtejä, niistä haetaan ratkaisuja, Orpo totesi.

”Sellaisia ratkaisuja, joissa keskiluokkaisen palkansaajan asumiskustannukset eivät kovasti nousisi.”

Kysymykseen henkilökohtaisesta näkemyksestä siitä, voiko kiinteistöveron alarajan nosto vaikuttaa hallituksen omia tavoitteita vastaan eli kävisi niin, että asumiskustannukset nousevat, Orpo vastasi:

– Jos nyt sen sanoisi, että koettaisi katsoa sellaisia ratkaisuja, joissa keskiluokkaisen palkansaajan, niin sanotun tavallisen suomalaisen asumiskustannukset eivät kovasti nousisi.

Tämän jälkeen Orpo antoi ymmärtää omana kantanaan, että paineet kiinteistöverojen alarajan nostolle ovat suuremmat yleisen kiinteistöveron puolella ja esimerkiksi tyhjän tonttimaan osalta.

– Kyllä se on parempi suunta. Mutta jätetään kaikki vielä auki siihen, että haetaan fiksu ratkaisu, mikä tukee myöskin työllisyyttä, hän totesi.

Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti on 14 pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kunnassa yleisen veroprosentin päälle vielä 3 prosenttiyksikköä.

Kymäläinen huolissaan eläkeläisten puolesta.

Tänään eduskunnan täysistunnossa SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen totesi päivähoitomaksujen alentamisen olevan positiivinen asia. Hän kuitenkin nosti esiin kiinteistöverosta rahoittamisen ongelmat.

Kymäläinen sanoi, että tämän hallituskauden aikana Kuntaliiton arvioiden mukaan hallitus on korottanut 20 prosenttia kiinteistöveroja.

Kymäläinen on huolissaan perheistä, joille korkeat asumiskustannukset aiheuttavat huolia.

– Samalle te aiheutatte näitä taloudellisia ongelmia myös eläkeläisille, Kymäläinen sanoi hallituksen toimiin viitaten.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah oli liikkeellä samalla asialla.

– Onko niin, että erityisesti pienituloisten eläkeläisten kohdalla, joilla tällä hetkellä jo asumismenot saattavat olla noin 40 prosenttia menoista, kiinteistöveron korotus entisestään tulee nostamaan heidän asumisensa kuluja? hän kysyi.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat