tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Orpo raottaa kantojaan, miten kiinteistöveroja kiristettäisiin: ”Kyllä se on parempi suunta”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Hallitus sopi puoliväliriihessään, että varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pieni- ja keskituloisilta ensi vuoden alusta. Tämä nipistää kunnilta tuloja noin 90 miljoonaa euroa, mikä pitää korvata jollakin tavalla.

Hallituksen mukaan toimien kuntataloutta heikentävä vaikutus on määrä kompensoida peruspalveluiden valtionosuuksia, kuntien yhteisöveron jako-osuutta sekä kiinteistöveron alarajoja korottamalla.

Lukuina esillä on ollut valtionosuuksien kasvattaminen 25 miljoonalla, kiinteistöveron alarajan korottamisesta taasen nyhtäistäisiin 25 miljoonaa ja yhteisöverosta 60 miljoonaa euroa.

Kiinteistöveron alarajan nosto nousi tänään esiin myös eduskunnassa, kun siellä käytiin keskustelua valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2018—2021.

Yle oli uutisoinut aamulla, että hallitus ei ole vielä päättänyt millä tavoin kiinteistöveron uusin korotus tehdään, eli kohdistuuko nosto esimerkiksi vain yleiseen tai pysyvästä asunnosta maksettavan vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroon.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi tänään Demokraatille ennen eduskunnan täysistuntoa, että 90 miljoonan summaa valmistellaan rauhassa syksyyn mennessä.

– Yhdessä kuntakentän kanssa katsotaan, mikä se järkevä ratkaisu olisi – yhteisöveron jako-osuuden muutos, kiinteistövero, onko jotakin muita elementtejä, niistä haetaan ratkaisuja, Orpo totesi.

”Sellaisia ratkaisuja, joissa keskiluokkaisen palkansaajan asumiskustannukset eivät kovasti nousisi.”

Kysymykseen henkilökohtaisesta näkemyksestä siitä, voiko kiinteistöveron alarajan nosto vaikuttaa hallituksen omia tavoitteita vastaan eli kävisi niin, että asumiskustannukset nousevat, Orpo vastasi:

– Jos nyt sen sanoisi, että koettaisi katsoa sellaisia ratkaisuja, joissa keskiluokkaisen palkansaajan, niin sanotun tavallisen suomalaisen asumiskustannukset eivät kovasti nousisi.

Tämän jälkeen Orpo antoi ymmärtää omana kantanaan, että paineet kiinteistöverojen alarajan nostolle ovat suuremmat yleisen kiinteistöveron puolella ja esimerkiksi tyhjän tonttimaan osalta.

– Kyllä se on parempi suunta. Mutta jätetään kaikki vielä auki siihen, että haetaan fiksu ratkaisu, mikä tukee myöskin työllisyyttä, hän totesi.

Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti on 14 pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kunnassa yleisen veroprosentin päälle vielä 3 prosenttiyksikköä.

Kymäläinen huolissaan eläkeläisten puolesta.

Tänään eduskunnan täysistunnossa SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen totesi päivähoitomaksujen alentamisen olevan positiivinen asia. Hän kuitenkin nosti esiin kiinteistöverosta rahoittamisen ongelmat.

Kymäläinen sanoi, että tämän hallituskauden aikana Kuntaliiton arvioiden mukaan hallitus on korottanut 20 prosenttia kiinteistöveroja.

Kymäläinen on huolissaan perheistä, joille korkeat asumiskustannukset aiheuttavat huolia.

– Samalle te aiheutatte näitä taloudellisia ongelmia myös eläkeläisille, Kymäläinen sanoi hallituksen toimiin viitaten.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah oli liikkeellä samalla asialla.

– Onko niin, että erityisesti pienituloisten eläkeläisten kohdalla, joilla tällä hetkellä jo asumismenot saattavat olla noin 40 prosenttia menoista, kiinteistöveron korotus entisestään tulee nostamaan heidän asumisensa kuluja? hän kysyi.

Keskustelua aiheesta

IL-kysely: 44 % vastanneista arvioi Suomen varautumisen terrorismiin huonoksi, maahanmuuttoasenteet jyrkentyneet

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Turun joukkopuukotuksen jälkeen suomalaisten asenteet maahanmuuttopolitiikassa ovat jyrkentyneet, kertoo Iltalehti.

Taloustutkimuksella teetetystä verkkokyselystä käy ilmi, että 58 prosenttia vastaajista kannattaa kovaa linjaa maahanmuuttoasioissa, eli viranomaisten toimivaltuuksien lisäämistä ja maahanmuuttopolitiikan kiristämistä.

Pehmeitä keinoja, kuten kotouttamista ja kehitysapua suosivien osuus on pienentynyt 33 prosenttiin. Ylen huhtikuussa teettämässä tutkimuksessa vielä puolet vastaajista kannatti pehmeitä keinoja, kun taas kovien keinojen puolella oli noin 40 prosenttia.

Iltalehden kyselystä käy ilmi, että noin puolet suomalaisista uskoo Suomen varautuneen erittäin tai melko hyvin terrorismin uhkaan. Vastaavasti 44 prosenttia arvioi varautumisen olevan huonoa.

Lisäksi suurin osa suomalaisista olisi valmis lisäämään viranomaisten määrää. Lehden mukaan 80 prosenttia vastaajista kannattaa poliisien määrän lisäämistä sekä tiedustelulain nopeaa hyväksymistä eduskunnassa.

Verkkopaneelina toteutettuun kyselyyn vastasi 1 177 ihmistä. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708232200346985_u0.shtml
http://yle.fi/uutiset/3-9580867

Presidenttipari juhlii Suomea Tukholmassa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio Viron presidentti Toomas Henrik Ilveksen kotitilalla Ärmassa, Virossa keskiviikkona 18. toukokuuta 2016.

Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio osallistuvat tänään Tukholmassa Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlintaan.

Vierailu alkaa Ruotsin kuningas Kaarle Kustaan ja kuningatar Silvian tarjoamalla lounaalla Kuninkaanlinnassa. Presidenttipari osallistuu myös Suomi 100 -kaupunkifestivaalin avajaisiin Kungsträdgårdenissa.

Kolmepäiväinen kaupunkifestivaali on suurin Suomen ulkopuolella järjestettävä itsenäisyyden juhlavuoden tapahtuma, presidentin kansliasta tiedotetaan.

Presidentti Niinistö ja kuningas Kaarle Kustaa osallistuvat myös Suomen suurlähetystöllä järjestettävään juhlaseminaariin. Sekä presidentti että kuningas pitävät talousseminaarin alussa puheen.

Rouva Haukio ja Ruotsin kuningatar Silvia tutustuvat valokuvanäyttelyyn, joka niin ikään juhlistaa satavuotiasta Suomea.

Keskustelua aiheesta

USU: Poliisihallitus miettii järeämpiä aseita poliisipartioiden matkaan

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Poliisihallituksessa pohditaan nyt järeämpää aseistusta virkatehtävissä.

Turun viime perjantain tapahtumat voivat muuttaa poliisin toimintatapoja ja varustusta. Poliisihallituksen poliisitarkastajan Ari Alasen mukaan tarkastelussa on etenkin valmiustaso.

– Olemme eläneet rauhassa tämän asian (terrorismi) suhteen. Turvallisuustilanteemme on kuitenkin muuttunut, ja poliisin on otettava se huomioon, Alanen kommentoi tämän aamun Uutisssuomalaiselle.

Alasen mukaan poliisin varustusta, esimerkiksi aseistusta, ehkä lisätään.

– Pohdimme, mitä aseistusta ja suojavarusteita poliisimies ottaa mukaansa kun lähtee kentälle. Jos Turun kaltaiseen tilanteeseen törmätään, on toimintakyky oltava mahdollisimman korkea.

Alasen mukaan merkittäviä varustepuutteita Suomen poliisissa ei ole. Kysymys on siitä, mitä poliisilla on kenttätoiminnassa mukana.

– Tätä jatkossa terävöitetään. Aseistuksen ohella kyse on myös suojavälineistä kuten liiveistä ja kilvistä.

Poliisihallitus on jo jonkin aikaa muokannut varautumissuunnitelmaa, jossa on pohdittu, mikä on varautumisen aste eri uhkatilanteissa.

Ylen mukaan Poliisihallitus on pohtinut mahdollisuutta, että poliisimies voisi kantaa virka-asetta mukanaan myös työmatkoilla julkisessa liikenteessä.

Poliisi joutui perjantaina ampumaan Turussa marokkolaismiestä reiteen. Puukottaja loukkaantui ja hänet toimitettiin sairaalahoitoon.

 

Kymenlaaksossa viritellään sote-kuntayhtymää – usko maakuntauudistuksen toteutumiseen koetteilla

Kouvolan kaupunginhallitus on kutsunut Kymenlaakson kunnat ja sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean neuvottelemaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustamisesta.

Asia lähti liikkeelle pari viikkoa sitten kaupunginhallituksen yksimielisenä aloitteena, Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Kymenlaakson maakuntahallituksen puheenjohtaja Harri Helminen (sd.) kertoo Demokraatille sosialidemokraattien kesäkokouksessa Kouvolassa tänään.

– Nyt Hamina, Kotka, Kouvola ja Carea keskustelevat ensi tiistaina ensimmäisen kerran asian tiimoilta. Olen käsittänyt, että myös muissa kaupungeissa on hyvin vahva tahto toimia tässä, Helminen jatkaa.

Myös SDP:n kotkalainen kansanedustaja Sirpa Paatero istuu maakuntahallituksen pöydän ympärillä.

– Kun tuntuu, että maakuntamallin etenemisessä on ollut haasteita, huoli sosiaali- ja terveyshuollosta on vienyt siihen tilanteeseen, että pitäisikö sotea kuitenkin tehdä kuntayhtymäpohjaisena, Paatero toteaa.

Käytännössä uuden sote-kuntayhtymän valmistelussa ja organisoinnissa valmistauduttauduttaisiin niin mahdollisen maakunnan käynnistymiseen kuin samalla sote-palvelujen järjestämiseen riittävällä väestöpohjalla, mikäli maakuntauudistus ei toteudukaan.

”Koimme karvaan pettymyksen”.

Helmisen mukaan Kouvolan kaupunginhallituksen aloite oli tiivistettynä lähteä valmistelemaan kuntayhtymää, joka hoitaa kokonaisuudessaan sote-asiat.

– Ajatukset ovat hyvin pitkälle lähteneet liikkeelle siitä, että sovimme Kymenlaaksossa etelän ja pohjoisen välillä, että Kotkassa on keskussairaalatyyppinen pääsairaala ja että Kouvolassa on myös yhteispäivystyssairaala. Koimme kuitenkin karvaan pettymyksen täällä pohjoispäässä, kun nykyinen hallitus runttasi läpi (2016) terveydenhuoltolain uudistuksen, Helminen taustoittaa.

Terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolain muutoksen seurauksena yhteispäivystys ja leikkaustoiminta on pian lakkaamassa Pohjois-Kymen sairaalasta.

– Tätä ei ole Kouvola eikä Kotka torpannut tätä Pohjois-Kymen sairaalan toimintaa, vaan sen torppasi valtakunnan hallitus. Se täytyy muistaa. Ja tästä syystä me haluamme tulevaisuudessa pitää vahvasti soten julkisen puolen hanskassa, ettei tämä ihmisille tärkeä yhteiskunnallinen toiminta mene bisnespuolen alttarille, Helminen sanoo.

”Jos maakuntamalli tulee, tämä on yksi osa sitä.”

Helmisen sanoin usko maakuntauudistuksen tulemiseen on alkanut horjua ja sen vuoksi sote-kuntayhtymää on lähdetty nyt pohtimaan rinnalla.

– Maakuntahallituksen keskusteluissa viime maanantaina sivuttiin asiaa ja siellä oli ihan hyvä suhtautuminen kokonaisuutena ottaen aloitteeseen. Sieltä tulee tukea. Se nähdään hyvänä myös siinä mielessä, että jos sote- ja maakuntauudistus tulee, tämä on hyvää pohjatyötä sitäkin silmällä pitäen. Silloin voidaan vahva julkisen puolen toimija siirtää sinne eikä päästä liikaa paloittelemaan, Helminen sanoo.

Miten kahta uudistusta voi valmistella samaan aikaan?

– Joka tapauksessa tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen. Sehän oli se, mistä tämä koko juttu lähti liikkeelle. Sen takia emme ajattele, että on mitenkään kaksi erillistä uudistusta vaan joka tapauksessa tätä (sote-kuntayhtymä) viedään eteenpäin. Jos se maakuntamallikin tulee, tämä on yksi osa sitä, Sirpa Paatero toteaa.

Keskustelua aiheesta

”Suurin jakovaara tulee hallituksen sisältä” – SDP pitää veropolitiikassaan pienituloisten puolta

Kuva: Jari Soini
Krista Kiuru, Antti Rinne ja Antti Lindtman välittivät hallitukselle tiukat budjettiterveisensä.

SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksen mediatilaisuudessa SDP:n puheenjohtajalta Antti Rinteeltä ja eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Antti Lindtmanilta tivattiin tarkennuksia SDP:n veropoliittisiin linjoihin.

Antti Rinne muistutti todenneensa kokouksen puheessaan, että jos veronkevennysvaraa on, se pitäisi käyttää pieni- ja keskituloisten hyväksi.

SDP:n näkökulmasta tuota varaa voisi olla tällä hetkellä ehkä 200 miljoonaa, Rinne arvioi varovaisesti. Hallituksen hyvätuloisille ojennetun yrittäjävähennyksen uudelleenkohdentamisella sitä voisi oppositiojohtaja Rinteen mukaan olla irrotettavissa 160 miljoonaa euroa lisää.

– Lähtökohta minun viestissä oli se, että tämä hallitus on tehnyt niin paljon veronkevennyksiä tämän vaalikauden aikana, yli 4 miljardia kaiken kaikkiaan. Viimeksi veroilla maksettavaksi tuli kiky-ratkaisu kokonaisuudessaan. Sen hinta ilman veronkevennyksiä on miljardi euroa vähemmän verotuloja. Se on kiky-ratkaisun vaikutus koko julkisen talouden tasapainoon, Rinne sanoi.

– Minun huoli on nyt se, ettei veropohjaa rapauteta niin, että hyvinvontipalveluista joudutaan entistä enemmän leikkaamaan tulevaisuudessa. Tämä hallitus on rahoittanut varakkaiden veronkevennyksiä velalla ja samaan aikaan leikannut pieni- ja keskituloisilta toimeentulosta, eläkekäisiltä, työttömiltä, lapsiperheiltä, opiskelijoilta tai koulutuksesta. Tämä on meidän huoli, ettei tätä enää jatketa, hän lisäsi.

”Suurituloisten vapauttaminen lamatalkoista ei vastaisi suomalaisten oikeudentuntoon.”

Antti Lindtman tuki Rinteen kantoja. Eli jos veronkevennyksiin on varaa, se pitää SDP:n mukaan kohdistaa nimenomaan pienituloisten ihmisten työn verotukseen.

Hän kantoi huolta siitä, että hallituksen puolelta on jälleen nostettu esiin uusia veronkevennyksiä. Tästä hän nosti esiin myös rikkaisiin kohdistuvan solidaarisuusveron, joka SDP:n mukaan on pidettävä voimassa.

– En usko, että ajatus, että näistä lamatalkoista vapautetaan ensimmäisenä suurituloiset, vastaa suomalaisten oikeudentuntoa, Lindtman sanoi.

Kun hallitus on puhunut ”jakovaarasta”, Lindtmanin mukaan näyttääkin nyt siltä, että suurin jakovaara tulee hallituksen sisältä.

Jos pieni- ja keskituloisten verohelpotusten lisäksi on varaa verohelpotuksiin, Lindtman vaatikin, että tällöin pitää aloittaa jostakin muusta kuin solidaarisuusverosta.

Hänen mukaansa kannattaisi aloittaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisten lomarahojen leikkauksien perumisesta.

”Hallitus otti vallan … ja sillä on myös valta perua.”

Rinne puuttui myös johtajien palkankorotuksiin.

– Jos jonkin yhtiön yksittäisen johtajan palkankorotus miljoonatuloilla entisestään voi olla 65 %, kyllä tässä on sellainen tilanne, että myöskin palkansaajilla on oikeus palkankorostusta kohtuudella odottaa työmarkkinapöydästä.

Hän jatkoi, että työnantaja on saanut aika paljon erilaisia etuja Sipilän (kesk.) hallituksen toimesta. Tämän vuoksi Rinteen viesti työmarkkinapöytään on, että nyt on aika säällisille palkankorotuksille.

– Tämä nimenomaan liittyy veropolitiikkaan. Minä en puhu mistään prosenteista, vaan jottei jouduta verojen kautta ongelmiin hyvinvointivaltion palvelujen rahoittamisessa, sen takia palkankorotus on tärkeä ostovoiman kannalta, hän tarkensi.

Lindtman palasi lomarahojen leikkauksiin ja niiden perumiseen ja totesi, että kyse on viestistä hallitukselle.

– Jos muistaa, mikä oli leikkausten tausta, niin taustahan oli se, että hallitus otti vallan ajaa tätä leikkausta ja sai siihen työnantajat mukaan. Tämä on peräisin hallituksen tahtotilasta, että julkisen sektorin työntekijöille täytyi kohdistaa erillinen lomaetuuksien heikennys, Lindtman sanoi.

– Kun hallitus on tämän vallan ottanut, hallituksella on valta myös purkaa tämä. Jos hallitus sanoo burjettiriihen tiedotustilaisuudessa, että sen tahtotila on lomarahaleikkeusten peruminen ja he ovat valmiita julkiselle sektorille kompensoimaan, olen ”melko mikko” eli erittäin varma siitä, että löydetään tapa, jolla se vuodelta 2018 ja 2019 voidaan purkaa.

– Tämä on kipupiste tulevalla työmarkkinakierroksella ja meidän vahva viesti hallitukselle on se, että tämä kipupiste kannattaisi purkaa ennen liittokierrosta, Lindtman sanoi kannustaen lomarahojen leikkausten perumiseen.

Rinne muistutti, että julkisen sektorin pienpalkkaisilla työntekijöillä kuten sairaanhoitajilla, laitoshoitajilla, opintoavustajilla lomarahojen poisto on vaikuttanut selkeästi tuloihin. Hän surikin sitä, että tämä vaikutti heidän perheisiin muun muassa niin, että lomamatkat ovat jääneet tekemättä.

SDP:n eduskuntaryhmä kokousti tänään Kouvolassa, kesäkokous jatkuu huomenna Kotkassa.

Keskustelua aiheesta