Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sai vastattavakseen kysymyksen, jakaako hän Huhtasaaren pelon.

– En pidä realistisena sitä että Yhdysvalloista tulisi kommunistinen valtio. En ole tutustunut tähän kommenttiin, enkä halua sitä nyt ihan kuulopuheiden perusteella kommentoida, Halla-aho totesi.

Halla-aho puntaroi presidentti Donald Trumpin kauden politiikkaa kaiken viime aikoinakin Yhdysvalloissa tapahtuneen jälkeen.

Halla-aho sanoi olevansa edelleen sitä mieltä, että monet Trumpin linjauksista, joilla hän aikanaan valittiin presidentiksi ja joita hän aktiivisesti edisti presidenttinä ovat Yhdysvaltain etujen mukaisia ja maailman etujen mukaisia. Hän nosti esiin Trumpin politiikan liittyen maailmankauppaan, Kiina-politiikan sekä siirtolaispolitiikan.

Paneelissa olivat mukana myös vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Kemppainen kertoi, ettei pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin päässyt paikalle aikataulusyistä.

USA:ssa Trumpin kannattajia ryntäsi viime viikon mellakassa kongressirakennukseen. Tilanne viime päivinä on ollut muutoinkin USA:ssa varsin kaoottinen.

– Nämä ovat erittäin valitettavia tapahtumia, joita viime päivinä on nähty Yhdysvalloissa. Mielestäni on harmillista myös Trumpin ajamien poliittisten tavoitteiden kannalta, että hän jättää itsestään tällaisen muiston kieltäytymällä hyväksymästä presidentinvaalien tulosta ja käyttäytymällä muutenkin asiattomasti tässä tilanteessa. Mutta ei tämä mielestäni millään tavalla mitätöi niitä poliittisia tavoitteita, joita Trump presidenttinä edisti, Halla-aho jatkoi.

Maria Ohisalo sanoi tietyllä tavalla ymmärtävänsä, minkä takia ”perussuomalaiset haluaa kääntää tämän keskustelun johonkin ihan muuhun kuin mitä siellä Capitolin kukkulalla tapahtui”.

– Meidän pitäisi keskustella siitä, että siellä oli väkivaltainen vallankaappausyritys, josta tulee jatkuvasti lisätietoa. Se, mitkä ne poliittiset teot toisaalla ovat olleet, on eri asia.

– Nimenomaan, Halla-aho sanoi väliin.

– Viha, väkivaltaan kannustaminen, valheet, kaikki tämä, vuosia jatkunut toiminta. Ei tämä tullut mitenkään yllätyksenä, Ohisalo jatkoi.

– Itse pidän tätä erittäin järkyttävänä, hän lisäsi.

Ohisalo sanoi olevansa erittäin huolestunut, ettei perussuomalaisista ole sanottu, että kaikenlainen terrorismi on tuomittavaa.

Halla-aho sanoi, että hänen mielestään kannattaisi olla sanojensa kanssa hiukan varovainen.

– Kyllähän vallankaappausyritys edellyttää sitä, että on jokin suunnitelma siitä, miten valta kaapataan. Uskooko ministeri Ohisalo, että nämä kongressiin rynnistäneet huligaanit ajattelivat oikeasti, että he saavat vallan käsiinsä valloittamalla tämän talon. Mikä heidän suunnitelmansa Ohisalon mielestä oli? Sekö että he alkavat sieltä jakaa käskyjä viranomaisille, asevoimille ja että näitä käskyjä totellaan? Minun mielestäni tämä on täysin verrattavissa esimerkiksi Black Lives Matter -hulinointiin, josta on aiheutunut valtavaa tuhoa ja ihmisuhreja, Halla-aho sanoi.

– Ikävä kyllä, tällainen poliittinen väkivalta ja haluttomuus tunnustaa vastapuolen oikeutta mielipiteisiinsä tai edes olemassaoloonsa on ollut kasvava ilmiö Yhdyvalloissa ja ehkä muuallakin maailmassa viimeisten neljän vuoden aikana. Tässä kyllä yhdellä jos toisellakin on syytä katsoa peiliin ja arvioida omia tekemisiään, hän jatkoi.

Black Lives Matter -liike (BLM) on vastustanut mustiin ihmisiin kohdistuvaa syrjintää ja muun muassa poliisiväkivaltaa.

Ohisalon ja Halla-ahon välinen sananvaihto jatkui.

– Jussilta on tainnut mennä ohi se, että siellä on ollut ammattisotilaita muun muassa paikalla, Ohisalo totesi Capitolin tapahtumiin viitaten.

Puheenvuoron sai lopulta myös Petteri Orpo. Orpon mielestä Halla-aho vähättelee Capitolin tapahtumien merkitystä.

– Se oli järkyttävä, täysin tuomittava. Maailman vahvimman valtion, vahvan demokratian presidentti yllyttää protestoimaan vaalitulosta vastaan, joka johtaa siihen, että ihmisiä kuolee. Ei tämä ole nyt yksi tapahtuma, vaan tämä on sen tien päässä, johon johtaa Trumpin harjoittama populistinen ja repivä politiikka, joka kyseenalaistaa laillisuuden ja instituutiot.

– Meillä on samanlaisia esimerkkejä Euroopasta ja viitteitä myöskin Suomesta. Minusta tähän täytyy puuttua erittäin vakavasti, Orpo sanoi.

Orpo totesi myös, että Suomessa mediassa ja sosiaalisessa mediassa voidaan nähdä samanlaisia puheenvuoroja, joissa kyseenalaistetaan suomalaisia instituutioita ja faktatietoa.

– Tällä kylvetään yhteiskuntaan epäluottamusta. Se on erittäin vaarallinen kehitys. Minusta tämä täytyy pystyä Suomessa sanomaan. Minä en ymmärrä minkäänlaista tämän asian hyssyttelyä tai vähättelyä. Tämä on erittäin vakava kysymys, Orpo sanoi.

Annika Saarikko nosti esiin sanat ja varovaisuuden niiden käyttämisessä.

– Tämä on vakava, aika syväytimiin käyvä huoli, jonka ääri-ilmentymä olivat Capitol-kukkulan tapahtumat viime viikolla ja jonka pieniä kuplia ja suurempia näkyy siellä täällä myös meillä. Väkivalta on aina tuomittavaa ja se on aina väärin. Tässä on kysymys demokratiasta. Siitä mitä on kansanvalta ja sen kunnioittaminen. Voiko tällainen tapahtua joskus meillä? Kukaan meistä täällä ei pysty vannomaan sitä. Mutta meidän jokaisen on tunnistettava tästä vastuu, että sanoilla ja teoilla on joskus sittenkin hyvin lyhyt matka toisiinsa, Saarikko sanoi.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne herätteli viikonloppuna keskustelua äärioikeiston toiminnasta Suomessa. Saarikko jakaa Rinteen esille nostaman huolen.

– Sen takia, jos emme nyt tartu asioihin voimakkaasti, asiat voivat niin kuin lipua vähän vahingossakin väärään suuntaan.

Trumpin politiikasta Saarikko totesi, että on tapahtunut varmasti oikeitakin asioita, mutta tarkoitus ei koskaan pyhitä keinoja.

– Me olemme vastuussa myös politiikan toimintakulttuurista. Meistä erityisesti jokainen täällä on vastuussa politiikan kielenkäytöstä.

Keskustelua vetänyt Jouni Kemppainen kysyi Jussi Halla-aholta, pystyykö tämä takaamaan sen, ettei perussuomalaisissa villitä suomalaisia väkivaltaan tai yliaggresiiviseen mielipiteen muodostukseen.

– Perussuomalaisiahan ei suinkaan kritisoida eikä vastusteta todellisuudessa sen takia, miten me ilmaisemme itseämme. Se ehkä tarjoaa monesti helppoja keppihevosia, joiden avulla perussuomalaisten kimppuun käydään. Mutta kyllähän todellinen syy median ja muiden puolueiden aggressiiviseen suhtautumiseen on se, että ne eivät pidä meidän tavoitteistamme. Meillä on täysin legitiimejä tavoitteita, jotka ovat Suomen edun mukaisia ja me edistämme niitä ainoastaan laillisilla keinoilla.

Kemppainen kysyi edelleen Halla-aholta, ymmärtääkö hän kilpailijoiden nostamia huolenaiheita. Nyt Halla-aho käänsi keskustelua tuleviin kuntavaaleihin.

– Minä ymmärrän kollegoiden vaalipaniikin ja siitähän tämä keskustelu todellisuudessa kumpuaa. Olen itse ollut politiikassa nyt kolmisentoista vuotta. Tavoitteeni ovat pysyneet samoina. Puhetapani on pysynyt samana. Eikä minulla ole mitään syytä niitä muuttaa.

– Perussuomalaiset toisin kuin monet muut puolueet eivät koskaan kyseenalaista demokraattisten vaalien tuloksia. Meidän mielestämme niitä pitää aina kunnioittaa, miellytti vaalien tulos tai ei.

Petteri Orpo totesi, että asiassa mentiin sivuun ja kyse on demokratiasta.

– Kysymys on siitä, kunnioitammeko me ihmisoikeuksia, sananvapautta ja instituutioitamme. Tämä on oleellista. En minä toimi tässä siksi, että kannatus on jossain, vaalit on tulossa tai vastustaakseni jonkun poliittisia tavoitteita vaan siksi, että nämä ovat pyhiä asioita.

Maria Ohisalo kysyi, tuomitseeko perussuomalaiset kaikenlaisen väkivaltaisen radikalisaation.

– Tätä en ole vielä kuullut perussuomalaisten suunnasta.

– Hyvin yksinkertaisesti kyllä. Pitäisimme toivottavana, että myös sisäisestä turvallisuudesta vastaava ministeri tuomitsisi kaikenlaisen laittomuuden ja hulinoinnin eikä asettuisi puolustamaan sitä, vaikka se sattuisi sopimaan omaan poliittisen agendaan, Halla-aho vastasi Ohisalolle.

Halla-aho sanoi viittaavansa esimerkiksi ”Elokapina-hulinointiin” tai ”aiemmin turvapaikanhakijoiden laittomuuksiin mielenilmauksissa”.

– Ministeri Ohisalolla on ikävä tapa kyllä asemoitua hyvin selkeästi laittomuuden puolelle näissä tilanteissa.

Ohisalo totesi, ettei tämä pidä paikkaansa.

– Huomaan myös puheenjohtaja Halla-ahon tileillä hyvin usein erilaisia väitteitä siitä, mitä minä olen, mitä minä teen, mitä vihreät puolueena ovat. Te olette väittäneet vihreitä vaaralliseksi ääriliikkeeksi. Tämä on erittäin järkyttävää – kaikkinensa se, että pidätte demokraattisesti valittua puoluetta tällaisena. Et ole koskaan sanonut tätä minulle henkilökohtaisesti mutta sosiaalisesta mediasta saan lukea tällaisia, Ohisalo sanoi.

Ohisalon mukaan ei voida erottaa toisistaan sosiaalista mediaa, paneeleja tai tv-haastatteluja.

– Ei ole kahta eri maailmaa. Tuntuu, että tiettyihin puolueisiin suhtaudutaan ehkä eri tavoin siinä, että missä he puhuvat ja millaista kielenkäyttöä sosiaalisessa mediassa verrattuna vaikkapa eduskunnan suureen saliin käytetään.

Ohisalo on myös huolissaan, mikäli demokratioissa ihmiset eivät uskalla enää lähteä vaaleissa ehdolle.

– Aika moni kysyy jo nyt tässä kohtaa, että uskaltaako lähteä – jos täällä jo yltyy keskustelu siitä, onko poliittisesti motivoitunut väkivalta vaikkapa todellisuutta suomalaisessa politiikassa joskus. Nyt tiedämme, että USA:ssa se on todellisuutta. Sinne oli ammattisotilaita menossa Capitol-kukkulalle aikeissa tehdä erittäin kovia tekoja, joista jatkuvasti paljastuu lisätietoja. Vaikka siinä ympärillä oli monenlaista hulinoitsijaa, se piilottaa taakseen aika paljon siitä, mitä siellä oli myös järjestäytyneesti suunniteltu, Ohisalo sanoi.

Myös Annika Saarikko tarttui siihen, kannattaako politiikkaan lähteä erikoisina ja outoina aikoina.

– Kannattaa. Jos me annamme vallan sellaisille toimintatavoille, joihin suomalainen kansanvalta ei ole tottunut, jäljet eivät ole hyviä. Jäljet voivat olla karmaiseva. Minusta tässä on nyt käynyt selväksi, että poliittinen vastuu ja poliittisten johtajien vastuu maan keskustelukulttuurista, politiikan toimintatavoista ja totta ihmeessä myös niistä oikeista päätöksistä on iso.

Saarikon mukaan puolueiden ja puheenjohtajien kannattaa pohtia, miten he käyttävät ihmisten ahdistusta, pahaa mieltä, pettymystä, pelkoa ja epätoivoa.

– Käyttääkö sitä politiikan käyttövoimana ja kasvattaa vihaa vai yrittääkö luoda ihmisille toivoa? Siitähän tässä pohjimmiltaan on kysymys.

Juontaja Jouni Kemppainen kysyi USA-keskusteluosion päätteeksi, kuka puheenjohtajista on sitä mieltä, että Capitol-kukkulan tilanne aiheuttaa huolta myös Suomessa vastaavanlaisen tilanteen toistumisesta. Kaikki nostivat kätensä ylös.