Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

13.12.2023 12:18 ・ Päivitetty: 13.12.2023 13:03

Orpo uskoo järjen voittoon vaikeassa EU-kokouksessa – ”Eihän se ole Unkarin etu, jos ne ajautuvat koko ajan syvemmälle paitsioon”

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) mediatapaamisessa tänään.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on matkaamassa torstaiksi ja perjantaiksi Brysseliin EU-maiden poliittisten johtajien huippukokoukseen. Kokous saattaa venyä lauantaille.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Jo tänään Orpo osallistuu myös kerran vuodessa järjestettävään EU-maiden ja Länsi-Balkanin huippukokoukseen.

Eurooppa-neuvostossa puidaan EU:n kaavailemaa 50 miljardin Ukraina-tukipakettia sekä jäsenneuvottelujen aloittamista Ukrainan kanssa. Kyse on ennen kaikkea siitä, saadaanko hangoitteleva Unkari näiden asioiden taakse. Huippukokous on Ukrainan kannalta äärimmäisen merkittävä.

Orpon mukaan Ukraina tarvitsee nopeaa aseellista tukea ja lupauksia tuesta. Yhdysvalloissa epävarmuus tukea kohtaan on lisääntynyt. Orpon mukaan Brysselistä on saatava vahva viesti, että Euroopan unioni seisoo Ukrainan takana. Tämä viestisi myös USA:han, että Eurooppa hoitaa osansa.

Huippukokouksessa esillä oleva Ukrainan tuki koostuisi eri elementeistä. EU:n rauhanrahaston alle pääomitusta voisi tulla pohjaesityksen mukaan 20 miljardia neljälle vuodelle. Orpon mukaan Suomi tukee tätä lähtösummana. Rahastosta on maksettu jäsenmaille esimerkiksi niiden antamasta aseavusta Ukrainalle. Saksa kuitenkin haluaisi painottaa enemmän suoraa tukea. Puola on pyrkinyt löytämään kompromissia, jossa rahaston pääomittamisessa lähdettäisiin liikkeelle 5 miljardin summalla.

– Kaikilla on kuitenkin halu löytää ratkaisu, Orpo sanoi eduskunnassa toimittajille.

Orpo lausui käsityksenään, että Saksassa ei itse Ukrainan tukemista kyseenalaisteta.

ISOMPI elementti Ukrainan tukemiseksi olisi EU:n budjetin kautta tuleva 50 miljardin rahoitus. Tämäkin tuki on uhattuna Unkarin vastustuksen takia.

Orpon mukaan Unkari on esittänyt yleisenä lähtökohtana, että EU:ssa päätettäisiin ensin Ukraina-strategiasta ja vasta sen jälkeen tehtäisiin päätöksiä. Tämän lisäksi Unkari on pitänyt esillä sitä, että jäsenyysneuvotteluissa edettäisiin ensin jo pöydällä olevien maiden kanssa. Orpon mukaan kyse tuntuu olevan siitä, että Unkari kyseenalaistaa yleisellä tasolla Ukrainan tukivälineitä ja jäsenyysneuvotteluja.

– Olen kokenut niin, että ei ole samalla tavalla merkattu rahoituskehyksen sisällä olevan 50 miljardin vastustusta. Toivon, ettei näin tapahdu, Orpo sanoi.

Pattitilanteeseen on pohdiskeltu myös luovia ratkaisuja, muut EU-maat ilman Unkaria voisivat päättää rahoittaa Ukrainaa. Orpo ei vaikuta tällaiselle jäsenmaakohtaisuudelle lämpenevän. ”B-suunnitelma” tai erillisratkaisu ei olisi hänen mielestään hyvä ratkaisu.

– Minä käyttäisin nyt sellaista luovuutta ensin, että ne esitykset, jotka ovat huippukokouksen pöydällä, viedään läpi.

Jos päätöksiä ei syntyisi, silloin voitaisiin Orponkin mukaan etsiä muita ratkaisuja, mutta hän ei vielä halua mennä näiden pohtimiseen. Muun muassa ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) on puhunut luovista ratkaisuista.

EU-KOMISSIO on jäädyttänyt Unkarilta varoja sen oikeusvaltiorikkomusten takia. Unkarista on nyt viestitty, että se olisi valmis hyväksymään Ukrainan tukipaketin, mikäli Unkari saisi kaikki sen jäädytetyt rahat, noin 30 miljardia euroa.

Komissio on ollut aikeissa vapauttaa 10 miljardia, mutta Helsingin Sanomien tuoreen uutisen mukaan Euroopan parlamentti on tätä vastaan. Tosin parlamentilla ei ole valtaa komission päätökseen.

Orpo ennakoi, että Unkarin kanssa täytyy ”luultavasti hyvin kokonaisvaltaisesti neuvotella ja ensisijaisesti saada järjen voitto”. Orpo kertoo olevansa optimisti eli että järki voittaa.

– Eihän se ole Unkarin etu, jos ne ajautuvat koko ajan syvemmälle paitsioon yksin Euroopan unionissa, torppaa isoja päätöksiä yksi toisensa jälkeen. Ei ole heidän etu, ei voi olla. Kyllä sillä polulla jokin päätepistekin täytyy olla.

– Mitä tulee jäädytettyihin varoihin…mielestäni isoja tai periaatteellisia kysymyksiä kuten oikeusvaltio, jonka rikkomusten ja epäselvyyksien takia osa Unkarin varoista on jäädytetty ja ne ovat parlamentin prosessissa, ne eivät ole asioita, joista voi neuvotella. Mutta Unkarilla on ohjelmakokonaisuuksia, koheesiopolitiikkaan liittyviä varoja ja niistä pitää arvioida, onko niissä asioiden kanssa edetty Unkarissa, niin että niitä rahoja voidaan vapauttaa, mutta kyllä (Unkarin) myös itse täytyy tehdä, Orpo pyöritteli.

– Mutta en minä ryhdy kaupankäyntiin tässä, haluan ensin käydä aidon neuvottelun, hän painotti tämän jälkeen.

ORPO painottaa, että EU on ollut erittäin yhtenäinen Ukrainan tukemisessa, poliittiset linjat ovat olleet selkeitä ja sanktiopolitiikkaa on jatkettu sekä taloudellista, humanitaarista ja poliittista tukea on annettu. Aseellisen tuen antaminen on kuitenkin jäänyt liikaa USA:n tuen varaan.

Nyt USA:n antaman tuen jatkaminen on Orpon mukaan hieman epävarmassa tilanteessa tulevien presidentinvaalien ja USA:n sisäpoliittisen tilanteen takia.

– Siksi nyt viimeistään EU-maiden pitää yhdessä ja jokaisen erikseen herätä siihen, että Ukraina tarvitsee vielä vahvempaa tukea nimenomaan EU:lta ja EU-mailta. Suomi voi olla ylpeä siitä, mitä me olemme tehneet.

Orpo painotti myös eurooppalaisen puolustusteollisuuden ylösajamisen merkitystä.

Orpon mukaan Ukrainan tukipaketeista päättäminen ja jäsenyysneuvotteluiden avaaminen olisi erittäin vahva yhteinen signaali Euroopalta. Hän myös muistutti, että EU:ssa mikään maa ei ole vaatinut muuta kuin, että rauhan Ukrainaan olisi synnyttävä Ukrainan omilla ehdoilla.

SUOMI tukee Euroopan komission suositusta avata jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa, kun maat ovat täyttäneet riittävät kriteerit.

Orpon mukaan EU:n laajeneminen on geopoliittinen välttämättömyys. Orpo sanoi medialle, että maiden suistuminen Venäjän vaikutuspiiriin ei olisi hyväksi EU:lle, Euroopan turvallisuudelle eikä näille maille.

Orpon mukaan laajeneminen on mahdollisuus. Se tarkoittaisi muun muassa entistä suurempia sisämarkkinoita. Samaan aikaan kuitenkin EU:n rakenteita on uudistettava.

– Jokaista ehdokasmaata pitää kohdella samalla tavalla. Kriteerit pitää täyttää.

Orpon mukaan Brysselissä puhuttaa myös muun muassa. Gazan tilanne. Suomen rajaturvallisuuden nykytilanteesta pääministeri aikoo antaa lyhyen raportin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU