Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jonka toteutti empatia-analytiikkayhtiö NayaDaya toteutti yhteistyössä MTV Uutisten ja YouGovin kanssa.

Maalis-toukokuussa toteutetuissa paneelitutkimuksissa kysyttiin äänestäjien ja eri puolueiden kannattajien tunteita puolueita, puolueiden puheenjohtajien poliittista toimintaa sekä äänestämistä kohtaan.

Tutkimukseen osallistui yhteensä yli 4 000 täysi-ikäistä suomalaista. Noin neljännes puolueiden herättämistä tunteista on positiivisia ja lähes 40 prosenttia negatiivisia. Yli kolmannes vastauksista ilmaisee tunteiden puutetta, mikä voidaan tulkita merkityksettömyydeksi.

– Osa kansasta näyttää vieraantuneen politiikasta ja puolueista siten, että kokee puolueet yhdentekeviksi. On kuitenkin huomattava, että lähes kaksi kolmannesta kokee ja ilmaisee puolueita kohtaan monimuotoisia tunteita, joilla on olennainen vaikutus käyttäytymiseen – myös äänestämiseen, toimitusjohtaja CEO Timo Järvinen NayaDaya Oy:sta toteaa tiedotteessa.

Positiivisin puolueista on SDP – mutta tutkimuksen mukaan silti sekin herättää enemmän kielteisiä kuin myönteisiä tunteita. Negatiivisin puolueista on perussuomalaiset vanavedessään keskusta. Keskusta koetaan puolueista merkityksettömimmäksi.

– Vihreät sitouttaa äänestäjiä eniten sekä myönteisellä että kielteisellä tavalla. Puolue herättää muita useammin kiinnostusta mutta myös suuttumusta ja vihaa – tunteita, jotka voivat johtaa jopa aggressiiviseen käyttäytymiseen, Timo Salomäki NayaDayasta arvioi.

Vihreät on myös positiivisin puolueiden omien kannattajien joukossa: peräti kahdeksan kymmenestä vihreiden kannattajasta kokee puoluetta kohtaan positiivisia tunteita, useimmiten kiinnostusta, tyytyväisyyttä ja ylpeyttä.

Tutkimuksen mukaan vaikka keskustan kolmen yleisimmän tunteen joukossa ei ole yhtään positiivista tunnetta (pettymys, halveksunta ja häpeä), puolueen kannattajat suhtautuvat muiden puolueiden kannattajia myönteisemmin äänestämiseen.

Perussuomalaiset on ainoa puolue, jonka herättämistä tunteista yleisin on kiinnostus. Silti puolue kerää keskustaakin enemmän negatiivisia tunteita, muun muassa häpeää, halveksuntaa ja inhoa. Lisäksi perussuomalaisten kannattajat kokevat viidestä suurimmasta puolueesta vähiten positiivisia tunteita äänestämistä kohtaan. Perussuomalaisten kannattajat kokevat myös muita enemmän negatiivisia tunteita ja merkityksettömyyttä äänestämistä kohtaan.

Jos viisi suurinta puoluetta rankataan sen perusteella, kenen kannattajat kokevat useimmiten positiivisia tunteita äänestämistä kohtaan kunnallisvaaleissa, järjestys on: keskusta, kokoomus, vihreät, SDP, perussuomalaiset.

– Kun arvioidaan tunteiden vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen, on hyvä huomioida sekä äänestäjien tunteet puolueita kohtaan että eri puolueiden kannattajien tunteet äänestämistä kohtaan. Keskustan tilanne on ristiriitainen: vaikka puolue herättää paljon negatiivisia tunteita, sen kannattajat ovat muita kiinnostuneempia äänestämisestä. On mielenkiintoista nähdä, minkälainen vaalitulos lopulta on erilaisten osatekijöiden yhteisvaikutuksesta, Timo Järvinen toteaa.

Tutkimukseen osallistui yhteensä yli 4 000 täysi-ikäistä suomalaista. Tunnedata kerättiin YouGovin online-paneelien avulla. Otokset kiintiöitiin iän, sukupuolen ja sijainnin perusteella vastaamaan yli 18-vuotiaita suomalaisia.

NayaDaya Oy:n tutkimusmetodi ja empatia-analytiikka perustuvat tieteelliseen tunneteoriaan ja Geneven yliopistossa kehitettyyn tunteiden tutkimisen menetelmään.