Uutiset

Osaamisesta kasvaa taloudellinen menestys

Jukka-Pekka Flander
Jukka-Pekka Flander
Jukka-Pekka Flander

Hallitus vastasi tällä viikolla SDP:n tekemään välikysymykseen koulutuksesta. Vastauksessaan opetusministeri Grahn-Laasonen korosti talouden isoa kuvaa ja perusteli sillä leikkauksia.

– Minä olen huolissani juuri tästä talouden koko kuvasta, kansanedustaja Tarja Filatov toteaa. Hallitus leikkaa osaamisesta kaikilla tasoilla: varhaiskasvatuksesta yliopistoihin asti, mukaan lukien ammatillinen koulutus. Osaamisesta kasvaa taloudellinen menestyksemme. Myös työllisyysasteen nousu tarvitsee osaamista. Hämeenlinnassa toisen asteen opinnot on yhdistetty yhteiseen liikelaitokseen. Lukio ja ammatillinen koulutus ovat saman hallinnon alla. Näin on kyetty parantamaan yhteistä opetustarjontaa, säästämään hallinnollisissa kuluissa ja jatkossa myös tilakustannuksissa, sillä ammatillinen koulutus ja lukio siirtyvät samalle kampukselle. Tällainen malli antaa hyvän mahdollisuuden kaksoistutkinnon suorittamiselle, koska eri kurssien perässä ei tarvitse juosta ympäri kaupunkia. Kaikki voittavat ja rahaa säästyy. Rakenneuudistukset eivät ole kirosana, kun ne tehdään viisaasti.

Ammatillisessa koulutuksessa  keskeyttämiset ovat iso ongelma. Koulutuspaikat riittäisivät kaikille paremmin, jos keskeyttämisiä kyettäisiin vähentämään. Nyt hallituksen reformi ja leikkaukset vähentävät opetusta. Keskeyttämisiin ei pystytä puuttumaan vähentämällä opetusta. Jopa erityisoppilaitoksissa lähiopetus vähenee. Näin otetaan Filatovin mielestä suuri riski.

Hän on huolissaan erityisesti oppilaista, joiden koulunkäynti takkuaa ja jotka tarvitsevat enemmän opetusta ja tukea.
– Vahvat pärjäävät aina. He hoitavat opintonsa, vaikka opetusta olisi kuinka vähän. Esimerkiksi EVAn selvitys työelämästä kadonneista miehistä kertoo, että pojat tarvitsevat enemmän tukea koulunkäyntiin. Raportissa puhutaan siitä, miten itseohjautuvuus on haasteellista nuorille. Erityisesti pojille. Nyt tätä itseohjautuvuutta lisätään kovalla ryminällä.

Toisena riskinä Filatov nostaa esiin koulujen karkaamisen kauas. Innokkailla opiskelijoilla on halu matkustaa kouluun pidemmällekin, mutta innottomilla  matka saattaa olla opiskelun este. Joskus innokkaallekin, koska julkiset kulkuyhteydet ovat heikot.

Koulutus on paras lääke työttömyyttä, toimettomuutta ja osattomuutta vastaan.

Ammatillisen koulutuksen uudistamisessa painotetaan työelämälähtöisyyttä. Samoin työllistymisen nostaminen rahoituskriteeriksi on ehdottoman kannatettavaa. Työssäoppiminen on tärkeä ja hyvä osa opintoja, mutta sen onnistumiseen vaaditaan hyvä toteutus. Tuosta hyvästä toteutuksesta Filatov on huolissaan.

– Mitkä työpaikat ehtivät ja jaksavat ohjata opiskelijoita? Miten opettajat ehtivät ohjata työpaikoilla olevia nuoria? Miten eritysoppilaat löytävät laadukkaan työssäoppimisympäristön? Miten he saavat riittävän ohjauksen?

Työpaikkojen kytkeminen opintoihin on kunnianhimoinen tavoite. Se saattaa auttaa työllistymisessa.  Huolta aiheuttaa se, miten hyvin yritykset panostavat näihin jaksoihin. Miten turvataan se, että kyseessä on oikeasti työssäoppiminen.

Filatov painottaa, että koulutus on paras lääke työttömyyttä, toimettomuutta ja osattomuutta vastaan. Suomalaisten koulutustaso on laskussa – olipa kyse aikuisista tai nuorista. Meidän vahvin kilpailuvalttimme on edelleen osaaminen, eivät palkanalennukset uudelleen ja uudelleen.

– Nuoruus on suora lähetys.  Jokaisella koulutuksen aloittavalla nuorella on oikeus riittävään opetukseen. Olisi ollut viisaampaa tehdä ensin reformi ja sitten katsoa mahdolliset säästöt, toteaa Filatov.

Nuorista 20-24 vuotiaista tytöistä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella on 15 prosenttia ja 20 prosenttia pojista. Nämä nuoret ovat inhimillisesti hankalassa asemassa. Tämä on kokonaistalouden ongelma, joka kumuloituu. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle reilusti yli miljoonan. Ilman riittävää opetusta on riskinä, että syrjäytyvien nuorten määrä kasvaa.

 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat