Ottiko ay-liike Pyrrhoksen voiton Sipilän pakkomielteisestä politiikasta? Selvitys varoittaa, että markkinavoimien valta kasvaa ja työntekijöiden suoja vähenee

Suomalainen sopimisyhteiskunta eli suurta myllerrystä vuosien 2015–2017 aikana. Monenlaisissa rooleissa SDP:ssä ja ammattiyhdistysliikkeessä vaikuttanut, Teollisuuden palkansaajien TP:n palvelukseen siirtyvä Matti Hirvola kysyy Luottamuksen loppu? -tutkimuksensa pääotsakkeessa aihepiirin peruskysymyksen.

Kirjan mittainen satasivuinen selvitys on tehty Kalevi Sorsa -säätiölle.

Juha Sipilän hallituksen alkupuoliskon vuosien 2015–2017 työmarkkinaturbulenssilla oli kauaskantoisia seuraamuksia suomalaisen korporatismin toimintamallille ja institutionaalisille vuorovaikutussuhteille”, kirjoittaa Hirvola.

Hirvolan kirjan mukaan vahvaan parlamentaariseen enemmistöön nojaava porvarihallitus ja työnantajat pyrkivät vaalikauden alussa haastamaan kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan hegemonista diskurssia.

Haaste puettiin ideologiseen vastakkainasetteluun parlamentarismin ja korporatismin välillä. Tavoitteena oli muuttaa suomalaisten työmarkkinoiden institutionaalista järjestystä pysyvästi työnantajia hyödyttävään suuntaan”, tutkija kirjoittaa.

Sipilän hallituksen ja työnantajien uusliberalistisessa tavoitteenasettelussa hyödynnettiin Hirvolan mukaan kolmikannan perinteistä välttämättömyyden retoriikkaa.

Sen vakuuttavuus ja legitimaatio murtuivat, kun Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK onnistui syksyllä 2015 osoittamaan sopimusyhteiskunnan puitteissa vaihtoehtoisen toimintamallin hallituksen pakkolaeille.

Merkitystä oli myös sillä, että koko palkansaajaliike onnistui yhteisin ponnistuksin kääntämään kansalaismielipidettä hallituksen epäoikeudenmukaisiksi koettuja esityksiä vastaan.”

Syksyn 2015 aikana hallituksen pakkolakiesityksen juridiset ja taloudelliset puutteet kävivät yhä selvemmiksi.

Samalla kun hallituksen argumentaation perustelut murenivat, syvenivät säröt porvarihallituksen ja työnantajien rintamassa.”

Sipilän hallitus kykeni omista ongelmistaan huolimatta pitämään aloitteen käsissään.

Vaikka perinteinen kolmikantaisen sopimisen kulttuuria korostava diskurssi selvisikin kamppailusta eräänlaisena voittajana, oli menestyksen hinta raskas. Hirvolan mukaan kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan vuorovaikutussuhteet oli revitty vereslihalle.

”Tutkimusaineistoon nojautuen onkin mahdollista spekuloida kysymyksellä, oliko ammattiyhdistysliike ottanut kilpailukykysopimusprosessissa Pyrrhoksen voiton. Miksi ammattiyhdistysliike ei käyttänyt kilpailukykysopimusprosessin myötä hetkellisesti kasvanutta yhteiskunnallista painoarvoaan täysimääräisesti hyväkseen?”

”Ay-liikkeen menestys hegemoniakamppailussa ei aktualisoitunut erityisen tehokkaasti poliittisen keskustelun johtajuutena työmarkkinoihin liittyvissä diskursseissa. Sipilän hallitus kykeni omista ongelmistaan huolimatta pitämään aloitteen käsissään esimerkiksi työttömyysturvan uudistamisessa.”

Selvityksen mukaan vastausta kysymykseen voi hakea työmarkkinoiden instituutioiden myllerryksestä.

”Raskas kilpailukykysopimusprosessi oli vähentänyt ammattiyhdistysliikkeen keskinäistä luottamusta. Palkansaajajärjestöt syyttelivät toisiaan siitä, miten eduskunnan enemmistöön nojaavaan hallitukseen olisi pitänyt kolmikannassa suhtautua. Ilman yhteistä rintamaa ay-liikkeen vaikuttavuus oleellisesti heikkenee.”

Myös Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n strateginen päätös hylätä keskitetyt työmarkkinaratkaisut ja irtisanoa tähän liittyviä sopimuksia muutti työmarkkinatoimijoiden keskinäisiä riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteita.

”Täysimittaisen vastakkainasettelun sijaan työnantajat pyrkivät kääntämään työmarkkinoiden voimatasapainoa hajottamalla sopimusyhteiskunnan valtakeskittymät.”

Markkinavoimien valta kasvaa ja työntekijöiden suoja vähenee.

Hirvolan mukaan EK:n 2015–2017 tekemät ratkaisut mullistivat ehkä lopullisesti kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan keskiössä olevan neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän.

”Selvää on myös, että neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän muutokset ravistelevat sosiaalisen korporatismin perusrakenteita kuten työehtosopimusten yleissitovuutta ja sosiaalisten ryhmien keskinäistä solidaarisuutta.”

Hirvola päättelee, että tulopolitiikan ja keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen hylkääminen supistavat ammattiyhdistysliikkeen yhteiskunnallista painoarvoa ja sananvaltaa.

”Silloin markkinavoimien valta kasvaa ja työntekijöiden suoja vähenee.”

Hirvolan mukaan ammattiyhdistysliikkeen menestyksellinen vastaaminen työnantajien omaksumaan hajota ja hallitse -strategiaan edellyttäisi voimien keskittämistä muuallakin palkansaajaliikkeessä kuin vain vientiliitoissa.

Kursiivilla olevat lainaukset ovat Matti Hirvolan kirjasta Luottamuksen loppu?, joka julkistetaan tänään Helsingissä.

Keskustelua aiheesta

Jussi Niinistö, vielä kerran: Liikkeellä väärää tietoa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) palaa blogikirjoituksessaan vielä kertaalleen ”suursotaharjoituksista” ja niihin kutsumisista syntyneeseen jupakkaan.

Niinistö oli tänään eduskunnan puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavana asiasta. Niinistön mukaan liikkeellä on ollut väärääkin tietoa.

”Epäselvyyttä on ollut mm. siitä, millainen harjoitus Suomeen on 2020-luvun alussa suunnitteilla. Pääsotaharjoitukset ovat puolustusvoimien normaalia harjoitustoimintaa ja niitä järjestetään noin kahden vuoden välein – viimeisin suurempi oli vuonna 2009 Maanvyöry-harjoitus, johon osallistui noin 18 000 sotilasta. 1970- ja 1980-luvulla oli jopa 30 000–40 000 miehen sotaharjoituksia. Suurempi kokoonpano on tarpeen, jotta sotilaat oppivat johtamaan.”

Niinistö kirjoittaa, että keskustelua herättänyt pääsotaharjoitus olisi Ruotsin Aurora-harjoituksen kaltainen monikansallinen, kaikki puolustushaarat käsittävä niin sanottu joint-harjoitus, joka olisi puolustusselonteon mukainen.

”Siihen voisi osallistua esimerkiksi kymmenisen tuhatta varusmiestä, mikä on yleensä loppusotakokoonpano varusmiesikäluokalla, sekä joitain tuhansia reserviläisiä.”

Niinistö toistaa kertoneensa valiokuntakuulemisessa, että informoi eri maiden puolustusministereitä mahdollisuudesta osallistua Suomessa mahdollisesti järjestettävään monikansalliseen sotaharjoitukseen.

”Minkäänlaisia virallisia kutsuja ei kuitenkaan ole esitetty.”

Martti Ahtisaari paljastaa talvisodan kansallisen muistomerkin

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Talvisodan kansallinen muistomerkki paljastetaan yleisölle marraskuun 30. päivä Kasarmitorilla Helsingissä.

Muistomerkin paljastaa hankkeen suojelija, presidentti Martti Ahtisaari. Tervehdyksen esittävät tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Talvisotayhdistyksen puheenjohtaja Ossi Kettunen.

Muistomerkki on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta ja Suomen syntymäpäiväviikon juhlintaa.

Kello 17 alkava tilaisuus on myös yleisölle avoin. Muistomerkin paljastustilaisuuden jälkeen pidetään kutsuvieraille pääministeri Juha Sipilän vastaanotto Säätytalossa.

Osavoitto ”Loimaan kassasta” ei riittänyt – SAK:laiset työttömyyskassat valittavat korkeimpaan oikeuteen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SAK:laiset työttömyyskassat ovat tänään jättäneet valituslupahakemuksen ja valituksen korkeimpaan oikeuteen. Valitus liittyy monta vuotta kestäneeseen prosessiin, joka koskee Yleisen työttömyyskassan YTK:n tapaa markkinoida omia palveluitaan vuosina 2013–2015.

Markkinaoikeus totesi syyskuun lopulla, että ”Loimaan kassana” tunnetun YTK:n yksi mainosvideo oli harhaanjohtava. Siinä vertailtiin eri työttömyyskassojen jäsenmaksuja. Kassa antoi väärän mielikuvan, että sen jäsenmaksu on edullisin.

Koko prosessi lähti liikkeelle vuonna 2014, kun Julkis- ja hyvinvointialojen liitto JHL kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle YTK:n markkinointitempauksesta, jossa se mainosti liiton mielestä omaa työttömyyskassaansa väärin perustein muita halvemmaksi.

Asian selvittämistä vaati JHL:n lisäksi kahdeksan muun SAK:laisen liiton kassaa. JHL:n työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen totesi markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, että oli jo puoli voittoa, että oikeus ylipäänsä tutki asian.

– Markkinoinnille saadaan näin selkeät pelisäännöt lainsäädännössä, hän totesi tuolloin Demokraatille.

Yhden mainosvideon tuomitseminen harhaanjohtavaksi ei kuitenkaan riitä SAK:laisille työttömyyskassoille. Se vaati alun perin laajempaa kieltovaatimusta YTK:n markkinoinnissa. Markkinaoikeuden mielestä se taas olisi estänyt YTK:lta hintavertailun esimerkiksi tietyn tulotason palkansaajille. JHL:n työttömyyskassa piti oikeuden tulkintaa kieltovaatimuksesta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta vääränä.

Pasi Koskinen JHL:stä arveli jo lokakuun alussa, että työttömyyskassat ”todennäköisesti” valittavat päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Valituslupahakemus ja valitus on nyt jätetty korkeimpaan oikeuteen, joka käyttää ylintä tuomiovaltaa muun muassa riita-asioissa.

”Sanni Grahn-Laasonen sulkee silmänsä ongelmilta – toistuvasti”

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on yhdessä opettajajärjestö OAJ:n kanssa huolissaan ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvistä ongelmista, joilta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toistuvasti sulkee silmänsä.

Mäkisalo-Ropponen haluaa kiinnittää ministerin huomion työvoimakoulutukseen kirjallisella kysymyksellään .

Työvoimakoulutuksen uudistaminen on yksi osa ammatillisen koulutuksen reformia. Sen keskeinen tavoite on reagoida nopeasti ongelmiin työmarkkinoilla sekä nostaa väestön työllisyysastetta. Vuoden 2018 alusta työvoimakoulutusta ohjataan, rahoitetaan ja toteutetaan kahden eri rahoitus- ja ohjausjärjestelmän puitteissa.

Työ- ja elinkeinohallinnolla säilyy vastuu työvoimakoulutustarpeiden ennakoinnista, koulutustarjonnan suuntaamisesta, työnhakijoiden ohjaamisesta, opiskelijavalinnasta ja työttömyysetuuden maksamisen työvoimapoliittisten edellytysten selvittämisestä.

Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyy osaksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa ammatillista koulutusta ja valtionosuusrahoituksen piiriin siirtyy tähän tarkoitukseen asteittain 80 miljoonaa euroa.

Mäkisalo-Ropposella on lista huolia esitettävänään:

– Uuteen ammatilliseen koulutukseen siirtymisen käytännön toteutus, kireä aikataulu ja valtakunnallisen Ura-järjestelmän päivitys vasta vuodenvaihteessa ovat synnyttäneet ongelmia, joihin on puuttuva välittömästi.n.

– Kuka on vastuussa siitä, jos työvoimakoulutuksen epärealistinen aikataulu ja tekniset ongelmat järjestelmissä aiheuttavat useille sadoille aikuiskouluttajille lomautuksia ja osa-aikaistamisia?

Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee.

Lisäksi sd-edustaja huomauttaa, että katkos uhkaa synnyttää 2–3 kuukauden mittaisen lomautusjakson sadoille aikuiskoulutuksen opettajille.

– Tampereen, Turun ja Helsingin osalta pelkästään on noin kaksisataa opettajaa yt-neuvottelujen piirissä. Heistä noin 130 uhkaa lomautus ja 70 uhkaa irtisanominen.

Jo ilman työvoimakoulutuksen viivettäkin aikuiskoulutuksen opettajien tilanne on Mäkisalo-Ropposen mukaan vaikea.

– Viime ja tämän vuoden aikana pakkolomat ja irtisanomiset ovat koskettaneet 600 aikuisopettajaa. Ja tilanne vain pahenee. Tähän mennessä tiedossa olevien yt-neuvottelujen seurauksena ensi vuonna irtisanotaan noin 60 opettajaa ja lomautetaan toistasataa.

– Työvoimakoulutukseen toteutetut muutokset aiheuttavat useiden kuukausien viivettä työvoimakoulutuksen järjestämiseen, työllistymiseen ja aikuiskoulutuksen opettajien työllisyyteen. Menikö kaikki oikein, ministeri Grahn-Laasonen, kysyy Mäkisalo-Ropponen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Hakkarainen sai äänen eduskunnan oikeusasiamieheksi – kansanedustaja Teuvo ei ollut ehdolla tehtävään

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeustieteen tohtori Petri Jääskeläinen on valittu eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävään toimikaudeksi 1.1.2018 – 31.12.2021.

Valinta vahvistui eduskunnan täysistunnossa tiistaina. Vaalissa ei ollut muita ehdokkaita, sillä Jääskeläinen oli ainoa tehtävään ilmoittautunut henkilö määräaikaan 13. marraskuuta mennessä.

Tästä huolimatta vaalissa äänen sai toinenkin henkilö: ”Hakkarainen”, joka mahdollisesti viittaa kansanedustaja Teuvoon. Etunimeä eduskunnassa ei kuitenkaan mainittu, joten täyttä selvyyttä äänen kohteesta ei toistaiseksi saatu.

Lisäksi vaalissa annettiin kaksi ääntä, jotka eivät täyttäneet teknisiä vaatimuksia.