Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Oulu, Tampere ja Savonlinna kisaavat Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelistä – mukaan valjastetaan maakunnat tai jopa useampi

Kuvakollaasissa Timo Heikkalan kuvaama Oulun kaupungintalo 9. tammikuuta 2020 (ylä.vas.), Petri Saarelaisen kuvaama Kari Kolan Luminous Finland 100 -valoteoksella valaistu Olavinlinna Savonlinnassa, 28. marraskuuta 2017 (ala.vas.) ja Kalle Parkkisen kuvaamana entinen Frenckellin tehtaan pannuhuone Tampereella iltavalaistuksessa 9. tammikuuta 2020 (oik.).

Suomalaiskunnat ovat valmiita käyttämään yhteensä miljoonia euroja päästäkseen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Statusta ovat ilmoittaneet tavoittelevansa Oulu, Tampere ja Savonlinna. Itse titteli saapuu Suomeen vasta 2026, mutta ensimmäiset hakemukset tulee jättää toukokuuhun 2020 mennessä.

Hakijat työskentelevät hakemusten eteen tarmokkaasti, kampanjoista kerrotaan STT:lle. Niissä pitää esitellä kulttuurielämän ohella muutakin, alueen majoituksesta infrahankkeisiin.

– Tällä hetkellä kampanjasta ei paljon näy ulospäin, eikä ole tarvekaan, kertoo viestintäsuunnittelija Seppo Roth Tampereen kampanjasta.

Kampanjoita käydään maakuntien voimin.

Kulttuuripääkaupunki-nimitys on ollut Suomessa kahdesti aiemmin. Vuonna 2000 sen sai Helsinki, vuonna 2011 Turku.

Kampanjat eivät vielä kerro suunnitelmiaan mahdollista statusvuotta varten, mutta yksi muutos aiempaan on nähtävillä. Tällä kertaa hakijat ovat liikkeellä yhtä kaupunkia laajemmalla pohjalla. Tampereen kampanjaan kuuluu koko Pirkanmaa.

– Pirkanmaan sisälläkin opimme tuntemaan toisemme paremmin. Yllättävän vähän tiedetään, mitä sadan kilometrin päässä olisi tarjolla, Tampereen projektipäällikkö Eija Oravuo sanoo.

Vielä paremmaksi laittaa viimeisenä kisaan lähtenyt Savonlinnan kampanja. Saimaa-ilmiöksi nimetty hanke yhdistää Savon ja Karjalan neljä maakuntaa. Muodollinen hakija on Savonlinna, koska hakemuksen pitää olla yhden kaupungin nimissä.

– Koko Euroopassa hakijoiden joukossa on nähtävissä alueellisempaa trendiä. Näen vahvuutena, että olemme yhdessä liikkeellä, sanoo Saimaa-ilmiön koordinaattori Anu-Anette Varho.

Oulu hakee statusta nimellisesti yksin, mutta myös se pyytää lähiseutuja yhteistyöhön.

– Jotta pohjoinen puolikas Suomesta pärjää, se täytyy tehdä yhdessä. Emme voi kilpailla keskenämme, Oulun hankejohtaja Piia Rantala-Korhonen sanoo.

Juhlavuoden budjetit ovat vasta arvioita.

Hakuun kuuluu myös toinen kierros, jonka aikana ehdokkaat voivat parantaa hakemuksiaan. Voittajan valitsee eurooppalainen raati kesällä 2021.

– Jatkoon pääseminen riippuu hakemuksista. Voi olla, että kaikki kolme pääsevät toiselle kierrokselle, kertoo neuvotteleva virkamies Iina Berden opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Pirkanmaan hanke on vuoden 2019 loppuun mennessä panostanut hakuun noin 700 000 euroa. Vuoden 2020 budjetti on alustavasti samaa luokkaa, jos hanke selviää jatkoon.

Oulun kampanja käyttää hakemiseen 400 000 euroa tänä ja viime vuonna. Itä-Suomi satsaa ensimmäisen vaiheen hakuun yhteensä 450 000 euroa.

Varsinaisen tapahtumavuoden budjetit liikkuvat vielä arviotasoilla, eivätkä kampanjat vielä kerro mahdollista statusvuotta varteen laatimiaan suunnitelmia. Seppo Rothin mukaan kulttuuripääkaupunkien budjetit vaihtelevat 20–70 miljoonan euron välillä. Esimerkiksi Turun budjetti valmisteluineen oli noin 55 miljoonaa euroa.

Alustavasti Saimaa-ilmiö tavoittelee “maltillista” ja Pirkanmaan kampanja “keskivertoa” budjettia, Oulusta suuruusluokaksi mainitaan noin 50 miljoonaa euroa.

Hakijakaupungit aikovat asettaa osan rahoituksesta itse ja toivovat opetus- ja kulttuuriministeriön tuplaavan summan. Lisäksi rahoitusta odotetaan EU:lta ja muilta tahoilta, kuten säätiöiltä.

Tampere ja Oulu ovat yrittäneet aiemminkin.

Ehdokkaat kokevat jo pelkän hakemisen hyödylliseksi. Tampere ja Oulu tavoittelivat titteliä myös vuodelle 2011. Nimityksen vei silloin Turku, mutta itse haku herätti kehitystyöhön, kilpakumppanit kertovat.

– Viime hausta on jäänyt myönteinen vire. Monia suunniteltuja asioita on toteutettu, vaikka statusta ei saatu, Oravuo Tampereen kampanjasta sanoo.

– Uutisointi tuntuu Itä-Suomesta olevan ikävänpuoleista, mutta se ei ole koko totuus. Olemme yhdistäneet voimat ja lähteneet tekemään pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä, Saimaa-ilmiön Varho täydentää.

Voisiko kehitystyötä tehdä ilman raskasta hakuprojektia? Hakijat eivät lämpene ajatukselle. Ne viittaavat EU:n selvitykseen, jonka mukaan onnistunut statusvuosi lisää matkailijoiden määrää keskimäärin 10–15 prosenttia ja näkyy turismissa myös myöhemmin. Kulttuuri myös vahvistaa elämänlaatua ja alueen identiteettiä, hakijat perustelevat.

– Jokaiselle valitulle kaupungille asema on tuonut valtavasti kansainvälistä näkyvyyttä ja mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä merkittävien toimijoiden kanssa, Oulun Rantala-Korhonen sanoo.

STT–Ilkka Hemmilä

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE