Oululaisnaiselle päätyi tietoja Putinin vierailun turvatoimista

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Venäjän presidentti Vladimir Putin poistumassa Olavinlinnasta 27. heinäkuuta.

Täysin ulkopuolinen oululaisnainen on saanut poliisin sisäistä tietoa Venäjän presidentti Vladimir Putinin Suomen-vierailun turvatoimista.

Sähköpostin päätymisestä poliisin ulkopuoliselle kertoi ensin Iltalehti.

Naisen sähköpostiin oli tullut tekstiä poliisin viestiketjusta, jossa keskusteltiin muun muassa Putinin helikoptereiden saapumisen tarkasta kellonajasta.

Syynä tiedon päätymiseen väärälle ihmiselle oli näppäilyvirhe kertoo Itä-Suomen poliisin viestintäasiantuntija, rikosylikonstaapeli Arto Tynkkynen.

Tynkkynen oli aloittanut viestiketjun, josta osa oli päätynyt ulkopuoliselle. Osa ulkopuolisen saamasta tiedosta oli salassa pidettävää.

– Siinä on tapahtunut inhimillinen virhe. Siinä kummankaan presidentin turvallisuus ei häiriintynyt, koska viestien joutuminen siviilille on tapahtunut vasta kello 21 jälkeen, Tynkkynen kertoo STT:lle.

Siinä on tapahtunut inhimillinen virhe.

Näppäilyvirheen takia poliisin viesti oli päätynyt Minna Timosen sähköpostiin. Oikea vastaanottaja olisi ollut poliisin viestintäjohtaja Minna Immonen. Poliisin ulkopuolelle päätynyt viesti oli osa ketjua, joka käytiin Tynkkysen ja toisen poliisin välillä.

Erehdys oli tapahtunut, kun poliisi oli lähettänyt sähköpostia ja kirjoittanut vastaanottajakenttään vastaanottajan etunimen. Silloin ohjelma oli täyttänyt kenttään väärän vastaanottajan osoitteen, koska ohjelma muistaa osoitteet, joihin on aiemmin lähetetty postia.

– Toinen ketjussa ollut poliisi oli kirjoittanut siihen Minna, ja katsonut, että siihen on tullut Minna Immonen, vaikka siihen tuli Minna Timonen.

Viestiketjussa oli tietoja myös Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön liikkeistä
Täysin ulkopuolinen oululaisnainen on saanut poliisin sisäistä tietoa Venäjän presidentin Vladimir Putinin Suomen-vierailun turvatoimista.

Naisen sähköpostiin oli tullut tekstiä poliisin viestiketjusta, jossa keskusteltiin muun muassa Putinin helikoptereiden saapumisen tarkasta kellonajasta. Viestiketjussa oli tietoja myös Suomen presidentin Sauli Niinistön liikkeistä.

Syynä tiedon päätymiseen väärälle ihmiselle oli näppäilyvirhe, kertoo Itä-Suomen poliisin viestintäasiantuntija, rikosylikonstaapeli Arto Tynkkynen. Tynkkynen oli aloittanut viestiketjun, josta osa oli päätynyt ulkopuoliselle. Osa ulkopuolisen saamasta tiedosta oli salassa pidettävää.
– Siinä on tapahtunut inhimillinen virhe. Siinä kummankaan presidentin turvallisuus ei häiriintynyt, koska viestien joutuminen siviilille on tapahtunut vasta kello 21:n jälkeen, Tynkkynen kertoo STT:lle.
Näppäilyvirheen takia poliisin viesti oli päätynyt Minna Timosen sähköpostiin. Oikea vastaanottaja olisi ollut poliisin viestintäjohtaja Minna Immonen. Poliisin ulkopuolelle päätynyt viesti oli osa ketjua, joka käytiin Tynkkysen ja toisen poliisin välillä.

Erehdys oli tapahtunut, kun poliisi oli lähettänyt sähköpostia ja kirjoittanut vastaanottajakenttään vastaanottajan etunimen. Silloin ohjelma oli täyttänyt kenttään väärän vastaanottajan osoitteen, koska ohjelma muistaa osoitteet, joihin on aiemmin lähetetty postia.

– Toinen ketjussa ollut poliisi oli kirjoittanut siihen Minna ja katsonut, että siihen on tullut Minna Immonen, vaikka siihen tuli Minna Timonen.

Kovimmat salaisuudet ”kuplan” suojassa

F-Securen tietoturvallisuusjohtaja Erka Koivusen mukaan näppäilyvirheestä johtuvia virhelähetyksiä tulee kaikissa sähköpostiohjelmissa hyvin helposti. Hän arvelee, että poliisi tuskin jakaa normaalissa sähköpostissa kovin tulenarkaa tietoa.

– Entisenä valtionhallinnon työntekijänä arvelen, että jos tietoja on käsitelty internetiin kytketyssä laitteessa, se ei ole maailman suurinta salaisuutta ollut. Kovien salaisuuksien käsittely on erillisessä kuplassa, josta viestin lähettäminen ulkomaailmaan olisi isomman työn takana. Siinä ei enää olisi kyse vahingosta vaan mukana olisi tuottamuksellista ja tahallisuutta, jos tieto lipsahtaisi sieltä ulos.

Sähköpostiohjelmissa pystytään myös vähentämään inhimillisten virheiden mahdollisuuksia. Järjestelmästä voi esimerkiksi ottaa pois päältä ominaisuuden, joka täyttää vastaanottajan osoitteen automaattisesti. Lisäksi käyttäjät voivat hyödyntää erilaisia salaustekniikoita. Nämä toimet voivat kuitenkin hidastaa perustyötä, Koivunen sanoo.

Koivusella on yksi helppo vinkki, jolla sähköpostin turvallisuutta voi parantaa paljon. Tieto voidaan tallentaa organisaation käytössä olevaan järjestelmään ja jakaa sähköpostitse vain linkki tarvittavaan tietoon.

– Vaikka väärä henkilö olisi saanut linkin, hän ei olisi saanut sitä sisältöä auki.

 

Juttua päivitetty uusin tiedoin.

Puolan presidentti Duda saapuu Suomeen Niinistön vieraaksi

Kuva: LEHTIKUVA / HANNU RAINAMO
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Puolan presidentti Andrzej Duda saapuu tänään valtiovierailulle Suomeen puolisonsa Agata Kornhauser-Dudan kanssa.

Kolmipäiväistä vierailua isännöi presidentti Sauli Niinistö yhdessä puolisonsa Jenni Haukion kanssa.

Ohjelmaan kuuluvat muun muassa presidenttien kahdenkeskinen keskustelu sekä laajemman kokoonpanon keskustelut.

Aiheina ovat Suomen ja Puolan poliittiset ja taloudelliset suhteet sekä ajankohtaiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset.

Puolan presidentin mukana Suomeen matkustaa yritysvaltuuskunta.

Lumi saattaa saapua etelärannikolle jo ensi yönä

Kuva: Kari Hulkko

Etelärannikolle saattaa sataa lunta jo ensi yönä, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Yön aikana mereltä voi saapua lumikuuroja, ja huomisaamuna ajokeli voi olla liukas.

Runsaampia sateita odotetaan viikon puolivälissä. Sadealueen kulkureitti on kuitenkin vielä epäselvä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että sateet osuisivat Lounais-Suomeen torstaina.

Muuten sää jatkuu viileänä koko maassa.

Keskustelua aiheesta

MT: Miehet naisia valmiimpia syömään hyönteisiä

Suomalaisista 42 prosenttia on valmiita kokeilemaan hyönteisistä valmistettua ruokaa, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden teettämästä kyselystä. Kyselyn perusteella ötökät maistuisivat erityisesti miehille, sillä miesvastaajista joka toinen olisi valmis kokeilemaan hyönteisruokia. Naisista kokeilunhaluisia oli joka kolmas.

Kokeilunhalu oli suurinta 30–44 -vuotiaiden ikäryhmässä. Iäkkäämmät ikäryhmät olivat vähemmän innostuneita hyönteisruoasta.

Ruoka-asenteita tutkineessa kyselyssä ilmeni myös, että useampi kuin joka kolmas arvioi lisänneensä vuoden aikana kasvisten syömistä. Kolmannes vastaajista ilmoitti myös vähentäneensä lihan syöntiä, joskin kokonaiskulutuksesta kertovat tilastot eivät tue kerrottua.

Tutkimuksen teki TNS Kantar Agri ja siihen vastasi verkossa 1 082 ihmistä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Jokelan koulusurma herätti – nuorten mielen ongelmiin tartuttu, mutta laatu ja tarjonta heittelee

Kuva: Lehtikuva / Trond H. Trosdahl

Nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuus ja sinne pääsy on helpottunut kymmenessä vuodessa, arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat. Palveluiden laatu ja tarjonta kuitenkin vaihtelevat kunnittain ja sairaanhoitopiireittäin. Toisaalta erikoissairaanhoitoon, eli esimerkiksi psykiatrin pakeille pääsyn ei koeta helpottuneen.

– Vaikka ongelmaan on pyritty tarttumaan, en usko, että tilanne on tästä näkökulmasta nuorten mielenterveyspalveluissa kymmenessä vuodessa kovin paljon parantunut, yli 40 vuotta nuorten mielenterveyspalveluiden parissa toiminut kriisipsykologi ja Helsingin yliopiston dosentti Salli Saari sanoo.

Tuusulan Jokelassa kymmenen vuotta sitten tapahtuneiden koulusurmien jälkeen asetettiin tutkintalautakunta, joka antoi 13 suositusta vastaavien tapauksien estämiseksi. Tutkintaryhmässä mukana olleen onnettomuustutkintakeskuksen johtavan tutkijan Kai Valosen mukaan yksi parannuskohde nousi kuitenkin ylitse muiden – nuorten mielenterveyspalvelut.

– Olin tiiviisti mukana lautakunnan työssä ja jos minulta kysytään, niin nostaisin nuorten mielenterveyspalvelujen kehittämisen tärkeimmäksi. Myös Kauhajoen tapaus tukee tätä.

Valonen oli mukana myös vastaavassa lautakunnassa Kauhajoen koulusurmien jälkeen.

Molempia koulusurmaajia oli kiusattu ja molemmilla oli lautakuntien mukaan mielenterveysongelmia, joiden takia he saivat lääkitystä. Esimerkiksi Jokelan koulusurmaajan vanhemmat olivat pyytäneet tälle lähetettä nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Jo aiemmin tälle oli määrätty masennuslääkkeitä, mutta hänelle ei laadittu hoitosuunnitelmaa. Kauhajoenkaan koulusurmaaja ei päässyt koskaan psykiatrin vastaanotolle.

– Molemmista on voitu vetää se johtopäätös, että jos alle parikymppinen mies on itsekin sitä mieltä että tarvitsee mielenterveyshoitoa, sinne pitää päästä, Valonen toteaa.

Ihmiset sairastuvat syvemmin jonottaessaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön luvuista selviää, että nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ovat lisääntyneet voimakkaasti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana myös nuorisopsykiatriset sairaalahoitojaksot ovat lisääntyneet.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka kertoo, että nykyään akuuttia hoitoa saa todennäköisemmin kuin ennen. Vielä kymmenen vuotta sitten hoitoon saattoi olla puolen vuodenkin jono.

– Ihmiset sairastuivat syvemmin jonottaessaan. Nyt joillakin alueilla on satsattu akuuttiin avohoitoon, mikä itse asiassa säästää rahaakin, kun hoito ennaltaehkäisee tilanteen pahenemista, hän sanoo.

Myös lääkintöneuvos Helena Vorma sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että hoitoa on määrällisesti enemmän tarjolla ja hoitoon pääsy on parantunut. Isoin ongelma Vorman mukaan on se, että varhaisen vaiheen hoidossa ei ole usein riittävästi henkilöstöä.

– Kun henkilöstöä ei ole tarpeeksi, se lisää paineita lähettää lievissäkin tilanteessa potilas erikoissairaanhoitoon, joka tukkeutuu. Tällöin erikoissairaanhoitoa todella tarvitsevien on vaikeampi päästä hoitoon, Vorma kertoo.

Tilanne vaihtelee Vorman mukaan kunnittain ja sairaanhoitopiireittäin. Hän muistuttaa, että väkivallantekojen syynä ei voida pelkästään pitää mielenterveysongelmia. Taustalla on usein päihdeongelmia, väkivallan kohteeksi joutumista ja muita vaikeuksia. Nuorilla korostuvat sosiaaliset vaikeudet ja syrjityksi tai leimatuksi tuleminen ja yksin jääminen. Taustatekijät ovat samoja, oli mielenterveysongelmaa tai ei.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN

”Sain viestejä, että älä huora inise” – kansanedustajat tuntevat usein olevansa vapaata riistaa häirinnälle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Sosiaalisessa mediassa leviävä Me too -kampanja (minä myös) haluaa kiinnittää huomiota naisten kokemaan seksuaaliseen häirintään. Kansanedustajatkaan eivät välty epäasialliselta käytökseltä.

Kopelointia, huorittelua, ulkonäön kommentointia ja vihjailua. Seksuaalisen häirinnän monet muodot ovat tuttuja myös poliitikoille. STT:n haastattelemat naispoliitikot kertovat häirintää esiintyvän etenkin sidosryhmätapaamisissa tai kansalaisten keskuudessa.

Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas.) on joutunut nielemään kommentointia ulkonäöstään ja kuuntelemaan epämiellyttävää vihjailua kentällä.

– Sitä tapaa niin valtavan määrän ihmisiä eri paikoissa, eivätkä ne kohtaamiset aina ole pelkästään miellyttäviä. Ihmiset jotenkin tuntevat, että kansanedustajat ovat vapaata riistaa, että heille voi sanoa mitä tahansa.

Myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi eduskunnan ulkopuolella, useimmiten sidosryhmätilaisuuksissa. Hän kertoi yhdestä tapauksesta Facebookissa osana #metoo-kampanjaa.

– En ole aina ihan varma, ymmärtääkö ahdistelija nöyryyttävänsä ja loukkaavansa niissä tilanteissa.

Hänen mielestään kampanjassa on tärkeää muun muassa se, että miehet ymmärtävät ongelman laajuuden.

Saarikko korostaa, että valtaosa työtovereista eduskunnassa on nykyään fiksuja herrasmiehiä, mutta menneistä ajoista on vielä säikeitä jäljellä.

– Eduskunta on ollut perinteisesti hierarkkinen ja miesvaltainen. Tärkeää on myös muistaa, että miehetkin joutuvat seksuaalisen häirinnän kohteiksi.

Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo kokeneensa häirintää lähinnä nuorena kansanedustajana eduskunnassa.

– Nuoremmat sukupolvet ovat ehkä siinä mielessä tasa-arvoisempia ja saattavat ymmärtää paremmin, mikä on soveliasta ja mikä ei.

Vehviläisen mielestä on tärkeää, että uhrit ymmärtävät, ettei vika ole heidän, ja tekijät, että heidän toimintansa ei ole hyväksyttävää.

– Ensimmäinen ajatus aina on, että mitä minä tein väärin, kun sellaisen kohteeksi joutuu.

Myös kansanedustaja Sari Raassina (kok.) kertoo kokeneensa erityisesti nuorena poliitikkona runsaasti seksuaalista häirintää.

– Nyt vahvasti keski-ikäisenä häirintä on useimmiten nimittelyä, huorittelua ja ulkonäön pilkkaamista. Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Raassina kertoi pari vuotta sitten julkisesti, kuinka joutui seksuaalisen ahdistelun kohteeksi vaalityössään Kuopion torilla.

– Sen jälkeen sain viestejä, joiden sävy oli, että älä huora inise, että onhan se hyvä, että edes joku on susta kiinnostunut.

Raassina painottaa, että oman puolueen edustajat eivät ole häntä koskaan ahdistelleet.
– Toivon, että seuraavat sukupolvet, tytöt ja pojat, saisivat kasvaa omassa sukupuolessaan sellaiseksi kuin he ovat ilman, että heidän tarvitsee piilottaa tai hävetä kehoaan tai kokea, että heidän kehonsa ja siihen liittyvä seksuaalisuus on väline kiusaamiselle.

Joku saattaa ihastua poliitikkon tavalla, joka ei ole enää normaalia.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.) uskoo eduskunnassa olevan samalla tavalla häirintää kuin muillakin työpaikoilla. Hänkin arvelee, että eniten poliitikkoja ahdistelevat kansalaiset, esimerkiksi puheluiden ja sähköpostien muodossa.

– On myös ollut sellaista, että joku saattaa ihastua poliitikkoon tavalla, joka ei ole enää normaalia, vaan menee häirinnän puolelle.

Filatov sanoo, että hänelläkin on kokemuksia, mutta hän ei niistä mielellään puhu.

– Ne eivät ole olleet minulle häirintää, mutta jollekin muulle ne olisivat voineet olla tosi rankkoja paikkoja.

STT–SANNA NIKULA