ehdokasmainos

“Outo operaatio” – USA:n kansalliskaartin laivuevierailu hämmentää yli puoluerajojen

verkkoon hävittäjä

Kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas.) jätti tiistaina kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, kenelle, keneltä ja milloin aloite Yhdysvaltain kansalliskaartin yksikön laivuevierailusta Suomeen tuli?

Kysymykseen yhtyi puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mika Kari (sd).

Puolustusvaliokunnassa emme saaneet minkäänlaista vastaus sen kummemmin upseereilta kuin puolustusministeri Jussi Niinistöltäkään. Siksi kirjallinen kysymys oli pakko tehdä, painottaa Mustajärvi.

Mielenkiintoista on, että ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mika Aaltola on jo etukäteen varoittanut, että vierailu voidaan ymmärtää tahallaan väärin. Oregonin kansalliskaartin laivuevierailu on ainutlaatuinen tapahtuma Suomen historiassa, eikä sen toteamisessa ole mitään väärinymmärrystä.

Puolustusvaliokunnassa emme saaneet minkäänlaista vastaus sen kummemmin upseereilta kuin puolustusministeri Jussi Niinistöltäkään.

Jännittyneessä kansainvälisessä ilmapiirissä on Mustajärven mukaan syytä seurata, mihin kansainväliseen toimintaan Suomi osallistuu ja kenen aloitteesta.

Myös SDP:n Mika Kari ihmettelee, että puolustusvaliokunta on sivuutettu täysin näin keskeisessä asiassa.

– Näin mittava harjoitus on pidetty salassa. Jopa eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet ovat saaneet tiedon harjoituksesta median kautta, Kari sanoo.

Yhdysvallat aikoo toteuttaa laivuevierailun Suomeen toukokuussa.

Yhdysvaltojen ilmavoimien kansalliskaartin yksikköä isännöi Karjalan lennosto Kuopiossa. Kansalliskaartin yksikkö vierailee 6-8 hävittäjällä. Henkilöstöä tapahtumaan osallistuu Yhdysvalloista noin 70 – 100.

Yhdysvaltalaisosasto osallistuu mahdollisesti myös rajat ylittävään koulutus- ja harjoituslentotoimintaan yhdessä Suomen, Ruotsin ja Norjan kanssa sekä koulutus- ja harjoituslentotoimintaan ilmavoimien muiden yksiköiden kanssa.

“Tehkää parannus” – Kotimaa: Presidentiltä nopea vastaus arkkipiispalle

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
halonen

Presidentti Tarja Halonen keskusteli Turun arkkihiippakunnan papiston synodaalikokouksessa Naantalissa arkkipiispa Kari Mäkisen kanssa. Halonen käytti tiistaina järjestetyssä tilaisuudessa myös puheenvuoron, jossa hän nosti esiin muun muassa pakolaiskysymyksen, kertoo uutissivusto Kotimaa24.

Halosen mukaan Suomessa yritetään vaikeuttaa pakolaisten perheiden yhdistämistä, kun esimerkiksi Irakista täytyy matkustaa Turkkiin Suomen suurlähetystöön jättämään anomus. Prosessia voisi Halosen mukaan helpottaa esimerkiksi ulkoministeriön kiertävällä lähettiläällä tai tiiviimmällä yhteistyöllä muiden EU-maiden edustustojen kanssa.

Halonen puhui papistolle myös kestävästä kehityksestä. Arkkipiispa Kari Mäkinen totesi elävänsä muiden tavoin keskellä sietämätöntä ristiriitaa omien elintapojensa ja niiden ympäristövaikutusten suhteen, johon Halosella oli vastaus valmiina.

– Tehkää parannus, Halonen sanoi Kotimaa24:n mukaan.

Keskustelua aiheesta

Tunnettu kokoomuslainen jälleen terveysbisnekseen – Orpo: “En minä näe ristiriitaa”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
kesäkokous Turussa

Kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja Joonas Turunen on nimitetty 18.10. alkaen liiketoiminnan kehityspäälliköksi terveydenhuoltoyhtiö Mehiläisen Perusterveydenhuolto ja ulkoistukset -liiketoimintayksikköön.

Turunen työskentelee liiketoiminnan kehitys- ja myyntityössä työelämäpalveluiden ja ulkoistuspalveluiden alueilla. Turusen vastuulla on erityisesti terveyspalveluiden, työterveyshuollon ja sairaalapalveluiden ulkoistuksiin liittyvä myynti julkiselle sektorille.

Turunen on työskennellyt vuosien ajan politiikan taustatehtävissä eri ministerien erityisavustajana – viimeisimpänä valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) erityisavustajana.

Hallitus on juuri valmistelemassa sote-uudistusta, jossa yksityisten palveluntuottajien asema vahvistunee roimasti.

– Ensinnäkin olisin toivonut, että Turunen olisi jatkanut minun tehtävissäni. Mutta jos ihminen haluaa lähteä eteenpäin niin en minä voi sitä estääkään. Silloin kun tämä päätös on syntynyt, on parempi, että se tapahtuu mitä nopeammin sen parempi.

Orpo ei näe ristiriitaa siinä Turusen siirron ja hallituksen sote-suunnitelmien ja valinnanvapausmallin välillä.

– En minä näe ristiriitaa, koska nämä kaikki asiat ovat olleet avoimesti esillä ja kokoomuksen tavoitteet ovat olleet kaikkien tiedossa ja ne ovat meidän peruslinjan mukaisia.

Toisaalta valtiovarainministeri sanoo myös, että ymmärtää asiasta käytävän keskustelun.

Se on tämä terveysala sellainen.

Muitakin kokoomuslaisia on siirtynyt hiljattain vastaavanlaisiin tehtäviin.

Toukokuussa entinen sosiaali- ja terveysministeri, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty ilmoitti eroavansa tehtävästään sosiaali- ja terveystoimesta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana ja siirtyvänsä Suomen Terveystalon liiketoimintajohtajaksi.

Entinen kokoomuksen kansanedustaja, Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö siirtyi reilu vuosi sitten Mehiläinen-konserniin terveydenhuollon ulkoistuspalveluista vastaavaksi johtajaksi.

Kummatkin siirrot herättivät arvostelua ja keskustelua esimerkiksi siitä, pitäisikö vastaavantyyppisillä siirtymillä olla jatkossa karenssiaika.

Petteri Orpo sanoo, että keskustelua karenssista on hyvä jatkaa.

– Se on hyvä minun mielestä käydä läpi ja hakea pelisäännöt, kun näitä tapauksia tulee jatkossakin ja koska tämä on vapaa maa ja ihmiset voivat siirtyä työpaikasta toiseen.

– Mutta minusta se on hyvä, että tätä keskustelua käytäisiin, että meillä olisi pelisäännöt selvät, joka tämmöisissä tilanteissa sitten toimisi myös sen lähtevän ja vastaanottavan organisaation tai yrityksen puolesta.

Orpo viittaa myös siihen, että eduskunnan hallintovaliokunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys, joka mahdollistaisi sen, että valtion virkamiehille voidaan työsopimusta solmittaessa asettaa karensseja. Sitä ei tulisi takautuvasti eikä automaattisesti, mutta esityksen mukaan kyseessä olisi mahdollisuus, jos karenssi jossakin tehtävässä nähdään tarpeelliseksi.

Räty, Männistö ja Turunen ovat menneet samankaltaisiin hommiin. Onko se millään tavalla kiusallista?

– No se on tämä terveysala sellainen, joka kasvaa ja sinne on ollut osaaville vetoa, Orpo pyörittelee.

HS: Olli-Pekka Heinonen nousemassa opetushallituksen johtoon

Kuva: Wikipedia
heinonenollipekka
Olli-Pekka Heinonen.

Kokoomuksen hallitusryhmän valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen noussee Opetushallituksen johtoon, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Lehden tietojen mukaan hallitus päättää Heinosen nimityksestä torstaina.

Pääjohtajan paikkaa ovat tavoitelleet Heinosen lisäksi myös kokoomuksen entinen kansanedustaja Raija Vahasalo ja nykyinen kansanedustaja Sanna-Liisa Lauslahti. Lisäksi pääjohtajana jo aikaisemmin vuosina 2003–2007 toiminut Kirsi Lindroos on hakenut paikkaa.
Tehtävää haki määräaikaan mennessä yhteensä 23 ihmistä.

 

 

”Parasta on syy lähteä aamulla jonnekin” – Rinne tutustui työpajatoimintaan Jyväskylässä

taidetyopaja

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne vieraili Jyväskylässä maanantaina 26.9. kansanedustaja Susanna Huovisen (sd.) ja Anneli Kiljusen (sd.) kanssa. Tiiviin päivän vierailukohteiksi valikoituivat nuorten taidetyöpaja ja työttömien ruokala toimintakeskus Matarassa, Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti Kuokkalassa, sekä Valmetin Rautpohjan tehdas. Ennen lähtöä kohti Jämsää Rinne tapasi kaupunkilaisia Osuuspankin edustalla kävelykadulla. Lounasta nautittiin kaupunginjohtaja Timo Koiviston ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkisen (sd.) seurassa kaupungintalolla.

Idea vierailusta Jyväskylään oli syntynyt Antin istuttua nuorten taidetyöpajoja vetävän Jorma Niemisen viereen lentokoneessa. Reissu mahdutettiin kiireisen puheenjohtajan kalenteriin ja samaan käyntiin yhdistettiin mahdollisimman monta muutakin tärkeää vierailukohdetta. Mukaan lähtivät Keski-Suomen oma kansanedustaja Susanna Huovinen ja sosiaalipalveluiden asiantuntija Anneli Kiljunen Kaakkois-Suomesta.

Innostunut vastaanotto Matarankadulla

Kun Rinne seurueineen saapui tutustumaan taidepajoihin, vastassa ollut Jorma Nieminen oli niin innostunut keskustelemaan, ettei seurue meinannut päästä eteistä pidemmälle. Keskustelu käsitteli pääasiallisesti nuorten aktivointipalveluiden järjestämistä.

– Tavoitteena on ollut kautta linjan matalan kynnyksen toiminta, kertoi Nieminen vierailleen.

– Jopa koko kynnyksen poistaminen, kynnyksetön ovi tulla mukaan. Tärkeintä on saada nuoret innostumaan uusista mahdollisuuksista. Mutterien lajittelu pusseihin tuskin motivoi ketään, oikea aktivointi on jotakin ihan muuta.

Nieminen oli kuullut valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) puhuneen aktiivisesta työttömyysturvasta viikonloppuna ja toivoi, että se viimeinkin tarkoittaisi aitoa elämänvalmiuksien ja työkyvyn nostoa tempputyöllistämisen ja kyykytyksen sijaan. Rinne yhtyi Niemisen ajatteluun ja kertoi SDP:n 2015 syksyllä lanseeraamasta aktivointimallista, jossa työttömyysturvaa voitaisiin käyttää palkkatukena tai starttirahana työttömän perustamassa yrityksessä.

Työpajanuoret olivat kokoontuneet isoon kahvitilaan, jossa Rinne pääsi rikkomaan jään esittäytymisensä jälkeen kyselemällä nuorilta, mitä nämä kokivat pajasta saavansa ja miten tulivat toimeen. Työmarkkinatuki oli tyypillisin toimeentulon lähde.

– Työpajan jälkeen aion hakea kouluun, joko ammattioppilaitokseen tai ammattikorkeaan, kuului yleisin vastaus.

Taustoiltaan nuoret olivat kaikkea toisen asteen oppilaitoksen kesken jättäneistä valmistumisen jälkeen tyhjän päälle jääneisiin ja työpaikan menetyksen jälkeen uutta suuntaa hakeviin nuoriin. Toisilla tulevaisuudensuunnitelmat olivat hyvinkin selkeät, toisilla vielä työn alla. Kolmen kuukauden elämyspajasta oli nuorilla nyt takana vasta kolme viikkoa, mutta kaikki kiittelivät yhteisöllisyyden, uusien kavereiden ja säännöllisten rutiinien ansiosta parantunutta elämänlaatua ja itsetuntoa.

– Parasta on syy lähteä aamulla jonnekin, sanoi eräs nuori nainen Rinteen kysyessä tärkeintä syytä pajan antoisuuteen.

 

Ensi- ja turvakotitoiminta keskeistä lasten hyvinvoinnille

Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla vastaanottajana oli toiminnanjohtaja Eija Paloheimo, joka esitteli kansanedustajille ensin viisipaikkaisen turvakodin ja sen johtavan sosiaalityöntekijän Tuija Sojakan.

– Valitettavasti paikkoja on liian vähän, väkeä joudutaan käännyttämään Mikkeliin ja Kokkolaan saakka, Sojakka kertoi.

– Seitsemällä paikalla varmaan oikeasti pärjättäisiin.

Keskimäärin oleskelu turvakodissa kestää kolmesta neljään viikkoa. Edellisellä hallituskaudella peruspalveluministeri Huovisen ja valtiovarainministeri Rinteen järjestämä ensi- ja turvakotien suora rahoitus on mahdollistanut sen, että suurin osa asiakkaista tulee turvakotiin suoraan, kun ennen tarvittiin kunnan myöntämä maksusitoumus. Asiakkaiden kanssa keskustellaan ongelmallisten perhetilanteiden ratkaisemisessa ja tarvittaessa avioerojen, lähestymiskieltojen tai rikosilmoitusten tekemisessä.

Henkilöstöä turvakodissa on kuusi vakinaista ja yksi keikkalainen, jonka seurauksena illat ja viikonloput sekä osa iltapäivätunneista joudutaan tekemään yhden työntekijän voimin. Uhkatilanteita turvakotitoimintaan liittyy: useimmat asiakkaat ovat paossa väkivaltaisia puolisoitaan.

– Henkilökunta selvittää tilanteet pääsääntöisesti puhumalla, mutta poliisit joudutaan kutsumaan avuksi turvakodille säännöllisesti, Sojakka kertoo.

– Asiakasperheiden myötä turvakodissa käy vuosittain noin 60 lasta ja turvakotiin tulevat perheet ovatkin usein keskimääräistä suurempia.

Ensikotitoiminnan puolella vuosittain otetaan vastaan 40 asiakasta, pääosin nuoria äitejä lapsineen. Molemmat vanhemmat ja yksin olevat isät ovat kuitenkin yhtä tervetulleita ensikotiin. Ensikotien asiakkaita yhdistää lähes aina hoitokokemuksen puute sekä päihdeongelmat tai psyykkiset sairaudet. Ensikodissa oleskellaan pidempään kuin turvakodeissa, joistakin kuukausista jopa vuoteen.

– Moni ensikotiin tuleva vanhempi on hyvin nuori, asiakkaiden keski-ikä on 21 vuotta, toiminnanjohtaja Paloheimo kertoo.

– Yhtä lailla tosin yli nelikymppisetkin voivat tarvita tukea vanhemmuuteensa ja on heitäkin täällä ollut.

 

Kilpailutus uhkaa tapaamispaikkatoimintaa

Keski-Suomen ensi- ja turvakodilla järjestetään myös tapaamispaikkatoimintaa, minkä palvelun kaupunki on ostanut ensi- ja turvakodilta. Tapaamispaikoissa vanhemmat pääsevät tapaamaan lapsiaan, jos on arvioitu, etteivät nämä voi viettää lastensa kanssa aikaa valvomattomissa olosuhteissa esimerkiksi väkivalta- tai päihdetaustan vuoksi. Vaikeissakin tilanteissa lähtökohdaksi on asetettu perheyhteyden säilyttäminen tai palauttaminen.

– Välillä käy jopa mielessä onko vanhemman oikeus tässä ensisijainen suhteessa lapsen oikeuksiin, toteaa ensi- ja turvakodin hallituksen puheenjohtaja Merja Närhi, joka on mukana kahvipöytäkeskustelussa.

Nyt kilpailutuksen seurauksena palvelu on kuitenkin siirtymässä yksityiselle hoivapalveluyritykselle, joka on luvannut tuottaa palvelun 4700 eurolla vuodessa ensi- ja turvakodin tarjoaman 11000 euron sijaan. Työn haastavuuden vuoksi henkilökunta ensi- ja turvakodilla ei usko yrityksen suoriutuvan velvoitteestaan.

– Aiomme viivyttää yt-neuvotteluiden aloittamista ainakin joitain kuukausia, että näemme, miten asia lähtee etenemään, Paloheimo kertoo.

– Jos yritys ei kykene hoitamaan palvelua, niin voimme ottaa siitä kopin.

Hämmentävää on sekin, miten yritys jolta edellytettiin kilpailutusehdoissa pätevää henkilökuntaa, hakee nyt tapaamispaikkatyöntekijöitä nollatuntisopimuksilla töihin.

– Miten on voitu täyttää kelpoisuusehto, jos työntekijöitäkään ei ole, hämmästeli Susanna Huovinen.

– Kenen on vastuu siinä tapauksessa, jos palvelua ei kyetä tuottamaan asiallisesti tai turvallisesti? No, kunnan vastuullahan se siinä tapauksessa on.

Tehdasvierailu ja kansalaisten tapaamista

Päivän päätös oli työmarkkinajärjestötaustaiselle Rinteelle aamun sosiaalityöpyörityksen jälkeen tutumpaa maaperää. Paperikoneita suunnitteleva, valmistava ja huoltava Valmetin Rautpohjan tehdas on Suomen perinteisen vientiteollisuuden selkärankaa. Valmetin tuotantojohtaja Kari Ranta esitteli valimon tehdashalleja ja kertoi viimeisten vuosien siirtäneen painopistettä uusien koneiden rakentamisesta vanhojen huoltamiseen ja modernisointiin.

– Euroopan parhaan valimon teoreettisesta kapasiteetista on nyt käytössä noin 15 %, pitkiä valuja ei enää tehdä, vaan rullat ovat pienempiä. Pohjois-Amerikka vetää vahvasti, mutta tuotteita viedään kaikkialle maailmaan. Kiina on haastavin, mutta hyvin haluttu markkina-alue, Ranta kertoo.

Tehtaan jälkeen siirryttiin Jyväskylän kävelykadulle tapaamaan ihmisiä. Kuunteluoppilaan ja kysymysten esittäjän rooliin joutunut puoluejohtaja sai selkeästi uutta virtaa päästessään vastaamaan jyväskyläläisten kysymyksiin ja keskustelemaan arkisista aiheista. Tunnin kestänyt kansalaistapaaminen päättyi viideltä, jonka jälkeen Rinne siirtyi Jämsään toiseen kansalaistapaamiseen.

Eetu Kinnunen, Jyväskylä

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sipilä: Olen tosi pettynyt, jos sopua ei löydy

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pettyy, jollei työllisyysryhmä saa valmista ensi perjantaiksi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo olevansa tosi pettynyt, jos työmarkkinajärjestöt eivät pääse yhteisymmärrykseen työllisyyspaketista. Sipilä sanoo odottavansa työllisyystyöryhmältä konkreettisia tuloksia määräajan kuluessa eli viimeistään perjantaina.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta linjasi tänään, ettei järjestö hyväksy työttömyysturvan leikkaamista. Näin myös hallituksen tavoite lisätä työllisyyttä 8 000 ihmisellä näyttää vaikealta saavuttaa. Elorannan mukaan hallituksen tavoitetta ei voi saavuttaa valtiovarainministeriön todentamalla tavalla ilman, että työttömyysturvaa heikennetään.