Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa hankkeessa on tutkittu, miten päivämäärämerkintöjä koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan Pohjoismaissa ja kuinka lämpötila, pakkaus ja valmistusmenetelmät vaikuttavat ruoan säilyvyyteen. Suomessa hankkeen toteuttajina ovat olleet Luonnonvarakeskus (Luke) ja Evira.

Kuluttajien osuus ruokahävikistä on suurin. Roskiin heitettävän ruoan määrää voidaan vähentää parantamalla kuluttajien tietoisuutta siitä, kuinka pitkään ruoka säilyy ja mitä he voivat itse tehdä.

Kuluttajia on opastettava paremmin siitä, miten pakkauksen avaaminen vaikuttaa tuotteen säilyvyyteen. Esimerkiksi pesto säilyy kauemmin, kun siihen lisää öljyä.

– Osa ihmisistä ei ymmärrä, mitä merkinnöillä tarkoitetaan. Aika monesti ajatellaan, että parasta ennen -merkittyä ruokaa ei voi syödä päivämäärän jälkeen ja sen takia se heitetään roskiin, tutkija Anu Reinikainen Lukesta kertoo Demokraatille.

Reinikaisen mukaan tarvitaan paljon tiedotusta, jotta merkintöjen ero ymmärretään.

– Pitäisi lähteä nuorista ihmisistä, tulevaisuuden kuluttajista, pitäisi kasvattaa uutta sukupolvea siihen, silloin vähennetään myös ruokahävikkiä

Jos tuotteessa on parasta ennen -päivämäärää, päivämäärän ylittäneiden elintarvikkeiden käyttö jää paljolti aistinvaraisesti arvioitavaksi ja omalle vastuulle. Tällöin kannattaa katsoa esimerkiksi,  miltä tuote näyttää, onko se homeessa ja haiseeko se epämääräiselle.

Anu Reinikainen neuvoo myös, että esimerkiksi hiukan nahistuneet kasvikset voi aivan hyvin keittää kasvissosekeitoksi, kuivuneesta muttei homehtuneesta leivästä voi tehdä krutonkeja ja puuron loput voi laittaa sämpylätaikinaan.

Kaupan alalla hävikkiä voitaisiin vähentää ennen kaikkea alentamalla säilytyslämpötiloja. Herkästi pilaantuvien tuotteiden säilyvyys voisi näin pidentyä huomattavasti. Raportin laatijat ehdottavat, että säilytyslämpötiloihin sovellettaisiin samoja sääntöjä kaikissa Pohjoismaissa, sillä tällä hetkellä käytännöt vaihtelevat kansallisesti.

Hankeryhmä pitää tärkeänä, että elintarviketuottajat valitsevat päivämäärämerkinnät huolellisesti. Esimerkiksi viimeinen käyttöpäivä -merkintää tulisi käyttää vain silloin, kun se on todella tarpeen, toisin sanoen elintarvikkeissa, joiden syöminen viimeisen käyttöpäivän jälkeen voi olla terveydelle vaarallista.

EU:ssa sovelletaan nykyään erityisiä sääntöjä kananmunien päivämäärämerkintään. Merkinnän lähtökohtana on, että munia säilytetään huoneenlämmössä. Pohjoismaissa munia säilytetään kuitenkin useimmiten jääkaapissa, jolloin ne säilyvät huomattavasti kauemmin.

Raportissa ehdotetaan, että munien päivämäärämerkintään sovellettaisiin samoja sääntöjä kuin muihin vastaaviin elintarvikkeisiin.

Pakkauskaasut estävät mikrobien kasvua ja parantavat monien elintarvikkeiden säilyvyyttä. Käytettävä kaasu vaikuttaa suuresti esimerkiksi naudan jauhelihan säilyvyysaikaan.

Norjassa käytetään hiilidioksidin ja typen seosta lähes kaikentyyppisen tuoreen lihan pakkaamiseen. Se saa lihan säilymään huomattavasti kauemmin kuin muissa Pohjoismaissa yleensä käytettävä runsaasti happea sisältävä pakkauskaasu.