Kotimaa

”Ovathan ne pienenä hirmu suloisia” – yleistyvä ilmiö kismittää Korkeasaaren johtajaa

Jani Laukkanen
Jani Laukkanen
Jani Laukkanen

Suurin osa Helsingin Korkeasaaren eläintarhan eläimistä on syntynyt eläintarhoissa. Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström painottaa, että eläimiä ei hankita luonnosta, eikä luonnonvaraisilla eläimillä tehdä kauppaa.

Jotkut asukkaista, kuten pesukarhut ja berberiapinat, ovat kuitenkin aiemmin olleet ihmisten lemmikkejä. Ne ovat tulleet Korkeasaareen hollantilaisen eläintenpelastussäätiön kautta. Tällaiset entiset lemmikit löydetään usein dumpattuina suoraan kadulle.

– Onhan pesukarhu eläimenä söötti ja aktiivinen. Ja kun Youtubekin pursuaa söpöjä pesukarhuvideoita, niin sitten jotkut tosiaan haluavat niitä lemmikeiksi, Hellström pohtii.

Emme voi ottaa tänne kaikkia eläimiä.

– Mutta pesukarhu on ihan täystuho kotioloissa. Sen todettuaan ihmiset sitten yksinkertaisesti vain hylkäävät ne.

– Eksoottiset eläinlajit ovat kiehtovia ja monet niistä pienenä hirmu suloisia, mutta kun ne kasvavat täyteen kokoonsa, ihmiset tajuavat etteivät ne sovi lainkaan lemmikeiksi.

Vaikka eläinten hyvinvointi on Korkeasaarelle ykkösasia, ei se kuitenkaan ole hankaliksi osoittautuneiden lemmikkien automaattinen pelastusasema.

– Emme voi ottaa tänne kaikkia eläimiä, minkä kanssa ihmisillä on vaikeuksia, Hellström korostaa.

Lue Sanna Hellströmin laaja henkilöhaastattelu Demokraatin viikkolehdestä 13.7.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat