Politiikka

Ovatko Suomen vaalit turvassa kyberhyökkäyksiltä? Alan professori väläyttää uhkakuvista uudessa kirjassaan

Istock
Istock

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professorin Jarno Limnéllin mukaan vaarana on, että ensi kevään vaaleihin pyritään vaikuttamaan erilaisin keinoin.

– Kun katsoo viime vuosien esimerkkejä Yhdysvalloista, Ranskasta tai nyt Ruotsista ihan hiljattain, niin kyllä meidän on varauduttava siihen, että eduskuntavaaleihin, eurovaaleihin ja jopa maakuntavaaleihin saattaa kohdistua vaikuttamista.

Limnéll on kirjoittanut yhdessä veteraanidiplomaatti, ministeri Jaakko Iloniemen kanssa kirjan Uhkakuvat (Docendo), joka julkaistiin torstaina.
Ruotsissa vaaleja ja politiikkaa käsitelleet automatisoidut Twitter-tilit lisääntyivät Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksen mukaan selvästi valtiopäivävaalien alla. Bottitilien viesteissä ilmaistiin tyypillisesti tukea ruotsidemokraateille.

Ranskassa nykyisen presidentin Emmanuel Macronin En Marche -liikkeen dokumentteja vuodettiin verkkoon viime presidentinvaaleissa.
Yhdysvalloissa puolestaan hakkeroitiin ja vuodettiin julki viime presidentinvaalikampanjan aikana demokraattipuolueen sähköposteja. Lisäksi erikoissyyttäjä Robert Mueller tutkii presidentti Donald Trumpin vaalikampanjan Venäjä-kytköksiä.

Esimerkit osoittavat Limnéllin mukaan, että vaaleihin vaikuttamisesta on tullut yhä aktiivisempi hybridivaikuttamisen muoto, jossa tavoitteena on yhteiskuntarauhan ja -vakauden horjuttaminen.

Vaalivaikuttamisesta puhuttaessa esillä on ollut erityisesti Venäjä. Se on kiistänyt tiukasti sekaantumisensa esimerkiksi Yhdysvaltojen vaaleihin.

– Tähän mennessä on jo niin paljon nähty, että voidaan sanoa, että Venäjä on jollain tavalla vaikuttanut, mutta millä kaikella tavalla, sitä erikoissyyttäjä Mueller (Yhdysvalloissa) tutkii, Iloniemi sanoo.

Venäjä on Limnéllin ja Iloniemen mukaan yksi mahdollinen vaikuttaja, joka voisi olla kiinnostunut myös Suomen vaaleista. Eri asia kuitenkin on, onko itänaapurillamme tahtoa sekaantua niihin. Iloniemen mielestä sellaisia mehukkaita aiheita, jotka saisivat Venäjän aktivoitumaan, ei nyt oikein ole.

– Nato-keskustelu on aika lailla uneliasta, siitä ei paljon jutun juurta saa.

Limnéll ja Iloniemi katsovat, että Suomen on syytä luottaa jatkossakin vaaleissa perinteiseen kynään ja äänestyslippuun. Digitalisoinnissa riskinä on muun muassa vaalituloksen manipulointi.

– Demokratia on kenties maamme kriittisin infrastruktuuri. Vaalien turvaaminen on kansanvallan turvaamista, Uhkakuvat-kirjassa painotetaan.

Vaalien luotettavuutta voidaan pyrkiä horjuttamaan monin tavoin myös äänestystavasta riippumatta. Limnéllin mukaan huhut ja väitteet vaalien epärehellisyydestä voivat voimistuessaan ja vaikkapa sosiaalisen median vauhdittamina heikentää vakavalla tavalla luottamusta.

Ihmisten ajatteluun ja asenteisiin ja sitä kautta käyttäytymiseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan myös esimerkiksi ehdokkaita mustamaalaamalla ja valegallupeja julkaisemalla.

Yksi huomioitava asia ovat algoritmipohjaiset vaikutuskeinot. Limnéllin mukaan suuret teknologiayritykset, kuten Apple, Google ja Facebook, pystyvät käyttäjiensä tietoja kerätessään ja analysoidessaan mahdollisesti hyvinkin tarkasti tuntemaan ihmisten äänestyskäyttäytymisen ja profiloinnin kautta kohdistamaan heihin poliittista vaikuttamista.

STT–MIA PELTOLA

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat