Oxford kutsui miltei heti eron jälkeen – Jääskeläinen Demokraatille Ylen tapahtumiin palaamisesta: ”Minun kannaltani ei kovin järkevää”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana ja vastaavana päätoimittajana kymmenisen vuotta toiminut Atte Jääskeläinen lähtee vuodeksi Oxfordin yliopiston Reuters-instituuttiin Britanniaan.

Instituutin tiedotteen mukaan Jääskeläinen paneutuu muun muassa digitalisaatioon ja uutisten liiketoimintamalleihin sekä median demokraattiseen rooliin.

– Instituutin johto otti yhteyttä ja kysyi kiinnostusta tähän tehtävään oikeastaan hyvin pian kuin eroni Ylestä oli selvä, Jääskeläinen kertoo Demokraatille.

Jääskeläinen erosi päätoimittajan tehtävästä toukokuussa. Yle tiedotti tuolloin, ettei hänellä ollut enää edellytyksiä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen.

Pääministeri Sipilään liittynyt niin kutsuttu Terrafame-kohu oli tuolloin vellonut julkisuudessa ja Ylen sisällä pitkään.

”On vaikka mitä vaihtoehtoja.”

Jääskeläinen toteaa, että katsoo nyt urallaan eteenpäin. Ylen asioihin hän ei halua enää palata.

– Siinä ei olisi minun kannaltani mitään järkeä. Mitä enemmän olen asiaa ajatellut, sitä vähemmän se kiinnostaa.

– Suomessa voi olla aika monta muuta tahoa, joiden kannattaisi pohtia asiaa omalta kohdaltaan, mutta minun kannaltani se ei ole kovin järkevää, Jääskeläinen kuittaa.

Haluaisiko hän vielä tulevaisuudessa palvella suomalaista mediaa?

– En lähde sitäkään arvioimaan, pidetään kaikki asiat avoimena. Katsotaan, mitä maailma tuo tullessaan. Tämä on myös siinä mielessä loistava mahdollisuus, että voi pitää eri tulevaisuuden vaihtoehdot avoinna, hän sanoo Oxfordin pestiin viitaten.

Entä sen jälkeen?

– Minulla on mielessä vaikka mitä vaihtoehtoja, en ole sulkenut mitään pois. Käyn ja olen käynyt keskusteluja eri suuntiin.
En halua lähteä niiitä niin hirveän paljon avaamaan. Sanotaan, että kovin pitkää kesälomaa ei ole ollut.

Journalistisen muutoksen johtaminen teemana Oxfordissa.

Jonkin verran lomaakin Jääskeläinen kertoo sentään viettäneensä ja tehneensä ”ihan tavallisen ihmisen asioita” pitkän työputken jälkeen.

Jääskeläisen Reuters-instituutin 2017–2018 tulevaa vuoden jaksoa on kuvattu tänään mediassa vierailevan tutkijan (visiting fellow) paikaksi. Käännös ei kuitenkaan anna työstä aivan oikeaa kuvaa.

Jääskeläinen kertoo, että instituutti on joskus aikaisemminkin hyödyntänyt käytännön kokemusta hankkineiden journalistien asiantuntemusta.

Hänen roolinaan on tuoda sinne kokemusta ja ymmärrystä journalistisen muutoksen johtamisesta.

Hän osallistuu instituutin työhön ja seminaareihin ja pitää myös itse seminaareja.

– Varmasti myös kirjoitan jotain.

– Se on inspiroiva ja vapaakin rooli. Työn varsinainen sisältö määrittyy vuorovaikutuksessa muiden siellä työskentelevien ja stipendiaattina olevien kanssa.

– Minulla on sellainen kokemus media-alalta ja sen johtamisesta, että he halusivat kutsua minut sinne, jotta instituutin työ rikastuisi. Itselleni se on taasen mahdollisuus oppia ja avartaa omaa ajattelua, hän kuvaa.

Jääskeläinen kertoo, että Reuters-instituutin johto on paljon tekemisissä keskeisten eurooppalaisten medioiden kanssa. He pitivät Jääskeläiseenkin yhteyttä tämän ollessa Ylen vastaavana päätoimittajana.

– He eivät eristäydy akateemisiin kammioihin, hän toteaa.

Ei näyttöä siitä, että elokuiseen puukotukseen Lahdessa liittyisi rasistinen motiivi, toteaa oikeus

Päijät-Hämeen käräjäoikeuden mukaan ei ole näyttöä siitä, että elokuiseen puukotukseen Lahdessa liittyisi rasistinen motiivi. Käräjäoikeus tuomitsi tänään kaksi miestä useiden vuosien vankeuteen tapon yrityksestä. Toinen miehistä puukotti uhria toisen ojentamalla veitsellä ja aiheutti hänelle vakavia vammoja.

Syyttäjä vaati rangaistuksen koventamista rasistisen motiivin perusteella. Oikeuden mukaan miehet nimittelivät uhriaan neekeriksi, mutta uhri itse ei katsonut joutuneensa rikoksen kohteeksi etnisen alkuperänsä perusteella.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Nyt jo viides ehdokas uudeksi arkkipiispaksi

Kuva: Jari Soini

Teologian tohtori, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) vs. lähetysjohtaja ja Sanansaattaja-lehden päätoimittaja Ville Auvinen on arkkipiispan vaalin viides ehdokas. Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin tänään. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjaan tarvitaan ehdokkaan suostumus sekä vähintään 30 äänioikeutetun valitsijan esitys.

Auvinen on syntynyt vuonna 1966. Auvinen vihittiin papiksi vuonna 1988. Hän on työskennellyt seurakuntapappina 1988–1994, ja ollut lähetystyössä Sambiassa 2007–2010. Hän väitteli teologian tohtoriksi vuonna 2013. Hän on tällä hetkellä virkavapaudella Suomen teologisen instituutin pääsihteerin tehtävästä, jossa on ollut vuodesta 2013.

Rovasti, teologian tohtori Heli Inkinen (s. 1957), Porvoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Björn Vikström (1963), teologian tohtori Ilkka Kantola (s. 1957) ja Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma (s. 1962) ovat myös ehdolla arkkipiispan vaaliin.

Vaalin ehdokasasettelu päättyy 27.11. Arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään torstaina 8.2.2018. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaali käydään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken torstaina 1.3.2018.

Työ lapsiperheiden hyväksi toi Vappu Taipaleelle Perheteko-palkinnon

Kuva: Jari Soini

Lääketieteen tohtori Vappu Taipale saa Alli Paasikiven Säätiön Perheteko-palkinnon tänään Lasten oikeuksien päivänä. Palkinto myönnetään myös lääketieteen lisensiaatti Eeva Kuuskoskelle ja Monimuotoiset perheet -verkostolle.

Perheteko-palkinto nostaa esille pitkäjänteisen perhepoliittisen vaikuttamistyön tärkeyttä sekä uusia ja innovatiivisia tapoja edistää perheiden hyvinvointia tämän päivän Suomessa.

Säätiö kiittää palkinnolla suomalaisen perhepolitiikan rohkeita edelläkävijöitä Taipaletta ja Kuuskoskea heidän työstään erityisesti pienten lasten perheiden sosiaalisen turvallisuuden edistämiseksi.

Perusteluissa sanotaan, että he ovat vaikuttaneet merkittävästi siihen, että Suomi on jo 1970-luvulta alkaen ohjannut resursseja pienten lasten hoidon tukijärjestelmiin ja lasten varhaisiin vuosiin. Tämä toiminta on ollut kansainvälisesti vertaillenkin vahvaa.

– Näin vanhemmat ovat uskaltaneet perheellistyä ja perheen ja työn yhteensovittaminen on helpottunut erilaisissa perheissä.

Vappu Taipale on ollut määrätietoisesti rakentamassa Suomen korkeatasoista varhaiskasvatusjärjestelmää. Hän on vaikuttanut muun muassa siihen, että suomalaislapset saivat ensimmäisinä maailmassa subjektiivisen oikeuden päivähoitopaikkaan.

Taipale toimi sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1982–84 ja sen jälkeen 1984–2008 pääjohtajana Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesissa (vuoteen 1992 asti Sosiaalihallitus).

Eeva Kuuskosken toimiessa sosiaali- ja terveysministerinä vuosina 1983–87 päivähoitojärjestelmää laajennettiin ja pienten lasten kotihoidon tuen kehitettiin.

Monimuotoiset perheet on innovatiivinen vaikuttamistyön verkosto, joka kokoaa tietoa monimuotoisten perheiden erityistarpeista päättäjien ja palveluntarjoajien tarpeisiin.

Palkinnot myöntää vuonna 1952 perustettu Alli Paasikiven Säätiö. Palkinnon arvo on 10 000 euroa.

Aamuruuhkan jälkeen alkoivat ongelmat – metro kulkee epäsäännöllisin välein

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Metro ajaa epäsäännöllisin vuorovälein Espoon Tapiolan asemalla ilmenneen teknisen vian vuoksi, kerrotaan metrovalvomosta. Tapiolan asema on yksi länsimetron myötä auenneista uusista asemista, ja se on toisen metrolinjan päätepysäkki.

Valvomon mukaan metrot kulkevat vian vuoksi muutaman minuutin myöhässä. Vian kestoaikaa ei osata arvioida, mutta asiaa tutkitaan parhaillaan.

Lauantaina juhlallisin menoin avatun länsimetron liikennöinti sujui mallikkaasti vielä aamuruuhkassa.

Tieliikennekeskuksen mukaan länsimetron aukeaminen ei vaikuttanut Helsinkiin suuntautuvan aamuliikenteen määrään. Tieliikennekeskus kertoi autoilijoita olleen aamuliikenteessä suurin piirtein saman verran kuin edellisviikolla.

– Liikennemäärät ovat ihan samat, jonkun sadan heittoa on. Vaikuttaako se sitten siltä, että aiemmin bussia käyttäneet ovat siirtyneet metroon, mutta autoa käyttävät tulevat edelleen autolla. Ainakin näyttää siltä, että vielä ei ole löydetty metroon, kertoo liikennepäivystäjä Petra Latvasalo.

Useaan otteeseen viivästyneen länsimetron avajaisia vietettiin lauantaina. Alun perin metrojunien piti päästä vauhtiin jo syksyllä 2014. Aikanaan liikennöinnin arvioitiin alkavan vuonna 2015 ja sittemmin vuoden 2016 syksyllä.

Länsimetron ensimmäinen arkiaamu – ”Tämä menee hyvin”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Metromatkustajia Helsingin puolella Lauttasaaren asemalla tänä aamuna.

Länsimetron liikennöinti on sujunut mallikkaasti maanantaiaamun ruuhkassa, kerrotaan metrovalvomosta.

– Ihan normaalisti, ihan kuin länsimetroa ei olisi avattukaan. Junat ovat ihan aikataulussa, ja kaikki kulkee niin kuin on suunniteltu. Tämä menee kyllä hyvin, kertoo vastaava liikenteenohjaaja Markku Kari.

Karin mukaan aamuruuhka kulkee yleensä paremmin kuin iltapäiväruuhka, koska ihmisillä on kiire töihin aamulla.

– Iltapäiväruuhka on sellainen, että kun päästään töistä, mennään vähän leppoisammin juniin sisään ja kaikki on vähän hitaampaa. Silloin ruuhka kestää vähän pidempään ja iltapäivällä junat jäävät helpommin myöhään. Katsotaan se sitten kello kuudentoista aikaan, että mikä on tilanne.

Autoilijoita kerrottiin olevan liikenteessä suurin piirtein saman verran kuin edellisviikolla.

Metrolla töihin tulleet STT:n toimittajat arvioivat, että länsimetrossa oli melko vähän matkustajia aamulla.

Tieliikennekeskuksen mukaan länsimetro ei ole vaikuttanut Helsinkiin suuntautuvan aamuliikenteen määrään. Tieliikennekeskus kertoo autoilijoita olevan liikenteessä suurin piirtein saman verran kuin edellisviikolla.

– Liikennemäärät ovat ihan samat, jonkun sadan heittoa on. Vaikuttaako se sitten siltä, että aiemmin bussia käyttäneet ovat siirtyneet metroon, mutta autoa käyttävät tulevat edelleen autolla. Ainakin näyttää siltä, että vielä ei ole löydetty metroon, kertoo liikennepäivystäjä Petra Latvasalo.

Useaan otteeseen viivästyneen länsimetron avajaisia vietettiin lauantaina. Alun perin metrojunien piti päästä vauhtiin jo syksyllä 2014. Aikanaan liikennöinnin arvioitiin alkavan vuonna 2015 ja sittemmin vuoden 2016 syksyllä.