Turva – Hymy

Oxford kutsui miltei heti eron jälkeen – Jääskeläinen Demokraatille Ylen tapahtumiin palaamisesta: ”Minun kannaltani ei kovin järkevää”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana ja vastaavana päätoimittajana kymmenisen vuotta toiminut Atte Jääskeläinen lähtee vuodeksi Oxfordin yliopiston Reuters-instituuttiin Britanniaan.

Instituutin tiedotteen mukaan Jääskeläinen paneutuu muun muassa digitalisaatioon ja uutisten liiketoimintamalleihin sekä median demokraattiseen rooliin.

– Instituutin johto otti yhteyttä ja kysyi kiinnostusta tähän tehtävään oikeastaan hyvin pian kuin eroni Ylestä oli selvä, Jääskeläinen kertoo Demokraatille.

Jääskeläinen erosi päätoimittajan tehtävästä toukokuussa. Yle tiedotti tuolloin, ettei hänellä ollut enää edellytyksiä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen.

Pääministeri Sipilään liittynyt niin kutsuttu Terrafame-kohu oli tuolloin vellonut julkisuudessa ja Ylen sisällä pitkään.

”On vaikka mitä vaihtoehtoja.”

Jääskeläinen toteaa, että katsoo nyt urallaan eteenpäin. Ylen asioihin hän ei halua enää palata.

– Siinä ei olisi minun kannaltani mitään järkeä. Mitä enemmän olen asiaa ajatellut, sitä vähemmän se kiinnostaa.

– Suomessa voi olla aika monta muuta tahoa, joiden kannattaisi pohtia asiaa omalta kohdaltaan, mutta minun kannaltani se ei ole kovin järkevää, Jääskeläinen kuittaa.

Haluaisiko hän vielä tulevaisuudessa palvella suomalaista mediaa?

– En lähde sitäkään arvioimaan, pidetään kaikki asiat avoimena. Katsotaan, mitä maailma tuo tullessaan. Tämä on myös siinä mielessä loistava mahdollisuus, että voi pitää eri tulevaisuuden vaihtoehdot avoinna, hän sanoo Oxfordin pestiin viitaten.

Entä sen jälkeen?

– Minulla on mielessä vaikka mitä vaihtoehtoja, en ole sulkenut mitään pois. Käyn ja olen käynyt keskusteluja eri suuntiin.
En halua lähteä niiitä niin hirveän paljon avaamaan. Sanotaan, että kovin pitkää kesälomaa ei ole ollut.

Journalistisen muutoksen johtaminen teemana Oxfordissa.

Jonkin verran lomaakin Jääskeläinen kertoo sentään viettäneensä ja tehneensä ”ihan tavallisen ihmisen asioita” pitkän työputken jälkeen.

Jääskeläisen Reuters-instituutin 2017–2018 tulevaa vuoden jaksoa on kuvattu tänään mediassa vierailevan tutkijan (visiting fellow) paikaksi. Käännös ei kuitenkaan anna työstä aivan oikeaa kuvaa.

Jääskeläinen kertoo, että instituutti on joskus aikaisemminkin hyödyntänyt käytännön kokemusta hankkineiden journalistien asiantuntemusta.

Hänen roolinaan on tuoda sinne kokemusta ja ymmärrystä journalistisen muutoksen johtamisesta.

Hän osallistuu instituutin työhön ja seminaareihin ja pitää myös itse seminaareja.

– Varmasti myös kirjoitan jotain.

– Se on inspiroiva ja vapaakin rooli. Työn varsinainen sisältö määrittyy vuorovaikutuksessa muiden siellä työskentelevien ja stipendiaattina olevien kanssa.

– Minulla on sellainen kokemus media-alalta ja sen johtamisesta, että he halusivat kutsua minut sinne, jotta instituutin työ rikastuisi. Itselleni se on taasen mahdollisuus oppia ja avartaa omaa ajattelua, hän kuvaa.

Jääskeläinen kertoo, että Reuters-instituutin johto on paljon tekemisissä keskeisten eurooppalaisten medioiden kanssa. He pitivät Jääskeläiseenkin yhteyttä tämän ollessa Ylen vastaavana päätoimittajana.

– He eivät eristäydy akateemisiin kammioihin, hän toteaa.

Apulaispormestari Razmyar haastaa helsinkiläiset: Loppu syrjinnälle

Nasima Razmyar.

Apulaispormestari Nasima Razmyar esittää blogissaan uuden vuoden 2018 haasteen Helsingin kaupungille ja kaupunkilaisille. Razmyar toivoo konkreettisia esimerkkejä, ideoita ja tekoja, joilla kaupunki ja sen asukkaat voisivat ehkäistä ja torjua syrjintää.

– Hiljattain julkaistun EU-raportin mukaan Suomi on yksi Euroopan syrjivimmistä maista. Meillä ei ole varaa siihen, etteivät kaikki helsinkiläiset pysty syrjinnän takia olemaan täyspainoisesti osa yhteiskuntaa, mukana siinä missä muutkin. Tuoreen selvityksen mukaan suvaitsematon ilmapiiri haittaa myös Helsingin kansainvälistä kilpailukykyä, Razmyar toteaa blogikirjoituksessaan.

– Meillä on siis vielä tehtävää, jotta jokainen helsinkiläinen voi tuntea kaupungin kodikseen ja olla tasavertaisesti helsinkiläinen ja suomalainen. Rasismiin ja syrjintään on puututtava konkreettisesti, ei vain juhlapuheissa.

Razmyar jatkaa, että Helsingin väestönkasvusta merkittävä osa tulee Suomen ulkopuolelta muuttavista. Kaupungin strategiassa painotetaankin työtä ja koulutusta maahanmuuttajien kotoutumisen edellytyksenä.

– Kaupunki tekee parhaansa kotouttamistyön onnistumiseksi, mutta ei se riitä: asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia. Siksi haluan haastaa jokaisen ja kaikki yhdessä miettimään, miten voimme vähentää ja poistaa syrjintää.

”Asenneilmapiiriin muutos on meidän jokaisen asia.”

Razmyar pitää joukkoliikennevälineissä toteutettua HSL:n, HKL:n ja Ihmisoikeusliiton Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjaa hyvänä esimerkkinä konkreettisesta teosta yhdenvertaisuuden puolesta. Tätä työtä on hänen mielestään jatkettava. Viime syksynä Helsinki perusti yhdenvertaisuustoimikunnan, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista kaikessa kaupungin toiminnassa ja palveluissa.

– Minkä konkreettisen teon jokainen meistä voi tehdä tai miten Helsinki kaupunkina pystyisi parempaan? Kerro ideasi tai tekosi sosiaalisessa mediassa hastagilla #yhteinenhelsinki. Tehdään Helsingistä kaupunki ilman syrjintää, Razmyar vetoaa.

Terijoen vesistöstä historiallisen pieni lohisaalis – uusi sääntö leikkasi kalastusmatkailijoiden määrää 70 prosenttia

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Tenojoen vesistöstä saatiin historiallisen pieni lohisaalis kalastuskaudella 2017, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Saalis oli vajaat 61 tonnia, ja se jakautui tasan Suomen ja Norjan välillä.

Luken mukaan saaliin vähäisyyteen vaikuttivat uudet, vuonna 2017 voimaan tulleet kalastusrajoitukset ja lähes koko kesän vallinneet hankalat kalastusolosuhteet, erityisesti voimakkaat virtaamat.

Tenojoen Suomen puolen lohisaalis jakautui pääosin paikallisten kalastajien ja kalastusmatkailijoiden kesken. Paikalliset kalastajat saivat lohisaaliista 49 prosenttia ja kalastusmatkailijat 46 prosenttia. Tenon sivujokien erilliset vapakalastajaryhmät saivat puolestaan noin viisi prosenttia.

Norjan puolella paikkakuntalaiset saivat saaliista 73 prosenttia ja kalastusmatkailijat 27 prosenttia.

Suomen puolella paikalliset saivat reilun 16 tonnin ja Norjan puolella 22 tonnin lohisaaliin.

Suomalaiset kalastajat siirtyivät Norjan puolelle.

Tenojoen uusi kalastussääntö leikkasi Suomen puolen kalastusmatkailijoiden määrää noin 70 prosenttia aiemmista vuosista. Kaudella 2017 Tenolla vieraili vajaat 2 500 kalastusmatkailijaa, kun vuotta aiemmin kalastusmatkailijoita oli noin 8 000.

Näin ollen myös Suomen puolen kalastusmatkailijoiden saalis pieneni. Kalastusmatkailijat saivat 14,2 tonnin saaliin kaudella 2017, kun vuotta aiemmin saalis oli vajaat 22 tonnia.

Norjan puolella kalastusmatkailijat saivat kahdeksan tonnin saaliin, mikä tarkoitti kaksin-kolminkertaista kasvua aiemmista vuosista. Syy voimakkaaseen kasvuun oli suomalaisten kalastajien siirtyminen Norjan puolen luvanostajiksi, kun uusi kalastussääntö rajoitti lupien tarjontaa Suomen puolella.

Tenojoen lohisaaliiden ja lohenkalastuksen seuranta on osa Suomen ja Norjan välistä kalastussopimusta.

Lähisuhdeväkivallan auttavaan puhelimeen soitettiin viime vuonna lähes 8 000 kertaa

Kuva: LEHTIKUVA / JUSSI HELTTUNEN

Reilu vuosi sitten avattuun lähisuhdeväkivallan auttavaan Nollalinja-puhelimeen tuli tammi-joulukuussa lähes 8 000 puhelua, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki. Palvelun tultua tunnetummaksi joulukuussa puheluita tuli jo enemmän kuin niihin pystyttiin vastaamaan, noin 33 puhelua päivässä.

– Tuolloin noin puoleen puheluista pystyttiin linjalla vastaamaan. Tammikuussa Nollalinja sai lisää resursseja ja nyt pystymme palvelemaan entistä paremmin, Hietamäki kertoo.

Auttavaan puhelimeen voivat soittaa läheisessä ihmissuhteessaan väkivaltaa tai uhkaa kokeneet tai heidän läheisensä. Suurin yksittäinen syy soittaa on nykyisen tai entisen puolison tai seurustelukumppanin käyttämä väkivalta.

Valtion rikosuhrimaksuilla kustantamassa palvelussa soittajia auttavat sosiaali- ja terveysalan ihmiset, joista monet ovat tehneet pitkään väkivaltaan liittyvää työtä.

Nollalinjalle soittaminen on ilmaista ja luottamuksellista, eikä siitä jää jälkeä puhelinlaskuun.

Vain harva ilmoittaa lähisuhdeväkivallasta poliisille.

Vuodesta 2012 asti tehdyssä rikosuhritutkimuksessa on selvitetty naisten ja miesten kokemaa parisuhdeväkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Vuosittain naisista kertoo kokevansa parisuhdeväkivaltaa reilusta neljästä reiluun viiteen prosenttiin ja miehistä reilusta kahdesta reiluun kolmeen prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että vähintään kymmenettuhannet Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt kokevat vuosittain parisuhdeväkivaltaa.

– Näin pieni vaihtelu on luottamusvälien sisällä. Voidaan sanoa, että määrä on pysynyt tasaisena, kertoo tutkija, suunnittelija Petri Danielsson Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Ilmiötä on tutkittu aiemminkin, mutta eri tavalla. Aiemman tutkimuksen perusteella parisuhdeväkivalta vaikuttaa pysyneen lähestulkoon samalla tasolla sitten 1980-luvun.

Jos katsoo poliisin tilastoja, näyttää siltä, että parisuhdeväkivallan määrä nousi välittömästi vuoden 2011 lakimuutoksen jälkeen. Tuolloin lähisuhteessa tapahtuneesta lievästä pahoinpitelystä tuli yleisen syytteen alainen rikos. Parin vuoden päästä lähisuhdeväkivalta laski poliisin tilastoissa merkittävästi.

– Poliisin tilastot eivät ole kuitenkaan tässä hyvä mittari. Vain harva ilmoittaa lähisuhdeväkivallasta poliisille ja poliisin tilastoihin päätyvät pääasiassa vakavat tapaukset.
Danielssonin mukaan suurin osa pari- ja lähisuhdeväkivallasta on kuitenkin lievää väkivaltaa, joten kyselytutkimus on luotettavampi tapa mitata ilmiötä.

Asianajajaliitto erotti Heikki Lampelan – taustalla tuomio muun muassa naisystävän pahoinpitelystä

Kuva: Lehtikuva
Kevan ex-toimitusjohtaja Merja Kasoi (ent. Merja Ailus) ja asianajaja Heikki Lampela Helsingin käräjäoikeudessa 19. joulukuuta 2017.

Asianajajaliitto on erottanut jäsenyydestään tunnetun juristin Heikki Lampelan. Taustalla on Lampelan tuomio naisystävänsä pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta.

Lampela voi valittaa Asianajajaliiton valvontalautakunnan ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen. Hän voi jatkaa tehtävissään, kunnes päätös on lainvoimainen.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi marraskuussa 2015 Lampelan 80 päivän ehdolliseen vankeuteen. Hovioikeus piti tuomion ennallaan ja korkein oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen.

Tuomion mukaan Lampela muun muassa uhkasi veitsellä ja kuristi naisystäväänsä vapaa-ajan asunnollaan Espoossa toukokuussa 2015.

Asianajajaliiton valvontalautakunta on jo aiemmin antanut Lampelalle useita huomautuksia. Ne liittyvät hänen toimintaansa asianajajana.

Asianajajaliitosta erotettu ei voi hoitaa oikeudenkäyntiasioita. Kielto ei kuitenkaan ole elinikäinen. Oikeudenkäyntiavustajan luvan voi saada takaisin kolmen vuoden päästä erottamisesta. Asianajajaliiton jäsenyyttä voi hakea uudestaan aikaisintaan kolmen vuoden päästä.

Valvontalautakunta käsitteli Lampelan tapauksen täysistunnossa joulukuun puolivälissä. Ratkaisu julkaistiin tänään.

Juttua on päivitetty klo 10:46.

Lottoajalla erikoinen pelipaikka – sai sievoiset matkarahat

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Loton tämän viikon arvonnassa (kierros 3/2018) löytyi yksi täysosuma. Pelipaikka ei ole ehkä se tyypillisin, sillä voittopeli oli pelattu Helsinki-Vantaan lentoasemalla, ja sillä voittaa 1,2 miljoonaa euroa.

6+1 -tuloksia löytyi tällä kierroksella kaksi. Toinen voittaja oli pelannut Prisma Lielahdessa ja toinen oli nettipelaaja Parolasta. Kumpikin kuittaa voitoistaan 305 412 euroa.

Loton oikea rivi (kierros 3/2018) on 1, 5, 11, 17, 30, 38 ja 40. Lisänumero on 32 ja Plus-numero 21. Ensi viikolla (kierros 4/2018) jaossa on 1,2 miljoonaa euroa.

Lauantai-Jokerin voittorivi on 2433606. Jokerista ei löytynyt yhtään täysosumaa. 6 oikein –tuloksia oli yksi, jolla voittaa 20 000 euroa.

Lomatonnin voittorivi on Berliini 58. Lomatonneja meni jakoon 14 kappaletta.

Keskustelua aiheesta