Skinnari on eduskunnan Japani-ystävyysryhmän puheenjohtaja. Hän on työskennellyt 1990-luvun loppupuolella Japanin yhdessä suurimmista kauppahuoneista opiskeluaikana työharjoittelussa. Japanin kielen alkeet sujuvat vielä Skinnarilta.

– Selviän Tokiossa hengissä. Hieno kaupunki, hän toteaa.

Puhemiehen valtuuskunnan vierailun teemoja olivat Suomen ja Japani kahdenväliset sekä EU:n ja Japanin väliset suhteet ja ajankohtaiset kansainväliset kysymykset.

– Meillä kummallakin on yksi maa välissä ja sen nimi on Venäjä. Niin Japanin pääministeri Shinzo Abe kuin Suomen presidentti Niinistö kohtaavat samoja haasteita ja ymmärretään miten toimia – he ovat molemmat olleet aktiivisia niin presidentti Putinin ja Trumpinkin suuntaan. Japanissa ja Suomessa molemmissa ymmärretään Venäjän tärkeys rajanaapurina.

– Aben ja Putinin talousyhteistyöstä sopimat asiat ovat merkittäviä, siinä mielessä Japani tarvitsee eri tavalla Venäjää ja Venäjä Japania. Japani tarvitsee seuraavan viiden vuoden aikana esimerkiksi uusiutuvaa energiaa – esimerkiksi puupohjaista pellettiä. Voidaan puhua vuositasolla miljoonista tonneista. Voi kysyä miksi Suomen metsäteollisuus katsoo tätä sivusta? Se on valtava määrä 130 miljoonan ihmisen maassa, Skinnari pohtii Japanin ja Venäjän välistä kaupallista potentiaalia.

Risikon valtuuskunta tapasi pääministeri Aben Japanissa tämän virka-asunnolla.

– Abe oli vieraillut Washingtonissa, jossa hän oli tavannut presidentti Trumpin. Edellisenä yönä hän oli keskustelllut Putinin kanssa puhelimessa. Seuraavana päivänä Tokioon saapui Venäjän ulkoministeri Lavrov.

Japanissa tunnetaan suurta huolta Pohjois-Korean tilanteesta.

– Johtuen omasta historiastaan Japani on aina painottanut rauhaa ja diplomatian merkitystä. Kun Pohjois-Koreasta puhutaan, Pekingin eli Kiinan rooli on siinä hyvin merkittävä. Japani varmasti haluaa olla aktiivinen, että löytyy rauhanomaisia ratkaisuja.

EU ja Japani saivat joulukuussa päätökseen neuvottelut laaja-alaisesta vapaakauppasopimuksesta. EU ja Japani vastaavat yhdessä noin kolmanneksesta maailman BKT:stä.

Tullit poistuvat 90 prosentilta EU:n viennistä Japaniin. EU:n palvelutarjoajien pääsy japanilaismarkkinoille helpottuu.

– Tämä on erittäin merkittävä asia suomalaiselle teollisuudelle. Tullit poistuvat lähes kaikelta tavarakaupalta, Skinnari sanoo.

Hän painottaa, että nyt Suomessa pitää takoa ja satsata Japaniin, kun rauta on kuumaa.

– Japanilaiset kokevat, että olemme hyvin samanlaisia luonteeltamme, pidättyviä, mutta harkitsevaisia. He arvostavat esimerkiksi meidän koulutusjärjestelmäämme ja insinööriosaamista, Skinnari toteaa.

Hän muistuttaa, että Japani on tehnyt paljon investointeja Suomeen.

– Meidän välinen yhteistyö ei vähiten näy siinä, että meillä on lähes 40 suoraa lentoa Suomen ja Japanin välillä. Sen lisäksi meillä on tiivistä yhteistyöä ydinenergiaosaamisessa ja puhtaiden teknologioiden sekä ympäristöteknologioiden ratkaisuissa. Tälläkin matkalla puhuimme paljon terveysteknologioista ja muun muassa siitä, miten japanilaiset ovat ihastuneet neuvola-konseptiimme, joka leviää nyt maassa. Neuvolasta on tullut sana japanin kieleen.

Kiinan ja Japanin kanssa Skinnari painottaa nopean ja tehokkaan toiminnan ohella myös pitkää perspektiiviä.

– Pitää samalla katsoa Japanin ja Kiinan kanssa seuraavaa 100 vuotta eteenpäin. Tässä meillä on opittavaa. Hyvät suhteet täytyy muuttaa Suomessa työpaikoiksi, investoinneiksi ja osaamisyhteistyöksi. Meillä on paljon samanlaisia haasteita Japanin kanssa, esimerkiksi väestön ikääntyminen ja hyvinvointivaltion rakentaminen uudelle ajalle. Japanin uudistuminen – Abenomics – on vielä vaiheessa, vaikka se on päässyt vihdoin kasvu-uralle. Japanin tulee luoda aktiivinen pieni ja keskisuuri yrityssektori, josta syntyy innovaatiota ja kasvua. Maa on pitkään nojannut jättimäisiin korporaatioihin, Skinnari pohtii.

– Meidän pitää oppia toimimaan suurilla markkinoilla ja hyödyntämään japanilaisten erinomainen Suomi-kuva. Ehkä meillä ei missään muussa suurvallassa ole sellaista etua kuin Japanissa – paitsi naapurissa Venäjällä, hän jatkaa.

Skinnarin mukaan Suomen elinkeinoelämän ja viennin suuri ongelma on siinä, että kun meiltä vaaditaan kokonaisratkaisuja, osaamme ratkaista vain jonkin projektin osan. Sen takia päädymme alihankintaprojekteihin hännille, kun muut vetävät projektit.

– Jos meille sanotaan suurissa maissa, että tässä on järvi, puhdista se, tarjoamme siihen yhteen ongelman osaan liittyvää teknologiaa, vaikka he haluaisivat kokonaisratkaisun. Sitten kauppa menee muille. Niin kauan kuin Suomi ei ole siinä roolissa, että pystyisimme ottamaan vastaan kokonaisprojekteja, taistelemme maailmalla murusista eikä meille synny globaaleja menestymiskykyisiä vientialustoja, joissa esimerkiksi kilpailijamaat, kuten Ranska on hyvä.

Skinnari toivoo enemmän yhteistyötä ja ymmärrystä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle.

– Teemme paljon väärin, kun emme aidosti ymmärrä miten isoja kauppoja tehdään.

Koulutusyhteistyössä Suomi ja Japani ovat Skinnarin mukaan edenneet hyvin.

– Meillä on hyvää opiskelijavaihtoa. Toivotaan, että Finnair saisi vielä Sapporoon suoran lentoyhteyden, silloin pohjoinen Hokkaidon saarikin kuuluisi meidän työkalupakkiimme. Haluaisin nähdä Suomessa jopa japanin ja kiinankielistä opetusta lukioissa. Meidän pitää tuoda kansainvälistyminen Suomeen aidosti, Skinnari sanoo.