Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Pääministeri esittää katalaanien armahtamista – arvostelijat: ainoa motiivi vallassa pysyminen

LEHTIKUVA / AFP Lluis Gene

Espanjan hallitus armahtaa yhdeksän pitkää vankeustuomioita kärsivää katalaanipoliitikkoa.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Heidät tuomittiin toissa vuonna Espanjan korkeimmassa oikeudessa muun muassa kapinan lietsomisesta 9–13 vuoden vankeusrangaistuksiin.

–  Huomenna, perustuslain anteeksiannon hengen ohjaamana, tulen esittämään hallitukselle tämän armahduksen hyväksymistä, Espanjan pääministeri Pedro Sanchez (kuvassa) sanoi puhuessaan Barcelonassa maanantaina.

Sanchezin mukaan hänen vasemmistolainen hallituksensa haluaa sovitella kriisiä, ja armahdukset viitoittavat tällä tiellä eteenpäin.

Sanchez piti puheensa teatterissa, jonka ulkopuolelle oli kokoontunut kymmenittäin Katalonian lippuja kantavia ihmisiä. Osalle heistä pelkkä tuomioiden mitätöinti ei riittänyt, vaan he vaativat kokonaisvaltaista armahdusta, jossa koko prosessi nollataan.

–  Ei ole mitään armahdettavaa. Me käytimme perustuslain takaamia oikeuksiamme, perusteli Manel Cantero, 59.

Mielipidemittausten mukaan yli puolet (53 %) espanjalaisista vastustaa armahduksia.

Maassa pidetään vaalit vuonna 2024.

Armahduksien arvostelijoiden mukaan Sanchezin ainut motiivi niihin on vallassa pysyminen, koska hänen hallituksensa on osin riippuvainen katalaanipuolueiden tuesta, jos se mielii saada lakialoitteitaan läpi.

Tutkijoiden mukaan Sanchez ottaa armahduksilla harkitun poliittisen riskin. Jos maan toipuminen koronapandemiasta lähtee kunnolla käyntiin ja talous kasvaa, harva muistaa armahduksia enää vuonna 2024, jolloin maassa on määrä pitää seuraavat vaalit.

Kataloniassa järjestettiin vuonna 2017 kansanäänestys alueen itsenäisyydestä. Espanjan keskushallinto oli kieltänyt äänestyksen, joka päättyi lopulta poliisiväkivaltaan ja keskushallinnon mitätöimään itsenäisyysjulistukseen.

Katalonian itsenäisyyspyrkimyksien luomaa poliittista kriisiä on Espanjassa pidetty vakavimpana sen jälkeen, kun maa palasi demokratiaan diktaattori Francisco Francon kuoleman jälkeen vuonna 1975.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE