Toivon poluksi -nimetty kokoomuksen vaihtoehtobudjetti toisi Lepomäen mukaan Suomeen muun muassa 120 000 uutta työpaikkaa, tekisi yrittäjyyden ja investoinnit jälleen kannattaviksi, parantaisi arjen ostovoimaa ja pienentäisi kestävyysvajetta neljällä miljardilla.

– Ja ennen muuta, loisi toivoa Suomelle. Arvoisa pääministeri, kelpaako teille toivon polku? Lepomäki kysyi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) toisti kantansa, jonka mukaan on arvokasta, että oppositiopuolueilla on mahdollisuus esitellä omat vaihtoehtonsa hallituksen politiikalle.

Lepomäki tähdensi Suomen tarvitsevan talouskasvua.

– Korona-aikana vaihtoehdot ovat olleet vähissä, mutta ihmisille olisi pian avattava uusi, valoisa horisontti. Suomalaisten kotitalouksien ostovoima on heikentynyt vuosi vuodelta ja arjen kustannukset ovat korkeimmat koko euroalueella. Toivon polku laskee työn ja yrittämisen verotusta, laajentaa kotitalousvähennystä ja laskee Suomen huippukorkeaa kokonaisveroastetta.

Lepomäen mukaan kokoomuksen varjobudjetti jättäisi lapsiperheille tuhat euroa enemmän käteen vuodessa.

– Mitä jos paisuttaisimme julkisen velan sijaan ihmisten kukkaroita? Arvoisa pääministeri, toverinne Ruotsissa laskevat veroja, miksei se toimisi Suomessa? Miksi te nostatte veroja?

Pääministeri Marin totesi, että hallituksen keskeinen tehtävä ensi vuonna on turvata kaikkien ihmisten hyvinvointi, terveydenhuollon kantokyky ja vastata kaikkiin koronakriisistä aiheutuviin kustannuksiin.

– Tähän hallituksen budjettiesityksessä on varattu rahaa. Kyllä se meidän keskeinen tehtävämme vielä ensi vuonna on tästä kriisistä selviytyminen. Ja sen lisäksi tehdä sellaisia elvyttäviä toimia, jotka tuovat Suomeen uusia investointeja ja uusia työpaikkoja, niitä toivon näkymiä, joista meillä on yhteinen näkemys. Uskon, että me kaikki tässä salissa haluamme toivon näkymiä ja niitä valoisamman ajan näkymiä.

Kansaedustaja Antti Häkkänen (kok.) muistutti, että koronapolitiikka ja kriisistä nouseminen ovat kaksi eri asiaa. Häkkänen peräsi toimenpiteitä, joilla Suomi nousee “näivettymisen kierteestä” ja nosti esiin kokoomuksen esittämiä vero- ja työllisyysmalleja.

– Tuleeko niitä työllisyyskeinoja, Häkkänen tivasi.

Marin sanoi hallituksen tehneen koko kautensa ajan työllisyystoimia.

– Viimeisimmältä osin esittelimme budjettiriihessä työllisyystoimet yli 30 000 työllisen osalta. Osa tästä kokonaisuudesta annettiin vielä työmarkkinajärjestöjen arvioitavaksi, Marin sanoi ja piti valitettavana, etteivät järjestöt saaneet aikaiseksi ratkaisuesitystä yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseen.

– Sen vuoksi hallitus tulee tekemään nämä päätökset vielä tämän vuoden puolella, pääministeri lupasi.

Marin muistutti, että hallitus on sitoutunut kautensa aikana tekemään päätökset 80 000 työllisestä.

– Nämä vaikutukset tuleva näkyviin tällä vuosikymmennellä. Koronakriisin keskellä on ymmärrettävää, että taloudellinen tilanne on iso haaste meille kaikille. Sen vuoksi meidän pitää tehdä elvyttäviä toimia, että työllisyys myös tässä ajassa paranee.