”Pääministeri oli ilmiselvästi menettänyt malttinsa” – Yle harkitsee Sipilän ja toimittajan välisten viestien julkistamista

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Yleisradio harkitsee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja toimittaja Salla Vuorikosken välisten viestien julkistamista, kertoo Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen STT:lle.

Sipilä lähetti Ylen toimittajalle lähes 20 viestiä, joista osa oli Sipilälle tullutta kansalaispalautetta ja osa pääministerin ja toimittajan välistä keskustelua.

– Harkitsemme, onko viestien julkaiseminen joltain osin tarpeen niiden yhteiskunnallisen merkityksen takia, Jääskeläinen toteaa.

Atte Jääskeläinen oli toinen viestien vastaanottajista, joten hän sai niistä tiedon saman tien. Hänen mukaansa Sipilän saaman palautteen joukossa on jopa vihapuheeksi luokiteltavaa tekstiä, jonka julkaiseminen ei ole mielekästä.

Jääskeläinen toteaa, että Yleen kohdistuu jatkuvasti vaikuttamisyrityksiä muun muassa eri intressiryhmien ja poliitikkojen taholta. Hän kuitenkin luonnehtii pääministerin yhteydenottoa poikkeuksellisen tunteikkaaksi.

– On poikkeavaa, että pääministeri lähettää viestejä suoraan toimittajalle ja välittää kansalaisilta saamaansa palautetta. Pääministeri oli ilmiselvästi menettänyt malttinsa.

Vastaava päätoimittaja tulkitsi Sipilän viestit niin, että pääministeri halusi välittää Ylelle viestit osoittaakseen, että kansalaiset olivat tulkinneet uutisen väitteeksi Sipilän mahdollisesta jääviydestä.

– Vaikka uutisessa ei välitetty näin, jotkut kansalaiset olivat tulkinneet uutisemme niin.

”Emme noudattaneet pääministerin ilmoittamaa toivomusta tässä asiassa.”

Atte Jääskeläisen mukaan Juha Sipilä oli ilmaissut ennen sunnuntaista pääministerin haastattelutuntia, ettei halunnut puhua Terrafame-kohusta ohjelmassa. Jääskeläinen keskusteli ohjelman vetäjän kanssa, ja asia päätettiin nostaa esille heti ohjelman alussa.

– Emme noudattaneet pääministerin ilmoittamaa toivomusta tässä asiassa, Jääskeläinen kertoo.

Jääskeläinen toteaa, että Ylen riippumattomuus on olemassa juuri tämänkaltaisten tilanteiden varalle.

– Meidän ei tarvitse alistua painostukseen eikä tehdä journalistisia päätöksiä sillä perusteella, onko joku poliitikko suuttunut tai onko toimituksen sisällä paineita.

Atte Jääskeläisen mukaan Ylen johdon päätös rajoittaa Sipilää koskevaa uutisointia perustui journalistiseen harkintaan. Jääskeläisen mukaan vaarana oli, että aihe olisi saanut suhteettoman suuren painoarvon.

– Kyse oli siitä, mikä on asian yhteiskunnallinen merkitys ja sen merkitys yleisölle suhteessa muihin uutistapahtumiin, ottaen huomioon että asia oli ollut jo neljä päivää pääuutisaiheena.

Ruben Stillerin varoitus peruttiin.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Pressiklubi-ohjelman juontaja Ruben Stiller sai tiistaina kirjallisen varoituksen, koska tämä oli valmistellut ensi perjantain lähetystä ”uutis- ja ajankohtaistoiminnan johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti”.

Varoituksessa Stilleriä uhattiin irtisanomisella, jos tämä ei noudata johdon linjaa. Stiller kertoo Twitterissä, että varoitus on peruttu.

– Fantastista. Tötteröhattu päässä eteenpäin! tv-persoona kirjoittaa twiitissään.

Atte Jääskeläisen mukaan työnantajan reaktion taustalla oli periaatteellinen kysymys siitä, tuleeko toimituksen johdon linjauksia noudattaa.

Tommi Forsman, STT

Ruuhkista uupunut Kelan henkilöstö puhkuu turhautumista: ”Jälleen varoittava esimerkki”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kela aikoo palkata toimistoihinsa lisää väkeä – viimein. Perustoimeentulon myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alussa. Kela arvioi, että homma hoituu 750 henkilöllä. Kunnissa tätä tehtävää hoiti vielä viime vuonna arviolta yli 1 500 henkilöä.

Kelalle tuli oletettavasti yllätyksenä, millainen ruuhka toimistoihin syntyy. Niissä käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Lisäksi puheluita tulee noin 20 000 vuorokaudessa.

Kelan toimihenkilöyhdistyksen puheenjohtaja Heli Martinmäki kritisoi epäonnistuneita henkilöstölaskelmia.

– Jälleen yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka julkisella sektorilla säästöjä tavoitellessa tehtävät resursoidaan jo lähtötilanteessa liian alhaisiksi.

Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi.

Kelan henkilöstö on ollut valtavan työpaineen alla, kun asiakasmäärät ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 57 prosenttia. Etuushakemuksia tulee enemmän sisälle kuin mitä niitä ehditään ratkaisemaan.

– Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi, Martinmäki kuvailee nykyistä tilannetta.

Kelan hallituksen ja valtuutettujen lupa palkata lisää väkeä tulikin kreivin aikaan.

– Edellytämme, että lisärekrytoinnit toteutetaan heti. Asiakkaille pitää turvata viimesijaisen etuuden saaminen lakimääräisessä seitsemän päivän käsittelyajassa, toimihenkilöyhdistys korostaa.

Yhdistys vaatii lisäksi, että nykyisen henkilöstön työhyvinvoinnista tulee huolehtia.

Kelan toimihenkilöyhdistys on valtakunnallinen ammattiyhdistys, joka valvoo Kelan toimihenkilöiden työsuhteen ehtoja. Yhdistyksessä on reilut 4000 jäsentä. Kelan toimihenkilöyhdistys kuuluu palkansaajajärjestö Pardiaan ja STTK:hon.

Urpilaisen ilmoitus sotki SDP:n pasmat – Paatero etsii valtuustolle kokouspäivää

Kuva: Sanna Koskenranta
SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero.

SDP:n puoluevaltuuston tuore puheenjohtaja, Sirpa Paatero kertoo, että Jutta Urpilaisen ilmoitus tuli yllätyksenä monelle, myös hänelle itselleen.

– Vielä maanantaina olin radio-ohjelmassa positiivinen ehdokkuuden suhteen, Paatero kertoo.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluevaltuusto. Paatero oli kaavaillut kevätkokouksen päivämääräksi 24.3. Uuden ehdokkaan etsimiseen olisi aikaa kuukausi ja se taitaa olla liian vähän.

– Toinen mahdollisuus olisi kutsua ylimääräinen kokous koolle. Olisikin muutenkin hyvä kokoontua vielä ennen huhtikuisía kunnallisvaaleja, Paatero sanoo.

SDP:n puoluevaltuuston kutsuu koolle puoluehallitus, jonka puheenjohtaja on Antti Rinne.

 

”Puoluevaltuuston kokousta ei ole vielä päätetty”

Kuva: Jari Soini
SDP:n vastavalittu puoluesihteeri Antton Rönnholm (oik.) joutuu heti tulikasteeseen. Puolueelle olisi löydyttävä uusi ehdokas presidentinvaaleihin ja aika kiireellä vieläpä.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluekokousten välissä ylintä päätösvaltaa käyttävä puoluevaltuusto. Se kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

– Kevään kokouksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty, kertoo SDP:n tuore puoluesihteeri Antton Rönnholm Demokraatti.fi:lle aamulla. Kokouksen kutsuu koolle SDP:n puoluehallitus.

– Niin moni olisi toivonut Jutta Urpilaisen ehdokkuutta. Tosin ymmärrän täysin hänen ratkaisunsa, Rönnholm sanoo.

Rönnholmin mukaan SDP ryhtyy nyt kiireen vilkkaa luotaamaan uutta prsidenttiehdokasta.

Antti Rinne ymmärtää Urpilaisen päätöksen – ”Tämän kevään aikana asia ratkaistaan”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne joutuu nyt miettimään SDP:n presidenttiehdokaskuvion uudelleen, kun Jutta Urpilainen ei lähde ehdolle.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) toivoi toisenlaista ratkaisua presidenttiehdokkuudesta kieltäytyneeltä Jutta Urpilaiselta. Hän kuitenkin ymmärtää hyvin, että Urpilainen valitsi toisin. Urpilainen perustelee perhesyillä kieltäytymistä Demokraatin kolumnissaan.

– Maa kyllä löytää isiä ja äitejä, mutta lapsi on pieni vain hetken, Rinne sanoi aamulla Demokraatti.fi:lle.

Rinteen mukaan SDP jatkaa presidenttiehdokkaan hakemista kevään aikana.

– Puoluevaltuusto kokoontuu keväällä, siellä asia päätetään, Rinne sanoo.

Urpilainen ei pyri presidenttiehdokkaaksi

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen ei lähde presidenttiehdokkaaksi. Demokraatti.fi:ssä ja tämän viikon Demokraatti-lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan Urpilainen perustelee päätöstään perhesyillä.

”Kuuntelen omantuntoni ääntä. Olen tullut tulokseen, että tässä elämäntilanteessa jatkan työtäni aktiivisena parlamentaarisena vaikuttajana niissä tehtävissä, joita minulle suodaan. Vapaa-aikani vietän perheen – mieheni ja lapsemme – kanssa”, Urpilainen kirjoittaa.

Urpilainen myöntää päätöksen olleen todella vaikea. Hän kirjoittaa velvollisuudentunnosta puoluetta kohtaan, kuten myös velvollisuudentunnosta toimia lasikattojen murtajana naisille, jotta kaikkien töiden ja elämänurien yhdistäminen perhe-elämään olisi mahdollista.

Jutta Urpilaisen kirjoitus on luettavissa kokonaan oheisesta linkistä ja tämän viikon Demokraatti-lehdessä.