x

”Pääministeriä epäillään valtiollisen median painostamisesta” – Sipilää hiillostettiin kyselytunnilla

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
SDP:n Antti Rinne (keskellä) kysyi pääministeri Juha Sipilältä, "miksi olette Suomen pääministerinä yrittänyt painostaa Yleisradiota teitä koskevissa uutisoinneissa".

Eduskunnan suullisella kyselytunnilla jatkui tänään vilkas keskustelu Sipilä-Yle-tapauksesta.

Selitettävää riitti pääministeri Juha Sipilällä (kesk.).

Ensimmäisen kysymyksen esitti SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne.

– Se, että pääministeriä epäillään valtiollisen median painostamisesta, on erittäin vakava asia, Rinne totesi kysymyksensä aluksi.

– Siksi kysyn, miksi olette Suomen pääministerinä yrittänyt painostaa Yleisradiota teitä koskevissa uutisoinneissa?

Sipilä vastasi:

– En ole painostanut Yleä. En ole yrittänytkään vaikuttaa heidän juttujensa sisältöön, hän kiisti.

Sipilä vetosi, että oli kysymys journalistien ohjeen mukaisesta oikeudesta saada tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä, kun hänestä esitetään julkisuudessa kriittisiä tietoja.

– Tätä oikeuttani olen perännyt. Mistän muusta tässä ei ole kysymys, Sipilä sanoi.

– En missään tapauksessa aseta lehdistön- tai sananvapautta kyseenalaiseksi, mutta minullakin on oikeuteni.

Lisäkysymyksessä Rinne totesi, että Suomen pääministerin pitäisi toimia pääministerin arvovallan mukaisesti.

– Mutta teidän toimintanne on ollut jotain ihan muuta. Olette lähetellyt useita viestejä Ylen toimittajalle ja päätoimittajalle, joissa olette syyttänyt Yleisradiota puolueellisuudesta.

Rinteen mukaan pääministerin toiminta riippumatonta mediaa kohtaan on koettu painostamisena.

– Ja se on erittäin vakava asia, hän lisäsi.

Rinne kysyi, eikö Sipilä näe omassa toiminnassaan mitään Suomen pääministerille moitittavaa.

Sipilä myönsi vastauksessaan, että hän olisi ehkä voinut olla sähköpostiviestinnässä lähettämättä esimerkkejä kansalaispalautteesta toimittajalle.

”En missään tapauksessa aseta lehdistön- tai sananvapautta kyseenalaiseksi, mutta minullakin on oikeuteni.”

Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) muistutti, että viime vaalikaudella Sipilä kuului niihin kansanedustajiin, joiden mielestä Ylen indeksi pitäisi jäädyttää.

Pääministeri-Sipilältä Kantola kysyi Ylen rahoituksen turvaamisesta.

– Oletteko samaa mieltä, että me emme tee mitään sellaisella Yleisradiolla, joka taipuu hallituksen painostuksen edessä?

Sipilä tyytyi toistamaan, ettei hän ole mielestään puuttunut millään tavalla Ylen sisältöihin.

– Oma kritiikkini oli pelkästään sitä, että journalismin sääntöjen mukaisesti minulle kuuluu oikeus omassa asiassani tulla kuulluksi siinä yhteydessä, kun juttua tehdään.

Ylen rahoituksesta päättää eduskunta, Sipilä huomautti. Hän vakuutti, ettei hallitus puutu Ylen rahoituskysymykseen.

LKS 20161201 Kokoomuksen valtiovarainministeri Petteri Orpo (vas.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk) eduskunnassa Helsingissä 1. joulukuuta 2016. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eduskunnan kyselytunnilla tänään. (Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander)

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) palasi kysymyksellään julkisuuteen tulleisiin päääministerin viesteihin Ylen toimittajalle.

– Niitä ei voi eikä pidä lakaista maton alle, hän totesi.

Feldt-Ranta kysyi, miksi pääministeri lähetti näin kovasanaisia viestejä ”illan pimeinä hetkinä”, jos hän ei kerran halunnut vaientaa, vaikuttaa uutisointiin.

– Viestiketjuni kaiken kaikkiaan koski ainoastaan sitä, että pidin oikeutenani tulla kuulluksi jutun teon yhteydessä, pääministeri toisti nyt jo kolmannen kerran torstain kyselytunnilla.

Sipilän mukaan hän ei ole enää yhteyksissä toimituksiin ja toimittajiin itseään koskevissa jutuissa. Pääministeri sanoi oikaisevansa jutut tarvittaessa ”toisella tavalla”.

Antti Rinne pyysi Sipilältä kommenttia siihen, vahingoittaako tämä kohu Suomen mainetta.

Kysymys on perusteltu, sillä sananvapauden näkökulmasta painostuskohu-case ylitti uutiskynnyksen kansainvälisessä mediassa.

Rinne lisäsi, että Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan mukaan maineemme sananvapauden kärkimaana on saanut kolhun Sipilä-kohussa.

Sipilä vastasi tähänkin tyylilleen uskollisesti. Hän on edelleen samaa mieltä toiminnastaan kuin eilen: se ei ole vahingoittanut Suomen mainetta.

– Koska en ole painostanut Yleä. Olen vaatinut vain oikeuttani kommentoida juttua. Eli ei.

Kysyjästä ja kysymyksestä riippumatta vastauksen pääviesti pysyi siis samana. Taisi olla neljäs kerta siihen mennessä.

Yle: Demarivaikuttaja Kari Pekkonen on kuollut

Kajaanilainen Kari Pekkonen on kuollut 71 vuoden iässä. Asia on vahvistettu presidentti Tarja Halosen toimistosta Ylelle.

Eläkkeellä ollut Pekkonen oli asetettu ehdolle Kajaanissa tulevissa kunnallisvaaleissa SDP:n riveissä.

Pekkonen toimi muun muassa vuosina 1977–1982 SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteerinä.

Pekkonen ja Tarja Halonen elivät avoliitossa 1970-luvulla ja parilla on yhteinen lapsi, Anna Halonen.

Kari Pekkonen toimi Matti Ahteen poliittisena sihteerinä Ahteen ollessa sisäministerinä 1980-luvulla.

– Kari oli pohjimmiltaan todella lämmin, sympaattinen ja empaattinen ihminen. Hyvin monipuolisesti osaava, auttamishaluinen ja hän sopi erittäin hyvin politiikan kuvioihin, joita hän jonkin aikaa teki, Matti Ahde sanoo Ylelle.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja hurjistui: ”Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan”

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paateron mukaan oli yllättää kuulla, kuinka ”Senaatti 2” on jo perustettu ennen kuin varsinainen maakuntalaki on lähelläkään päätöksentekoa.

Paatero viittaa valtion alaiseen liikelaitokseen eli Senaatti-kiinteistöihin.

Asia tuli esille, kun uutisoitiin johdon palkkaamisesta ilman avointa hakua, eli ”kun tiedämme jo parhaat” -periaatteella.

– Näin siis uuden maakuntahallinnon ensimmäiset hyvän hallinnon ja demokratian vastaiset päätökset alkavat jo näkyä, Paatero toteaa.

Maakuntamallissa tarkoituksena on siirtää kaikkien sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen kiinteistöt ja kunnilta vuokrattavien tilojen vuokrasopimukset valtakunnalliselle osakeyhtiölle korvauksetta.

”Toistaiseksi ei minkäälaista lainsäädännöllistä pohjaa.”

Aiemminkin Suomessa on tapahtunut omaisuuden vaihdoksia julkisen hallinnon sisällä. Kunnat ja valtio ovat sopineet maa-alueiden tai kiinteistöjen vaihdoista, Helsingin kaupungille siirrettiin osa Sipoon kunnasta.

– Aina aikaisemmin näistä on neuvoteltu ja päädytty korvauksiin eri osapuolille. Nyt esimerkiksi yli kolmen miljardin euron arvoiset, kuntalaisten varoilla maksetut sairaalat siirrettäisiin täysin korvauksetta uusille vallanpitäjille, Paatero ihmettelee.

– Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan, ja vielä yhtiölle, jolla ei toistaiseksi ole minkäänlaista lainsäädännöllistä pohjaa, Paatero toteaa.

Hän ihmettelee tiedotteessaan, miten tämä on mahdollista Suomessa, jossa sentään lakeja pitäisi noudattaa – ja vielä maan hallituksen toimesta! Onko oikeuskanslerilla tähän kantaa, Paatero kysyy.

”Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö.”

Yhtiön johto valittiin jo nyt ilman hakua ja päätöksiä tekevät tulevaisuudessa hallitusammattilaiset, täysin irrallaan maakuntavaltuuston päätöksenteosta.

– Mallissa maakunta on vain tilojen käyttäjäkorvausta vastaan ja investointi sekä peruskorjauspäätökset tehdään valtakunnallisessa ”Senaatti 2” -yhtiössä, Paatero toteaa.

Hänen mukaansa epäily valtakunnallisesta yhtiöstä on, että kiinteistöjen käytön hinta tulee nousemaan, jotta investointeja voidaan tehdä.

– Jää nähtäväksi miten paljon tasa-arvoa kiinteistöjen osalta tulee eri puolille Suomea. Tämä on nykyhallituksen tapa hoitaa asiaa, mutta vaihtoehtoja oli ja on yhä olemassa, Paatero huomauttaa.

Kaikki sote-kiinteistöt olisi tai on mahdollista siirtää maakunnalle tai aluekunnalle velkoineen kaikkineen.

– Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö, jossa kunnat olisivat osakkaina kiinteistöjen arvoa vastaavalla osuudella. Toisena vaihtoehtona olisi tai on antaa kiinteistöt nykyisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintaan, Paatero listaa.

Tällöin neuvottelu tilojen käytöstä, rakentamisesta ja peruskorjauksessa voidaan tehdä saman alueen sisällä toimintoja hallitsevan maakunnan tai aluekunnan ja tiloja hallitsevan kuntayhtymän välillä.

– Ei ole siis pakko siirtää kaikkea päätösvaltaa valtakunnalliselle yhtiölle, ”Senaatti 2:lle”, ja heikentää samalla rankasti kuntien taloudellista asemaa, Paatero päättää.

Aamulehti uutisoi hiljattain, että soten yhteydessä siirretään miljardien eurojen arvosta kiinteistöjä uuteen Maakuntien tilakeskus -osakeyhtiöön. Johtajia on nimitetty yhtiöön ilman avointa hakua.

Miltä kuulostaa keskustan maakuntamalli ja soten valinnanvapaus, päättele tästä itse: Iiro Rantala esittää flyygelillä

Kuva: Johannes Ijäs

Pianisti ja säveltäjä Iiro Rantala tulkitsi eilisessä Pressiklubissa soten flyygelillä.

Sävellyksessään hän käsittelee niin maakuntamallia kuin valinnanvapauttakin.

Pressiklubi on mediaa ruotiva Yle TV1:lle esitettävä ajankohtaisohjelma.

Kuuntele linkistä, miltä Rantalan sote kuulostaa:

Keskustelua aiheesta

Soini vetoaa unitutkijoihin: Kellot jätettävä rauhaan

Kuva: lehtikuva/markku kainulainen

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan kellojen siirtely on yksi esimerkki turhasta sääntelystä.

Soini sanoo tiedotteessa, että kellojen siirtely on tyyppiesimerkki siitä, että ”pöhkössä kompromississa kaikki saavat sen, jota kukaan ei tahdo”.

Hän muistuttaa, että muun muassa unitutkijat kyseenalaistavat siirtojen hyödyt.

Soini toivoo, että kellojen siirtäminen passitetaan historian romukoppaan.

– EU juhlii Roomassa niin sanottua menestystarinaansa. Annetaan kansalle jotakin kaikkia koskettavaa ja hyödyllistä, Soini sanoo.

Suomi siirtyy ensi yönä kesäaikaan, kun kelloja siirretään kello kolmelta aamulla tunnilla eteenpäin.

Sama muutos tehdään myös muissa EU-maissa, joten Suomen aikaero esimerkiksi Ruotsiin pysyy samana. Venäjällä noudatetaan pysyvästi talviaikaa.

Seuraavan kerran kellon viisareihin kosketaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina, kun kelloja siirretään tunnilla taaksepäin.

Keskustelua aiheesta

Nobelisti Holmström arvioi Ykkösaamussa, mille kohtaa sijoittuu poliittisella kartalla

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Holmström puhui Helsingin yliopiston vuosijuhlassa 24.3.

Yle TV1:n vieraana ollut taloustieteen nobelisti Bengt Holmström kertoi olevansa ”pääsuuntauksessa oikeistolainen”.

– Mutta kyllä minulla on myös muunlaisia mielipiteitä … Ei minulle ole ongelma olla jonkun sosialidemokraatin kanssa samaa mieltä, jos olen samaa mieltä, hän sanoi.

Holmström totesi toisaalta myös, että häntä on vaikea sijoittaa poliittiselle kartalle. Hän luonnehti itseään oman tiensä kulkijaksi.

Holmström uskoo Suomen nousevan pitkästä taantumasta, mutta se voi olla hidasta. Hänen mukaansa kilpailukyvyn eteen on tehtävä koko ajan työtä.

Hän otti kantaa myös automatisaatioon ja robotisaatioon.

– Jatkossa ihminen ja robotit tekevät yhdessä töitä.

Holmström ei vaikuta olevan muutoksesta kovin huolissaan.

– Aina on tullut hetkiä, että pelätään, että työ loppuu, mutta se ei ole koskaan toistaiseksi loppunut, Holmström sanoi.

Esimerkiksi tekoäly luo hänen mukaansa myös valtavasti mahdollisuuksia. Työtä tekevä saa työtä myös tulevaisuudessa.

Nuorten tilanne huolestuttaa.

Suomen perustulokokeilua Holmström luonnehti mielenkiintoiseksi.

Nobelistin mukaan on hyvä, että kokeillaan ja USA:ssakin ollaan kokeilusta kiinnostuneita taloustieteilijöiden keskuudessa.

– Perustulo on looginen mahdollisuus, jos palkat ajautuvat kovin alas.

Kilpailukyky-sopimuksen ohella Holmströmin mielestä tärkeitä ovat rakenneuudistukset, joilla saataisiin joustavuutta lisää.

Hän nosti esiin eritoten syrjäytyneet nuoret. On ikädiskriminaatiota, että he eivät pääse työmarkkinoille, vaikka heidän pitäisi olla maamme tulevaisuus.

Holmströmin mukaan tämä on iso rakenteellinen huoli. Tätä vain lisää koulutustason keskimääräinen lasku.