”Pääministeriä epäillään valtiollisen median painostamisesta” – Sipilää hiillostettiin kyselytunnilla

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
SDP:n Antti Rinne (keskellä) kysyi pääministeri Juha Sipilältä, "miksi olette Suomen pääministerinä yrittänyt painostaa Yleisradiota teitä koskevissa uutisoinneissa".

Eduskunnan suullisella kyselytunnilla jatkui tänään vilkas keskustelu Sipilä-Yle-tapauksesta.

Selitettävää riitti pääministeri Juha Sipilällä (kesk.).

Ensimmäisen kysymyksen esitti SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne.

– Se, että pääministeriä epäillään valtiollisen median painostamisesta, on erittäin vakava asia, Rinne totesi kysymyksensä aluksi.

– Siksi kysyn, miksi olette Suomen pääministerinä yrittänyt painostaa Yleisradiota teitä koskevissa uutisoinneissa?

Sipilä vastasi:

– En ole painostanut Yleä. En ole yrittänytkään vaikuttaa heidän juttujensa sisältöön, hän kiisti.

Sipilä vetosi, että oli kysymys journalistien ohjeen mukaisesta oikeudesta saada tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä, kun hänestä esitetään julkisuudessa kriittisiä tietoja.

– Tätä oikeuttani olen perännyt. Mistän muusta tässä ei ole kysymys, Sipilä sanoi.

– En missään tapauksessa aseta lehdistön- tai sananvapautta kyseenalaiseksi, mutta minullakin on oikeuteni.

Lisäkysymyksessä Rinne totesi, että Suomen pääministerin pitäisi toimia pääministerin arvovallan mukaisesti.

– Mutta teidän toimintanne on ollut jotain ihan muuta. Olette lähetellyt useita viestejä Ylen toimittajalle ja päätoimittajalle, joissa olette syyttänyt Yleisradiota puolueellisuudesta.

Rinteen mukaan pääministerin toiminta riippumatonta mediaa kohtaan on koettu painostamisena.

– Ja se on erittäin vakava asia, hän lisäsi.

Rinne kysyi, eikö Sipilä näe omassa toiminnassaan mitään Suomen pääministerille moitittavaa.

Sipilä myönsi vastauksessaan, että hän olisi ehkä voinut olla sähköpostiviestinnässä lähettämättä esimerkkejä kansalaispalautteesta toimittajalle.

”En missään tapauksessa aseta lehdistön- tai sananvapautta kyseenalaiseksi, mutta minullakin on oikeuteni.”

Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) muistutti, että viime vaalikaudella Sipilä kuului niihin kansanedustajiin, joiden mielestä Ylen indeksi pitäisi jäädyttää.

Pääministeri-Sipilältä Kantola kysyi Ylen rahoituksen turvaamisesta.

– Oletteko samaa mieltä, että me emme tee mitään sellaisella Yleisradiolla, joka taipuu hallituksen painostuksen edessä?

Sipilä tyytyi toistamaan, ettei hän ole mielestään puuttunut millään tavalla Ylen sisältöihin.

– Oma kritiikkini oli pelkästään sitä, että journalismin sääntöjen mukaisesti minulle kuuluu oikeus omassa asiassani tulla kuulluksi siinä yhteydessä, kun juttua tehdään.

Ylen rahoituksesta päättää eduskunta, Sipilä huomautti. Hän vakuutti, ettei hallitus puutu Ylen rahoituskysymykseen.

LKS 20161201 Kokoomuksen valtiovarainministeri Petteri Orpo (vas.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk) eduskunnassa Helsingissä 1. joulukuuta 2016. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eduskunnan kyselytunnilla tänään. (Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander)

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) palasi kysymyksellään julkisuuteen tulleisiin päääministerin viesteihin Ylen toimittajalle.

– Niitä ei voi eikä pidä lakaista maton alle, hän totesi.

Feldt-Ranta kysyi, miksi pääministeri lähetti näin kovasanaisia viestejä ”illan pimeinä hetkinä”, jos hän ei kerran halunnut vaientaa, vaikuttaa uutisointiin.

– Viestiketjuni kaiken kaikkiaan koski ainoastaan sitä, että pidin oikeutenani tulla kuulluksi jutun teon yhteydessä, pääministeri toisti nyt jo kolmannen kerran torstain kyselytunnilla.

Sipilän mukaan hän ei ole enää yhteyksissä toimituksiin ja toimittajiin itseään koskevissa jutuissa. Pääministeri sanoi oikaisevansa jutut tarvittaessa ”toisella tavalla”.

Antti Rinne pyysi Sipilältä kommenttia siihen, vahingoittaako tämä kohu Suomen mainetta.

Kysymys on perusteltu, sillä sananvapauden näkökulmasta painostuskohu-case ylitti uutiskynnyksen kansainvälisessä mediassa.

Rinne lisäsi, että Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan mukaan maineemme sananvapauden kärkimaana on saanut kolhun Sipilä-kohussa.

Sipilä vastasi tähänkin tyylilleen uskollisesti. Hän on edelleen samaa mieltä toiminnastaan kuin eilen: se ei ole vahingoittanut Suomen mainetta.

– Koska en ole painostanut Yleä. Olen vaatinut vain oikeuttani kommentoida juttua. Eli ei.

Kysyjästä ja kysymyksestä riippumatta vastauksen pääviesti pysyi siis samana. Taisi olla neljäs kerta siihen mennessä.

Trafi vastaa: Median kyselyt ovat olleet asiallisia

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan median kyselyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lentoluvasta ja lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta ovat olleet asiallisia.

Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa media olisi yrittänyt urkkia yksityiskohtia Sipilän terveystiedoista.

Jokelan mukaan tietoja pääministeristä ovat kysyneet kaksi toimittajaa Seiskasta, Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut free-toimittaja ja yksi yksityishenkilö.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään Sipilän sanoneen, että toimittaja on urkkinut Sipilän terveyttä koskevia tietoja Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista sosiaaliturvatunnuksen avulla. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

”Törkeää ja ylimielistä” – Li Andersson höykyttää EK:ta ja varoittaa kokoomuksesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ihmettelee, miksi hallitus on kommentoinut työnantajaliittojen toimia erittäin vaisusti – siitä huolimatta, että romuttavat käytännössä kaikki hallituksen ajamat keskeiset työmarkkinahankkeet.

– Ilmeisesti hallitus viittaa ”sopimusyhteiskunnan tärkeyteen” vain silloin, kun se viestii työntekijöille aikovansa taas kerran heikentää työehtoja, Andersson kirjoittaa Kansan Uutisissa.

Hän muistuttaa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) löi jo hallituskauden alussa lukkoon tavoitteensa työvoimakustannusten alentamisesta viidellä prosentilla.

– Kun työmarkkinajärjestöt ymmärrettävästi eivät käskystä rientäneet toteuttamaan pääministerin toiveita, hallitus kiristi työmarkkinajärjestöjä lakiesityksillä. Vaikka silloinen ministeri Alexander Stubb (kok.) myöhemmin paljasti, että hallitus kiristyksellään oli bluffannut, johti tämä painostus kikyn syntymiseen.

Hallitus tavoittelee Suomen mallia, jossa vientiteollisuuden liitot asettaisivat palkkakaton, jonka alle kaikkien muiden alojen korotukset jäisivät. Andersson näkee mallissa isoja ongelmia. Ne liittyvät julkisen sektorin ja palvelualojen mataliin palkkoihin.

Ehkä itsevarmuudelle on kuitenkin syynsä.

Metsäteollisuuden ilmoitus neuvottelujen lopettamisesta johtaa kuitenkin Anderssonin mukaan mallin todennäköiseen romuttumiseen.

– Metsäteollisuus maksaa mieluummin roimat palkankorotukset, kunhan se pääsee eroon itselleen kalliista työehtosopimusten tekstimääräyksistä. Se ei sovi yhteen Suomen mallin kanssa, vasemmistoliiton puheenjohtaja arvioi.

Andersson puntaroi, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoitus irtisanoa kaikki keskusjärjestösopimuksen johtanee todennäköisesti hyvinkin vauhdikkaisiin liittokierroksiin, joissa työtekijäpuoli saattaa pyrkiä hyvityksiin kiky-leikkauksista.

– Vaikka EK:n ilmoitus ei tullut täytenä yllätyksenä, voi ajoitusta pitää törkeänä. Työntekijöille yksipuolinen ilmoitus näyttää vaikean kiky-ratkaisun jälkeen lähinnä ylimieliseltä, hän kritisoi.

Andersson pohtii, että ehkä itsevarmuudelle kuitenkin on syynsä.

– Kokoomuksen kansanedustajat ovat julkisesti kyseenalaistaneet sekä työehtosopimusten yleissitovuuden että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja pitää entistä tärkeämpänä, että vasemmisto kyseenalaistaa oikeiston kertomuksen siitä, että liian korkea palkkataso on syypää Suomen talouden ongelmiin.

– Sen sijaan on tuotava esille, kuinka työn tuottavuuteen panostaminen on huomattavan paljon toimivampi menestysresepti Suomen kaltaiselle maalle, Li Andersson painottaa.

Tässäkö ratkaisu vuokrahintojen nousuun? – Tiilikainen Ylellä: Neliöleikkuri takaisin

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Asumistukea uudistettaessa ympäristöministeriö ehdottaa neliövuokrien leikkurin palauttamista, kertoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Ylen Ykkösaamussa.

Tiilikainen tarkoittaa leikkurilla sitä, että asumistukea maksettaisiin vapaarahoitteisissa asunnoissa vain tiettyyn neliöhintaan asti.

Hänen mukaansa neliöleikkurin poistaminen on johtanut erityisesti pienten asuntojen kallistumiseen ja sen palauttaminen voisi hillitä vuokrahintojen sekä asumistukimenojen nousua.

Pääministerin lupaus ei vielä riitä: ”Nyt on käytävä sanoista tekoihin”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on ilahtunut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) torstaina eduskunnan kyselytunnilla antamasta lupauksesta, että hän kutsuu puolueet koolle keskustelemaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmien poistamisesta.

Sosialidemokraatit esittivät hallitukselle, että puolueet käynnistäisivät yhdessä hankkeen, jonka tavoitteena on etsiä konkreettisia keinoja sisäilmaongelmien poistamiseksi.

– Nyt on käytävä sanoista tekoihin. Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat suuri uhka terveydelle ja monet lapset sekä aikuiset altistuvat jopa elinikäisille sairauksille huonon sisäilman vuoksi, Mäkisalo-Ropponen korostaa.

Arviolta 600 000–800 000 suomalaista altistuu päivittäin homeesta johtuville sisäilman epäpuhtauksille. Ongelma ei koske vain kouluja vaan myös esimerkiksi ikäihmisten hoitopaikkoja, joissa hoitajat ja vanhukset oireilevat vakavasti.

Hyvinvointi-investoinnit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.

– On hienoa, että nyt on syntymässä puoluerajat ylittävää yhteisymmärrystä ongelman kitkemiseksi, Mäkisalo-Ropponen iloitsee.

Hänen mielestään puolueiden tulisi yhdessä määritellä tiekartta, jossa hahmoteltaisiin konkreettiset askeleet kohti sisäilmaongelmien poistamista Suomesta. Mäkisalo-Ropponen toivoo, että tavoite voisi ulottua yli vaalikausien, jolloin hanke jatkuisi riippumatta kulloisestakin hallituspohjasta.

Hän odottaa, että valtiot ja kunnat tekevät yhteistyötä sisäilmaongelmien torjumiseksi. Kuntien oman rahoituksen lisäksi valtio voisi osallistua ongelmien torjuntaan omalla rahoitusohjelmallaan.

Mäkisalo-Ropponen huomauttaa, että myös useat asiantuntijatahot ovat esittäneet kansallista korjausohjelmaa julkisten rakennusten korjaamiseksi.

– Hyvinvointi-investoinnit sisäilmaongelmien poistamiseksi ovat satsauksia, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin tulevaisuudessa.

IS: Sipilän terveystietoja yritettiin kaivaa esiin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo Ilta-Sanomille, että hänen terveystietojaan on yritetty urkkia. Sipilän mukaan hänen sosiaaliturvatunnuksensa oli kaivettu esiin ja terveystietoja yritettiin saada Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

Sipilä kommentoi Ilta-Sanomille myös hallituksensa ministerien määrää, jota on kritisoitu liian vähäiseksi. Edellisessä Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa oli kolme ministeriä enemmän.

Sipilän mukaan ministerien määrää voidaan tarvittaessa nostaa.

– Jos arvioidaan, että tarvitaan lisää, sitten otetaan. Ei se minulle sen kummempi asia ole. On pari kertaa käyty keskusteluakin asiasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta