”Pääministeriä epäillään valtiollisen median painostamisesta” – Sipilää hiillostettiin kyselytunnilla

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
LKS 20161130 SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne eduskunnan lähetekeskustelussa Helsingissä keskiviikkona 30. marraskuuta 2016. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
SDP:n Antti Rinne (keskellä) kysyi pääministeri Juha Sipilältä, "miksi olette Suomen pääministerinä yrittänyt painostaa Yleisradiota teitä koskevissa uutisoinneissa".

Eduskunnan suullisella kyselytunnilla jatkui tänään vilkas keskustelu Sipilä-Yle-tapauksesta.

Selitettävää riitti pääministeri Juha Sipilällä (kesk.).

Ensimmäisen kysymyksen esitti SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne.

– Se, että pääministeriä epäillään valtiollisen median painostamisesta, on erittäin vakava asia, Rinne totesi kysymyksensä aluksi.

– Siksi kysyn, miksi olette Suomen pääministerinä yrittänyt painostaa Yleisradiota teitä koskevissa uutisoinneissa?

Sipilä vastasi:

– En ole painostanut Yleä. En ole yrittänytkään vaikuttaa heidän juttujensa sisältöön, hän kiisti.

Sipilä vetosi, että oli kysymys journalistien ohjeen mukaisesta oikeudesta saada tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä, kun hänestä esitetään julkisuudessa kriittisiä tietoja.

– Tätä oikeuttani olen perännyt. Mistän muusta tässä ei ole kysymys, Sipilä sanoi.

– En missään tapauksessa aseta lehdistön- tai sananvapautta kyseenalaiseksi, mutta minullakin on oikeuteni.

Lisäkysymyksessä Rinne totesi, että Suomen pääministerin pitäisi toimia pääministerin arvovallan mukaisesti.

– Mutta teidän toimintanne on ollut jotain ihan muuta. Olette lähetellyt useita viestejä Ylen toimittajalle ja päätoimittajalle, joissa olette syyttänyt Yleisradiota puolueellisuudesta.

Rinteen mukaan pääministerin toiminta riippumatonta mediaa kohtaan on koettu painostamisena.

– Ja se on erittäin vakava asia, hän lisäsi.

Rinne kysyi, eikö Sipilä näe omassa toiminnassaan mitään Suomen pääministerille moitittavaa.

Sipilä myönsi vastauksessaan, että hän olisi ehkä voinut olla sähköpostiviestinnässä lähettämättä esimerkkejä kansalaispalautteesta toimittajalle.

”En missään tapauksessa aseta lehdistön- tai sananvapautta kyseenalaiseksi, mutta minullakin on oikeuteni.”

Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) muistutti, että viime vaalikaudella Sipilä kuului niihin kansanedustajiin, joiden mielestä Ylen indeksi pitäisi jäädyttää.

Pääministeri-Sipilältä Kantola kysyi Ylen rahoituksen turvaamisesta.

– Oletteko samaa mieltä, että me emme tee mitään sellaisella Yleisradiolla, joka taipuu hallituksen painostuksen edessä?

Sipilä tyytyi toistamaan, ettei hän ole mielestään puuttunut millään tavalla Ylen sisältöihin.

– Oma kritiikkini oli pelkästään sitä, että journalismin sääntöjen mukaisesti minulle kuuluu oikeus omassa asiassani tulla kuulluksi siinä yhteydessä, kun juttua tehdään.

Ylen rahoituksesta päättää eduskunta, Sipilä huomautti. Hän vakuutti, ettei hallitus puutu Ylen rahoituskysymykseen.

LKS 20161201 Kokoomuksen valtiovarainministeri Petteri Orpo (vas.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk) eduskunnassa Helsingissä 1. joulukuuta 2016. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eduskunnan kyselytunnilla tänään. (Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander)

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) palasi kysymyksellään julkisuuteen tulleisiin päääministerin viesteihin Ylen toimittajalle.

– Niitä ei voi eikä pidä lakaista maton alle, hän totesi.

Feldt-Ranta kysyi, miksi pääministeri lähetti näin kovasanaisia viestejä ”illan pimeinä hetkinä”, jos hän ei kerran halunnut vaientaa, vaikuttaa uutisointiin.

– Viestiketjuni kaiken kaikkiaan koski ainoastaan sitä, että pidin oikeutenani tulla kuulluksi jutun teon yhteydessä, pääministeri toisti nyt jo kolmannen kerran torstain kyselytunnilla.

Sipilän mukaan hän ei ole enää yhteyksissä toimituksiin ja toimittajiin itseään koskevissa jutuissa. Pääministeri sanoi oikaisevansa jutut tarvittaessa ”toisella tavalla”.

Antti Rinne pyysi Sipilältä kommenttia siihen, vahingoittaako tämä kohu Suomen mainetta.

Kysymys on perusteltu, sillä sananvapauden näkökulmasta painostuskohu-case ylitti uutiskynnyksen kansainvälisessä mediassa.

Rinne lisäsi, että Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan mukaan maineemme sananvapauden kärkimaana on saanut kolhun Sipilä-kohussa.

Sipilä vastasi tähänkin tyylilleen uskollisesti. Hän on edelleen samaa mieltä toiminnastaan kuin eilen: se ei ole vahingoittanut Suomen mainetta.

– Koska en ole painostanut Yleä. Olen vaatinut vain oikeuttani kommentoida juttua. Eli ei.

Kysyjästä ja kysymyksestä riippumatta vastauksen pääviesti pysyi siis samana. Taisi olla neljäs kerta siihen mennessä.

Suomalaispoliitikot menivät sekaisin Saara Aallon menestyksestä: ”Pidän tunkkini” – ”Pakko tunnustaa. Katson Subia”

Kuva: EHTIKUVA / HANDOUT / SUBTV - X FACTOR UK
televisioruudulta Sub-tv:n lähetyksestä.
kuva: SubTV - X Factor UK
 
 LEHTIKUVA / HANDOUT / SUBTV - X FACTOR UK
Saara Aalto ja Matt Terry ovat Britannian X Factorin finalistit.

Suomalaispolitiikot ovat kommentoineet sosiaalisessa mediassa intoutuneesti Saara Aallon menestystä Britannian X Factor -kisassa.

Aalto on raivannut tiensä kahden parhaan joukkoon. Aallon loisteliasta laulutaitoa saatiin eilen ihailla Sub-kanavan kautta.

Muun muassa kansanedustaja Eero Heinäluoma oli valveilla.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sai yhdistettyä twiittinsä päivän poliittiseen keskusteluun. Juha Sipilän (kesk.) Ylen Ykkösaamussa käyttämä tunkki-sanonta päätyi hänen päivitykseensä.

– Ilman isoa visiota olisin jo sanonut, että pitäkää tunkkinne, Sipilä sanoi eilen.

Myös moni muu poliitikko antoi Twitter-tilinsä laulaa. SDP:n kansanedustaja Sanna Marin esimerkiksi jakoi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan hehkuttavaa twiittiä.

Myös muun muassa Ville Niinistö (vihr.),  Anna-Maja Henriksson (r.) ja Tuula Haatainen (sd.) antoivat riemunsa näkyä julkisesti.

Savon Sanomat: Viiden pelastuslaitoksen mallille kovaa arvostelua – valtiovarainministeriö erityisen tiukkana

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
palomies

Pelastuslaitosten uudistaminen 22 nykyisestä pelastuslaitoksesta viideksi uudeksi suurlaitokseksi on kohdannut kovaa vastustusta, uutisoi Savon Sanomat.

Lehden mukaan suurin osa pelastuslaitoksista, osa maakuntaliitoista sekä osin myös muut ministeriöt vastustavat sisäministeriössä valmistunutta pelastustoimen järjestämislakiluonnosta.

Luonnoksesta jätettiin määräaikaan mennessä 104 lausuntoa.

Kaikki uusien pelastuslaitosten rahoitusmallia kommentoineet pelastuslaitokset olivat huolissaan esityksestä, että pelastustoimen tulomalli pohjautuisi jatkossa vain asukaslukuun.

Erityisen kovaa palautetta lakiluonnoksesta antoi valtiovarainministeriö, lehti kertoo.

– Lakiehdotus näyttäisi lisäävän tuntuvasti hallinnollista byrokratiaa ja sisäministeriön tehtäviä, lausunnossa todetaan.

Keskustelua aiheesta

”Älykäs ja kansainvälinen ajattelija” — SDP:n ex-kansanedustaja haluaa Timo Harakan ehdolle

Kirjoittaja on kansanedustaja ja sd-ryhmän verovastaava.

Tikkurilan Työväenyhdistyksen puheenjohtaja, SDP:n entinen kansanedustaja Säde Tahvanainen toivoo, että Timo Harakka lähtee SDP:n puheenjohtajakisaan.

Tahvanaisen mukaan puolue kaipaa linjakeskustelua ja sisäistä sparrausta.

— Puheenjohtaja valitaan kolmen vuoden välein puoluekokouksessa eikä ole olemassa ”jonkun jo valmiiksi läänittämää paikkaa”. Viime puoluekokous, jossa Antti Rinne haastoi Jutta Urpilaisen ja voitti kisan, itse asiassa juuri osoitti tämän.

Tahvanaisen mielestä demokraattinen puolue sietää kunnon kilvoittelua ja äänestyksen puheenjohtajuudesta.

Hän kuvailee Harakkaa älykkääksi ja kansainväliseksi ajattelijaksi, joka on tuonut poliittiseen keskusteluun punnittuja puheenvuoroja ja teräviä poliittisia kannanottoja.

— Hän kykenee vetämään linjaa ja osaa keskustella eri areenoilla. Harakka ei jää tv-väittelyissä vastustajien jalkoihin. Siksi kannustan häntä matkaan.

Lännen Media uutisoi tänään, että Harakka kertoo ensi viikolla, pyrkiikö hän SDP:n puheenjohtajaksi.

– Kannustusta ja kannatusta on tullut aivan valtavasti. Minulle vahva tuki tarkoittaa sitä, että suhtaudun asiaan kaikella vakavuudella, Harakka sanoo.

Toistaiseksi vain istuva puheenjohtaja Rinne on ilmoittanut, että tavoittelee johtopaikkaa myös seuraavalle kaudelle. Harakan lisäksi kansanedustaja Tytti Tuppurainen harkitsee vielä.

SDP:n puoluekokous pidetään Lahdessa helmikuun alussa. Tahvanainen on puoluekokousedustaja.

Ex-ministeri: ”Eriarvoistumisen ehkäisyä on katsottava poikamaisten silmälasien läpi”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

 

SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov vaatii, että poikien hyvinvointiin ryhdyttäisiin kiinnittämään enemmän huomiota.

Hän muistuttaa, että muun muassa lapsibarometri kertoo pieniä poikia kehuttavan kotona selvästi vähemmän kuin tyttöjä. Myös Pisa-tutkimukset kertovat, ett tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä on selvä ero. Lisäksi ilman toisen asteen ammattitutkintoa on paljon enemmän nuoria miehiä kuin naisia.

─ Nämä sukupuolten väliset erot, vaativat kiinnittämään erityistä huomiota poikien asemaan. Juhlapuheet eivät riitä, vaan tarvitaan konkreettisia toimia. Eriarvoistumisen ehkäisyä on katsottava poikamaisten silmälasien läpi. Vastausten löytäminen ei ole helppoa, mutta niitä on etsittävä. Kyse ei ole tyttöjen tai poikien paremmuudesta. Kyse on siitä, miten asenteet, palvelut ja toimintaympäristöt tukevat erilaisia ihmisiä eteenpäin, Filatov toteaa.

Filatov muistuttaa, että nuorten miesten ja ikääntyneiden miesten työllisyysasteessa on parantamista. Sen taustalta löytyy jo lapsuudesta, nuoruudesta ja koulutusvaiheessa syntyvät erot. Miehet ovat Filatovin mukaan äärimmäinen sukupuoli. He löytyvät maan huipulta ja vaikeimmin syrjäytyneiltä poluilta.

─ Tasa-arvopolitiikassa on kiinnitettävä enemmän huomiota poikien asemaan ja hyvinvointiin. Siis pidettävä poikien puolta. Tarvitaan erityinen työryhmä, joka ottaa huomioon poikien tarpeet ja etsii keinoja, joilla poikia tuetaan nykyistä peremmin, Filatov esittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

SDP:n varapuheenjohtaja: Sipilä demarien linjalle

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru on tyytyväinen muutokseen pääministeri Juha Sipilän suhtautumisessa niin sanottujen vakuutuskuorten verokohteluun. Sipilä kommentoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina niiden sijoituskohteiden verokohtelua, joiden tuoton verotusta voidaan lykätä jopa vuosikymmenten päähän.

Kiurun mukaan sosialidemokraatit ovat jo lähes kaksi vuotta vaatineet tällaisten sijoituskohteiden vääristyneeseen verotukseen puuttumista muun muassa vaihtoehtobudjeteissaan.

Kiurun mukaan kyseessä on selkeästi verojärjestelmän epäoikeudenmukaisesta porsaanreiästä.

─ Pääministeri Sipilä totesi selväsanaisesti, että jos valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät, ei hänellä ole mitään sitä vastaan, että vakuutuskuorten kaltaisten sijoituskohteiden verokohteluun puututaan. Aikaisemminhan esimerkiksi valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare on pitänyt nykytilannetta monin tavoin ongelmallisena, Kiuru sanoo kannanotossaan.

Kiurun mielestä on tärkeää, että verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja avoimuudesta pidetään kiinni. Myös sosialidemokraattien linja on tältä osin Kiurun mielestä selkeä ja perustuu näihin tavoitteisiin. Hän toivoo, että myös hallitus pyrkisi kohti aidosti oikeudenmukaista ja avointa verojärjestelmää konkreettisilla teoilla.

─ Verotuksen avoimuus on uskottavan verojärjestelmän perusta. Mikäli verotuksestaan kertoo ajoissa avoimesti, ei mitään epäselvyyksiä tai kysymyksiä pitäisi silloin ilmetä esimerkiksi julkisuudessa. Sama pätee myös pääministeriin, jonka ei olisi tarvinnut puolustautua nyt nähdyllä tavalla, mikäli hän olisi kertonut alusta asti avoimesti omistuksistaan ja niiden verokohtelusta, Kiuru päättää.

Keskustelua aiheesta