tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

”Pääministeriä epäillään valtiollisen median painostamisesta” – Sipilää hiillostettiin kyselytunnilla

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
SDP:n Antti Rinne (keskellä) kysyi pääministeri Juha Sipilältä, "miksi olette Suomen pääministerinä yrittänyt painostaa Yleisradiota teitä koskevissa uutisoinneissa".

Eduskunnan suullisella kyselytunnilla jatkui tänään vilkas keskustelu Sipilä-Yle-tapauksesta.

Selitettävää riitti pääministeri Juha Sipilällä (kesk.).

Ensimmäisen kysymyksen esitti SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne.

– Se, että pääministeriä epäillään valtiollisen median painostamisesta, on erittäin vakava asia, Rinne totesi kysymyksensä aluksi.

– Siksi kysyn, miksi olette Suomen pääministerinä yrittänyt painostaa Yleisradiota teitä koskevissa uutisoinneissa?

Sipilä vastasi:

– En ole painostanut Yleä. En ole yrittänytkään vaikuttaa heidän juttujensa sisältöön, hän kiisti.

Sipilä vetosi, että oli kysymys journalistien ohjeen mukaisesta oikeudesta saada tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä, kun hänestä esitetään julkisuudessa kriittisiä tietoja.

– Tätä oikeuttani olen perännyt. Mistän muusta tässä ei ole kysymys, Sipilä sanoi.

– En missään tapauksessa aseta lehdistön- tai sananvapautta kyseenalaiseksi, mutta minullakin on oikeuteni.

Lisäkysymyksessä Rinne totesi, että Suomen pääministerin pitäisi toimia pääministerin arvovallan mukaisesti.

– Mutta teidän toimintanne on ollut jotain ihan muuta. Olette lähetellyt useita viestejä Ylen toimittajalle ja päätoimittajalle, joissa olette syyttänyt Yleisradiota puolueellisuudesta.

Rinteen mukaan pääministerin toiminta riippumatonta mediaa kohtaan on koettu painostamisena.

– Ja se on erittäin vakava asia, hän lisäsi.

Rinne kysyi, eikö Sipilä näe omassa toiminnassaan mitään Suomen pääministerille moitittavaa.

Sipilä myönsi vastauksessaan, että hän olisi ehkä voinut olla sähköpostiviestinnässä lähettämättä esimerkkejä kansalaispalautteesta toimittajalle.

”En missään tapauksessa aseta lehdistön- tai sananvapautta kyseenalaiseksi, mutta minullakin on oikeuteni.”

Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) muistutti, että viime vaalikaudella Sipilä kuului niihin kansanedustajiin, joiden mielestä Ylen indeksi pitäisi jäädyttää.

Pääministeri-Sipilältä Kantola kysyi Ylen rahoituksen turvaamisesta.

– Oletteko samaa mieltä, että me emme tee mitään sellaisella Yleisradiolla, joka taipuu hallituksen painostuksen edessä?

Sipilä tyytyi toistamaan, ettei hän ole mielestään puuttunut millään tavalla Ylen sisältöihin.

– Oma kritiikkini oli pelkästään sitä, että journalismin sääntöjen mukaisesti minulle kuuluu oikeus omassa asiassani tulla kuulluksi siinä yhteydessä, kun juttua tehdään.

Ylen rahoituksesta päättää eduskunta, Sipilä huomautti. Hän vakuutti, ettei hallitus puutu Ylen rahoituskysymykseen.

LKS 20161201 Kokoomuksen valtiovarainministeri Petteri Orpo (vas.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk) eduskunnassa Helsingissä 1. joulukuuta 2016. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eduskunnan kyselytunnilla tänään. (Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander)

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) palasi kysymyksellään julkisuuteen tulleisiin päääministerin viesteihin Ylen toimittajalle.

– Niitä ei voi eikä pidä lakaista maton alle, hän totesi.

Feldt-Ranta kysyi, miksi pääministeri lähetti näin kovasanaisia viestejä ”illan pimeinä hetkinä”, jos hän ei kerran halunnut vaientaa, vaikuttaa uutisointiin.

– Viestiketjuni kaiken kaikkiaan koski ainoastaan sitä, että pidin oikeutenani tulla kuulluksi jutun teon yhteydessä, pääministeri toisti nyt jo kolmannen kerran torstain kyselytunnilla.

Sipilän mukaan hän ei ole enää yhteyksissä toimituksiin ja toimittajiin itseään koskevissa jutuissa. Pääministeri sanoi oikaisevansa jutut tarvittaessa ”toisella tavalla”.

Antti Rinne pyysi Sipilältä kommenttia siihen, vahingoittaako tämä kohu Suomen mainetta.

Kysymys on perusteltu, sillä sananvapauden näkökulmasta painostuskohu-case ylitti uutiskynnyksen kansainvälisessä mediassa.

Rinne lisäsi, että Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan mukaan maineemme sananvapauden kärkimaana on saanut kolhun Sipilä-kohussa.

Sipilä vastasi tähänkin tyylilleen uskollisesti. Hän on edelleen samaa mieltä toiminnastaan kuin eilen: se ei ole vahingoittanut Suomen mainetta.

– Koska en ole painostanut Yleä. Olen vaatinut vain oikeuttani kommentoida juttua. Eli ei.

Kysyjästä ja kysymyksestä riippumatta vastauksen pääviesti pysyi siis samana. Taisi olla neljäs kerta siihen mennessä.

”Terroristit lietsovat vihaa, emme saa antaa sen onnistua”

Kuva: Lehtikuva
Sisäministeri Paula Risikko.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ottaa Twitterissä kantaa Turun epäiltyyn terroritekoon sanomalla, ettei suomalaista yhteiskuntaa nujerreta pelolla ja vihalla.
Risikko kirjoittaa, että terroristien tarkoitus on luoda vihaa ihmisten välille, mutta emme saa antaa sen onnistua.
Risikko kiittää tviiteissään viranomaisia ja uhreja auttaneita ihmisiä. Sisäministeri luonnehtii auttajia urheiksi.
Turun eilisessä joukkopuukotuksessa kuoli kaksi ihmistä ja haavoittui kahdeksan. Puukotuksia tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä murhina ja niiden yrityksinä.

 

Kansanedustaja Susanna Huovinen: SDP:n hapuilu perinteisissä teemoissa hämmentää kannattajia ja äänestäjiä

Kuva: lehtikuva / anni reenpää
SDP:n jyväskyläläinen kansanedustaja Susanna Huovinen toivoo SDP:ltä laaja-alaisempaa otetta.

– SDP on ollut ja on edelleen Suomen kansainvälisin puolue. Meillä on tiiviit yhteydet päättäjiin ja muihin toimijoihin niin pohjoismaisella, eurooppalaisella kuin globaalillakin tasolla. SDP on ollut ja on ihmisoikeuksien ja globaalin oikeudenmukaisuuden puolustaja. On hyvä pysähtyä kysymään, ovatko nämä teemat näkyneet riittävästi toiminnassamme, ja miten voisimme otettamme näissä terävöittää? Huovinen kysyi Jyväskylän työväenyhdistyksen jäsenpäivässä Säynätsalossa, jossa esillä olivat muun muassa viime viikolla julkaistut gallupit.

Huovisen mielestä on syytä pohtia, onko SDP:n julkinen kuva keskittynyt jo liiaksikin työelämäkysymysten ympärille. Ne ovat hänen mukaansa SDP:n ehdoton vahvuus.

– Asiantuntijoilta kuulee usein, että SDP:n kansanedustajat – erityisesti entiset työministerimme – tuntevat suomalaisen työelämän ja sen lainsäädännön monia asiantuntijoita paremmin. Tämä on hieno asia, jota meidän on jatkossakin hyödynnettävä poliittisessa työssämme ahkerasti. On kuitenkin muistettava, että politiikassa on oltava laaja-alainen ote, jos haluaa tavoittaa erilaisia kansalaisryhmiä, Huovinen totesi.

Huovinen haluaa SDP:n nostavan voimakkaammin esiin puolueen pitkäaikaisia teemoja kuten koulutukseen, ihmisoikeuksiin, rauhantyöhön, maahanmuuttoon sekä kehityspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. – Länsimaiden sosialidemokraattisten puolueiden lähtökohtana kaikelle poliittiselle toiminnalle on aina ollut jokaisen ihmisen jakamaton ja loukkaamaton ihmisarvo. Käytännön politiikan tasolla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi rasismin vastaista työtä, maahanmuuttajien auttamista, kehitysmaiden tukemista ja erilaisten vähemmistöjen oikeuksien puolustamista. Nämä ovat SDP:lle aivan yhtä perinteisiä ja luontaisia aiheita kuin työelämäkysymyksetkin, Huovinen sanoi.

Hänen mielestään SDP:n tulisikin nostaa omissa linjauksissaan keskeisempään rooliin vaikkapa pakolaiskiintiön tuntuva nosto, pakolaisten kotoutumisen koordinaation ja resurssien kohentaminen, naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn parantaminen ja translain eteenpäin vieminen.

AVAINSANAT

Nazima Razmyar IL-Blogissaan: Ruotsin tie ei ole meidän

Kuva: Jari Soini
Nasima Razmyar.

Helsingin apulaispormestari Nazima Razmyar (sd.) iloitsee IL-blogissaan, ettei Suomen kaupunkialueilla ole suistuttu samaan kuin monin paikoin Ruotsissa. Ruotsiin on hiljalleen kehittynyt alueita, joihin mm. poliisi ei mielellään mene.

– Ylen verkkosivuilla oli uutinen, jonka mukaan Ruotsissa on useita ongelmalliseksi tai erittäin ongelmalliseksi luokiteltuja asuinalueita. Näitä alueita leimaavat korkea työttömyys, korkea rikollisuus, asukkaiden epäluulo yhteiskuntaa ja virkavaltaa kohtaan sekä ajoittainen väkivalta. On erittäin huolestuttavaa, että pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa alueiden eriytyminen on voinut mennä näin pitkälle. Suomessa tällaista kehitystä ei onneksi ole nähtävissä, mutta alueiden eriarvoistuminen on todellinen ongelma täälläkin, Razmyar kirjoittaa Iltalehden blogissaan..

– Asuntopolitiikka on keskeinen väline eriarvoisuuden torjumisessa. Helsinki on pitänyt kiinni siitä periaatteesta, että uusille asuinalueille rakennetaan erilaisia asumisen muotoja. Täydennysrakentamisella on mahdollisuus korjata alueiden välisiä eroja. Helsingissä uudisrakentamisen malliesimerkkinä toimii vaikkapa Myllypuro, jossa sosiaalisia eroja on pystytty tasapainottamaan asuntokantaa monipuolistamalla. Niille alueille, joissa on suhteessa suurempi osa tuettua vuokra-asumista, tarvitaan lisää omistusasuntoja ja päinvastoin.

– Uutisoitiin myös Helsingin kaupungin upeasta onnistumisesta, jolla osaltaan voidaan vaikuttaa alueiden tasa-arvoisuuteen. Positiivisen diskriminaation rahoitus on tuottanut tulosta ja heikommin pärjäävissä kouluissa tulokset ovat selvästi parantuneet. Tätä politiikkaa Helsingin on syytä jatkaa yhä vahvemmin panostuksin. Koululla ja varhaiskasvatuksella on iso rooli syrjäytymisen ehkäisyssä, Razmyar kirjoittaa.

”Kaikki se, mitä on selvinnyt, kyllä infotaan” – Risikko: Krp:ltä pian lisätietoja Turun tapahtumista

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) kertoo Demokraatille keskustelleensa heti aamutuimaan Turun puukotusten tutkinnasta poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen kanssa.

Tutkintavastuu Turun tapahtumista on keskusrikospoliisilla.

– Keskusrikospoliisi (krp) tulee jo aamupäivän aikana antamaan tietoa yön aikana ilmenneistä asioista.

Varsinainen tiedotustilaisuus on tällä tietoa kello 14.

Risikko toteaa, että poliisi on koko yön pyrkinyt selvittämään epäillyn tekijän taustaa.

– Eli mitä hän on tehnyt viime aikoina ja onko jotain kytköksiä jonnekin. Kaikki se, mitä on selvinnyt, kyllä infotaan.

– En pysty sanomaan, tuleeko tietoa henkilöllisyydestä.

Tutkitaanko tapahtumia terroritekona?

– Juuri sitä poliisi on selvittänyt yön aikana. Nämä pitää palasista kerätä nämä asiat.

Paula Risikko kertoi jo eilen ilalla, että muun muassa poliisi ja Rajavartiolaitos ovat kohottaneet valmiuttaan.

Onko asialla muita seuraamuksia?

– Koko ajan etsitään lisää tietoa. Sitä saadaan myös, kun henkilöä itseä pystytään kuulemaan. Kun tämä ja tulevat päivät on tehty työtä, ne tuottavat lisää tietoa. Näiden perusteella arviot tehdään aina joka sekunti, Risikko sanoo.

Tällä hetkellä epäilty tekijä on sairaalahoidossa.

Risikko sanoo, ettei hän tiedä, oliko Suomea varoitettu iskusta tai sen tekijästä.

Ministeri sanoi eilen tiedotustilaisuudessa epäillystä, että hän on ulkomaalaisen näköinen henkilö. Risikon sanavalinnat ovat herättäneet hämmennystä ja kritiikkiä sosiaalisessa mediassa. Risikko sanoo, ettei hän tässä vaiheessa kommentoi tätä asiaa.

Keskustelua aiheesta

Kristillisten puoluekokous jatkuu – ollako vaiko eikö olla presidenttiehdokas?

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Sari Essayah valittiin eilen kristillisten puheenjohtajaksi yksimielisesti.

Kristillisdemokraattien puoluekokous jatkuu tänään. Puolueen on määrä päättää, lähteekö se presidentinvaalikilpaan omalla ehdokkaallaan ja jos näin on, kuka ehdokas on. Keskustelun pohjaksi puolueella on käytössään jäsenkysely, jossa on selvitetty jäsenten kantoja koskien ensi tammikuun presidentinvaaleja.
Perjantaina kristillisdemokraateille valittiin puheenjohtajisto. Sari Essayah valittiin jatkamaan puolueen johdossa seuraavatkin kaksi vuotta yksimielisesti.

Puolueen 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Tiina Tuomela, 2. varapuheenjohtajaksi Tomi Kuosmanen ja 3. varapuheenjohtajaksi Sari Tanus.

Essayah sai perjantaina raikuvat aplodit kokousväeltä. Yleisöstä kuului huudahdus ”Sari presidentiksi!”. Essayah sanoi STT:lle torstaina, että osallistumispäätöksen pohjaksi odotetaan presidentinvaalia koskevan jäsenkyselyn tulokset.