”Pääministeriä epäillään valtiollisen median painostamisesta” – Sipilää hiillostettiin kyselytunnilla

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
SDP:n Antti Rinne (keskellä) kysyi pääministeri Juha Sipilältä, "miksi olette Suomen pääministerinä yrittänyt painostaa Yleisradiota teitä koskevissa uutisoinneissa".

Eduskunnan suullisella kyselytunnilla jatkui tänään vilkas keskustelu Sipilä-Yle-tapauksesta.

Selitettävää riitti pääministeri Juha Sipilällä (kesk.).

Ensimmäisen kysymyksen esitti SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne.

– Se, että pääministeriä epäillään valtiollisen median painostamisesta, on erittäin vakava asia, Rinne totesi kysymyksensä aluksi.

– Siksi kysyn, miksi olette Suomen pääministerinä yrittänyt painostaa Yleisradiota teitä koskevissa uutisoinneissa?

Sipilä vastasi:

– En ole painostanut Yleä. En ole yrittänytkään vaikuttaa heidän juttujensa sisältöön, hän kiisti.

Sipilä vetosi, että oli kysymys journalistien ohjeen mukaisesta oikeudesta saada tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä, kun hänestä esitetään julkisuudessa kriittisiä tietoja.

– Tätä oikeuttani olen perännyt. Mistän muusta tässä ei ole kysymys, Sipilä sanoi.

– En missään tapauksessa aseta lehdistön- tai sananvapautta kyseenalaiseksi, mutta minullakin on oikeuteni.

Lisäkysymyksessä Rinne totesi, että Suomen pääministerin pitäisi toimia pääministerin arvovallan mukaisesti.

– Mutta teidän toimintanne on ollut jotain ihan muuta. Olette lähetellyt useita viestejä Ylen toimittajalle ja päätoimittajalle, joissa olette syyttänyt Yleisradiota puolueellisuudesta.

Rinteen mukaan pääministerin toiminta riippumatonta mediaa kohtaan on koettu painostamisena.

– Ja se on erittäin vakava asia, hän lisäsi.

Rinne kysyi, eikö Sipilä näe omassa toiminnassaan mitään Suomen pääministerille moitittavaa.

Sipilä myönsi vastauksessaan, että hän olisi ehkä voinut olla sähköpostiviestinnässä lähettämättä esimerkkejä kansalaispalautteesta toimittajalle.

”En missään tapauksessa aseta lehdistön- tai sananvapautta kyseenalaiseksi, mutta minullakin on oikeuteni.”

Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) muistutti, että viime vaalikaudella Sipilä kuului niihin kansanedustajiin, joiden mielestä Ylen indeksi pitäisi jäädyttää.

Pääministeri-Sipilältä Kantola kysyi Ylen rahoituksen turvaamisesta.

– Oletteko samaa mieltä, että me emme tee mitään sellaisella Yleisradiolla, joka taipuu hallituksen painostuksen edessä?

Sipilä tyytyi toistamaan, ettei hän ole mielestään puuttunut millään tavalla Ylen sisältöihin.

– Oma kritiikkini oli pelkästään sitä, että journalismin sääntöjen mukaisesti minulle kuuluu oikeus omassa asiassani tulla kuulluksi siinä yhteydessä, kun juttua tehdään.

Ylen rahoituksesta päättää eduskunta, Sipilä huomautti. Hän vakuutti, ettei hallitus puutu Ylen rahoituskysymykseen.

LKS 20161201 Kokoomuksen valtiovarainministeri Petteri Orpo (vas.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk) eduskunnassa Helsingissä 1. joulukuuta 2016. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) eduskunnan kyselytunnilla tänään. (Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander)

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) palasi kysymyksellään julkisuuteen tulleisiin päääministerin viesteihin Ylen toimittajalle.

– Niitä ei voi eikä pidä lakaista maton alle, hän totesi.

Feldt-Ranta kysyi, miksi pääministeri lähetti näin kovasanaisia viestejä ”illan pimeinä hetkinä”, jos hän ei kerran halunnut vaientaa, vaikuttaa uutisointiin.

– Viestiketjuni kaiken kaikkiaan koski ainoastaan sitä, että pidin oikeutenani tulla kuulluksi jutun teon yhteydessä, pääministeri toisti nyt jo kolmannen kerran torstain kyselytunnilla.

Sipilän mukaan hän ei ole enää yhteyksissä toimituksiin ja toimittajiin itseään koskevissa jutuissa. Pääministeri sanoi oikaisevansa jutut tarvittaessa ”toisella tavalla”.

Antti Rinne pyysi Sipilältä kommenttia siihen, vahingoittaako tämä kohu Suomen mainetta.

Kysymys on perusteltu, sillä sananvapauden näkökulmasta painostuskohu-case ylitti uutiskynnyksen kansainvälisessä mediassa.

Rinne lisäsi, että Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan mukaan maineemme sananvapauden kärkimaana on saanut kolhun Sipilä-kohussa.

Sipilä vastasi tähänkin tyylilleen uskollisesti. Hän on edelleen samaa mieltä toiminnastaan kuin eilen: se ei ole vahingoittanut Suomen mainetta.

– Koska en ole painostanut Yleä. Olen vaatinut vain oikeuttani kommentoida juttua. Eli ei.

Kysyjästä ja kysymyksestä riippumatta vastauksen pääviesti pysyi siis samana. Taisi olla neljäs kerta siihen mennessä.

Niinistöltä kovat moitteet niille, ”joita asepalvelus ei enää huvita”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kertoi maanpuolustuskurssin avajaisten puheessaan, että on huolissaan sotilaskoulutuksen saaneiden reserviläisten hakeutumisesta täydennyspalvelun kautta siviilipalvelusvelvollisiksi.

Hänen mukaansa tällaisten henkilöiden määrä on kasvanut viime vuosina. Niinistö pitää asiaa periaatteellisesti tärkeänä, vaikka kyse ei hänen mielestään vielä ole mittavasta ongelmasta.

– Ei reservistä noin vaan pidä voida lähteä eikä Suomea jättää puolustamatta vain siksi, että asepalvelus ei enää huvita. Reservikarkurit nakertavat järjestelmämme uskottavuutta, Niinistö moitti.

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg arvioi, että ampumakoulutuksen perusteita voidaan järjestää tulevaisuudessa yhä enemmän simulaattoripohjaisesti.

Tämä mahdollistaisi hänen mukaansa sen, että ampumatarvikkeita olisi nykyistä enemmän käytettävissä soveltavissa taisteluammunnoissa varusmiespalveluksen keski- ja loppuvaiheilla.

Simulaattoreita voidaan mahdollisesti hyödyntää myös ajo-opetuksessa. Asiassa seurataan siviilipuolen ajo-opetusmääräyksiä.

Lindberg totesi, että perinteinen luokassa opettaminen voi vastedes joutua kilpailemaan muiden teknologiaa hyödyntävien menetelmien kanssa. Koulutusta pyritään tehostamaan ja digitalisaatiota hyödyntämään entistä laajemmin.

– Opetuksen sisällön ja tehokkuuden kehittämisessä katse kääntyy ennen kaikkea verkko-, virtuaali- ja simulointijärjestelmien täysimääräiseen hyödyntämiseen.

Berner: Ehdotus ei ole uusi

Kuva: Lehtikuva

Sadan miljoonan euron hankintatuki vähäpäästöisten autojen ostajille tänä vuonna lieventäisi autokaupan häiriöitä, kirjoitti liikenneministeri Anne Berner (kesk.) blogissaan sunnuntaina.

Se voisi Bernerin mukaan myös tukea niitä, jotka eivät muutoin olisi hankkimassa uutta autoa.

– Ehdotus ei ole uusi, vaan oli esillä torstaisessa infossa ja on lukuna peräisin hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta, Berner kommentoi hankintatukea Twitterissä.

Toinen vaihtoehto on Bernerin mukaan, että kaavailtua liikenneverkkoyhtiötä velvoitetaan antamaan alennuksia maksuista osalle autoilijoista.

Ministeriö esitteli torstaina selvityksen, jossa ehdotettiin muun muassa autoverosta luopumista ja siirtymistä tienkäyttömaksuihin. Malli on herättänyt arvostelua.

SDP:ssä hämmästellään Bernerin uutta ehdotusta – ”Hups vaan ja taas löytyi hallituksen lompsasta sata miljoonaa”

Kuva: Johannes Ijäs
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner esitteli viime torstain tiedotustilaisuudessa Helsingissä ministeriön selvitystä liikenneverkkoyhtiöstä.

– Esittämämme uudistukset ovat sellaisia, joiden uskon pitävän Suomen liikenneverkon kansainvälisen kehityksen eturintamassa, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) perustelee tänään julkaistussa blogikirjoituksessaan.

Kyseessä on paljon keskustelua herättänyt Bernerin ministeriön liikenneverkkoselvitys.

Paketissa on puhuttanut myös autovero.

Epätietoisuus verotuksesta synnyttää herkästi markkinahäiriön autoalalla. Pahimillaan koko bisnes pysähtyy, kun kuluttajat odottavat, miten asiassa lopulta käy.

Bernerin mallia on arvosteltu kipakasti sen julkistamisen (19.1.) jälkeen

Esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi perjantaina Ylen aamu-tv:ssa sen esittelemisen pysäyttäneen autokaupan.

– Jo itse selvitys on saanut aika paljon tuhoa aikaiseksi. Eilen kello 10 autokauppa pysähtyi. Pidän täysin mahdottomana, että hallitus istuisi tämän asian päällä koko kevään, Lindtman lisäsi.

Ulkopuolisen silmin näyttääkin siltä, että myrskyn silmään joutuneen liikenneministerin on ollut pakko reagoida jotenkin, jotta autokaupan häiriöitä voitaisiin lieventää.

Uusi ehdotus löytyy Bernerin blogista. Hän ehdottaa, että autoveron poistamisen ehdotuksesta syntyneitä autokaupan ongelmia voitaisiin lieventää sadan miljoonan euron hankintatuella.

Berner uskoo, että tällainen hankintatuki, joka suunnattaisiin vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan vuonna 2017, lieventäisi autokaupan häiriöitä.

– Toinen vaihtoehto on, että yhtiötä velvoitetaan antamaan alennuksia maksuista osalle autoilijoista. Alennuksilla ei voi hyvittää kaikkia tänä vuonna maksettuja autoveroja. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, koska seuraavaa autoa ostettaessa myös tänä vuonna auton ostavat hyötyvät alemmista hinnoista.

Kuumaksi yltynyttä keskustelua Berner rauhoittelee toteamalla myös, että esitetyt uudistukset ovat osa selvitystä, eikä mitään ole päätetty.

Berner sanoo olevansa kiitollinen kaikista ”rakentavista ehdotuksista”, joilla voidaan ratkaista liikenneverkon rahoitusongelma ja päästöongelma sekä luoda uutta liiketoimintaa.

– Ennen kaikkea olen kiitollinen kaikista ehdotuksista, joilla voidaan vähentää vastakkainasettelua ja huolta tulevasta, hän kirjoittaa.

SDP:n puoluesihteeri Facebookissa: Minulta loppuvat nyt sanat.

SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen hämmästelee kuin tyhjästä polkaistavaa sadan miljoonan euron hankintatukea Facebookissa:

”Hups vaan ja taas löytyi hallituksen lompsasta sata miljoonaa! Minulta loppuvat nyt sanat

Samaa kommentoi SDP:n kansanedustaja Sanna Marin Twitter-tilillään alkuillasta:

Harakka vene- ja moottoripyöräverosta: ”Soinin kauna rankaisee tavallisia suomalaisia”

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Timo Harakka vaatii vene- ja moottoripyöräverojen perumista.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän verovastaava Timo Harakka pitää vene- ja moottoripyöräveroa epäonnistuneina ja epäoikeudenmukaisina.

Timo Soinin kauna rankaisee tavallisia suomalaisia, ei herrasväkeä. Ranta-asukkaille vene on usein välttämätön. Moni kurvailee moottoripyörällä kerran kesässä, Harakka sanoo.

Hän huomauttaa, että veron tuotto voi jäädä vähäisemmäksi kuin sen aiheuttama vahinko veneenvalmistukselle sekä veneiden ja moottoripyörien kaupalle, suomalaiselle työlle ja työllisyydelle.

– Lisäksi hallituksen vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Liikenneministeriö on poistamassa liikenteen veroja samalla kun uusia ajoneuvoja tyrkytetään verolle, Harakka päättää tiedotteensa.

Kaavaillulla vene- ja kevyiden moottoriajoneuvojen verolla hallitus sunnitteli keräävänsä 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Lausuntokierrokselle lähteneen lakiluonnoksen mukaan veneveron suuruus on 100–300 euroa vuodessa. Moottoripyöriä rokotetaan 150 euron vuotuisella verolla.

Molemmat verot sisältyvät hallitusohjelmaan.

”Miksi pitää ottaa näin suuri riski ja myllertää koko maisema?” – arkkiatri Risto Pelkonen kirjoitti pysäyttävän sote-pääkirjoituksen Lääkärilehteen

Arkkiatri Risto Pelkonen ehdottaa alan ajatuspajaa lääkärikunnan syntymäpäivälahjana ja palvelulupauksea satavuotiaalle Suomelle.

Jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy, arkkiatri Risto Pelkonen muistuttaa Lääkärilehteen (1-2/2017) kirjoittamassaan pääkirjoituksessa

Arvot ovat omantunnon kaltaisia moraalisia tienviittoja, Pelkonen kirjoittaa.

– Moraaliset arvot ovat siten ihmisyyden ydintä ja osa genomiamme. Lääkärinetiikan normit ovat samalla tavalla jalostuneet aikojen saatossa sukupolvien välisessä dialogissa erehdysten ja oppimisen kautta.

Näin on aina ollut. Entä nyt? arkkiatri kysyy.

– Onko kato käynyt arvotarhassa, kun taloudellisen hyödyn eetos on asettunut taloksi? hän jatkaa.

Ongelmana on Pelkosen mukaan keskenään ristiriitaisten arvojen runsaus ja niiden välineellistyminen. Aate ei sellaisenaan ole arvokas, vaan väline jonkin toisen tavoitteen saavuttamiseksi.

– Näin on tainnut käydä siinä suuressa reformissa, jossa terveydenhuollon palvelujärjestelmää rukataan uuteen asentoon. Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva? Kilpailu ja kestävyysvaje, valintapakko ja omavastuu, virtualismi, digitalismi ja robotismi ovat nyt sanoista suurimmat, hän huomioi.

– En väheksy urakan suuruutta, mutta kysyn, miksi pitää ottaa näin suuri riski ja myllertää koko maisema. Eikö palvelujen nykyiset puutteet olisi voitu korjata pienemmilläkin rukkauksilla? kirjoittaa Pelkonen ja pyytää samalla anteeksi ”apeita ajatuksiaan”.

Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva?

Arkkiatri varoittaa, että jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy. Jos solidaarinen yhteisvastuu siirretään itse kunkin omalle kontolle, syntyy eriytymisen ilmiö, hän toteaa kirjoituksessaan.

Lisää Pelkosen osuvia havaintoja ajastamme: Robotitkin ovat mainioita teknisiä apuvälineitä, mutta ilman myötäelämisen lahjaa niistä ei ole parantajiksi.

Lopuksi Pelkonen kysyy, eikö lääkärien pitäisi rakentaa tutkimukseen ja tietoon, luovaan ajatteluun ja vapaaseen dialogiin pohjautuva oman alansa ajatuspaja.

Tässä pajassa taottaisiin tulevaisuutta vaalikausien yli ja pidettäisiin poliittinen päätöksentekijä hereillä.

– Se olisi lääkärikunnan syntymäpäivälahja ja palvelulupaus satavuotiaalle Suomelle, Pelkonen päättää kirjoituksen, jonka jokaisen terveydenhuollon suuresta reformista päättävän olisi syytä pysähtyä lukemaan – ja sisäistämään.

Ennen kuin ovat mukana myllertämässä koko maisemaa.