Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Päärata plus on Vaasan vaalipiirin tärkein hanke

Sain osallistua Uudenmaan, Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnan järjestämään Päärata plus-tapahtumaan junalla Helsingistä Tampereelle. Tilaisuuteen osallistui runsas joukko alueiden kansanedustajia, virkamiehiä ja mediaa.

Harry Wallin

Kunnallisneuvos, Seinäjoki

Tilaisuuden pääteema oli otsikolla: ilman päärataa Suomi pysähtyy. Päärata on Suomen selkäranka, jonka alueella asuu puolet suomalaisista ja alueella syntyy 66% Suomen BKT:stä. Päärata mahdollistaa tuhansien ihmisten työmatkat ja jatkossa investointien jälkeen työssäkäyntialueet laajenevat ennestään.

Pääradaksi kutsuttu ratayhteys kulkee Helsingistä Tampereen ja Seinäjoen kautta Ouluun ja Tornioon saakka, josta se yhdistyy Ruotsin rataverkkoon. Se on rataverkon ”pääsuoni”, joka yhdistää pohjoisen, keskisen ja läntisen Suomen pääkaupunkiseutuun. On tärkeä muistaa, että pääradalla on henkilöliikenteen lisäksi tavaraliikenteen pääreitti. Olen itsekin ajanut mm. metalliteollisuuden ja Venäjän liikenteen tavarajunia Seinäjoelta Tampereelle ja edelleen Riihimäelle öiseen aikaan.

Jos junamatkat eivät pääradalla nopeudu, ne eivät nopeudu missään. Lisäksi häviämme jo nyt merkittäviä määriä rahaa pääradan osuuksien heikon kunnon tai liian vähäisten raiteiden vuoksi. Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että tähän ei ole varaa. Rautateillä ja erityisesti pääradalla on ollut keskeinen rooli Suomen kehityksessä. Se on mullistanut ihmisten liikkumisen, muuttanut Suomen teolliseksi yhteiskunnaksi ja vauhdittanut taloudellista kasvua.

Sain osallistua ministeri Bernerin kolmeen työryhmään kahden vuoden ajan. Ensimmäisen työryhmän tehtävänä oli tehdä ohjelma, jonka tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kovin haasteellinen, mutta yhdeksi tärkeimmistä toimenpiteistä nostimme joukkoliikenteen lisäämisen. Jotta tähän tavoitteeseen päästää se vaatii mittavaa investointia raideliikenteeseen tulevina vuosina.

Mistä sitten rahat kaikkiin investointeihin? Kansliapäällikkö Pursiaisen mukaan tällä hetkellä Suomessa on suunnitelmissa peräti 58 miljardin liikenneinvestoinnit, joten nykyisellä talousarviorahoituksella kestää 140 vuotta niiden toteuttamiseen. Siksi tarvitaan uusia rahoitusmalleja. Näitä ovat mm. hankeyhtiöt, joihin osallistuu valtion lisäksi maakunnat, kunnat, yritykset ja todennäköisesti kuluttajat hieman korkeimmin lipun hinnoin. Jotakin hankkeita toteutetaan pelkästään yksityisellä rahalla kuten Tallinnan tunneli ja Jäämerenrata. Myös EU:n rahoitus on mahdollista.

Seuraava eduskunta on paljon vartijana, sillä eduskuntavaalien jälkeen parlamentaarinen työryhmä ryhtyy valmistelemaan valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmää eduskunnalle. Nyt kun olen saanut edustaa eduskuntaryhmää kaksi vuotta liikennetyöryhmissä, voi todeta, että on äärimmäisen tärkeää kuka jatkossa edustaa ryhmää ja ketkä valitaan valtiovarainvaliokunnan liikennejaostoon sekä kenestä tulee uuden hallituksen liikenneministeri.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE