– Kansalaisten käsitys vastaa pitkälti omia käsityksiäni. Yhteisvaluutta euron kannatus on kasvanut Suomessa ja myös turvallisuuspoliittisen yhteistyön tiivistyminen koetaan positiivisena, Jaakonsaari luettelee.

Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että kolme neljäsosaa suomalaisista kannattaa euroa ja kaksi kolmasosaa eurooppalaisen tason puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tutkimuksessa selvitettiin EU:n jäsenmaiden käsityksiä unionista ja se toteutettiin kaikissa jäsenmaissa. Vastaajia oli 28 055, joista Suomessa 1 016.

Euroon suomalaiset suhtautuvat myönteisemmin kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Euro on suomalaisten mielestä yksi keskeisimmistä EU:n symboleista.

– Uskon, että Brexitin todellisuus ja Donald Trumpin luoma epävakaus vaikuttavat positiivisesti käsityksiin. Monet ajattelevat, että ilman unionia menisi huonommin. Johtopäätöksinä ihmisillä onkin se, että EU-yhteistyötä pitää tiivistää, Jaakonsaari arvioi viitaten barometrin osoittamiin tuloksiin.

– Yhteisvastuulla ja yhteistyöllä, tai mitä sanaa nyt halutaankaan käyttää, tuntuu olevan Suomessa loppujen lopuksi positiivinen kaiku. Suomessakin jossain vaiheessa päätään nostanut tiukkakin nationalistinen henki tuntuu nyt olevan ohi.

Jaakonsaari arvelee, että keskustelua EU:n tulevaisuudesta on hyvä jatkaa barometrin tuloksien pohjalta.

– Nyt keskusteluun pitäisi tuoda entistä enemmän uusia näkökulmia. Suomesta voi tulla unionissa suurikin vaikuttaja, jos sitä vain haluamme.

Jaakonsaari nostaa esiin myös Saksassa saavutetun hallitussovun, joka on siirtämässä unionin tärkeintä yksittäistä maata kohti Eurooppa-myönteisempää politiikkaa. Mikäli Saksan sosialidemokraatit hyväksyvät hallituspohjan jäsenäänestyksessä, on oletettavissa, että EU:n yhteistyötä aletaan tiivistää Ranskan ja Saksan johdolla.

Jaakonsaari uskoo Suomen mukautuvan tähänkin muutokseen. Hän korostaa, että Suomessa on tehty jo pitkään käytännönläheistä ulkopolitiikkaa.

– Olemme noudattaneen Paasikiven oppeja, ja katsoneet karttaan. Jos tutkailee esimerkiksi maapalloa, niin huomaa Euroopan olevan valtavan pieni. Looginen johtopäätös on tällöin se, että yhteistyötä kannattaa tiivistää.

– Myös Ranskan presidentin Emmanuel Macronin positiivisuus on varmasti vaikuttanut ilmapiiriin. Hän on antanut toimeen tarttuvan ja positiivisen kuvan itsestään.

Britanniassa EU-eron perumista kannattavat äänenpainot ovat viime kuukausien aikana kasvaneet. Jaakonsaari arvelee tämän johtuvan osaksi myös siitä, että Britannian kansalaisille alkaa hiljalleen paljastua, kuinka ikävä prosessi ero unionista todellisuudessa on.

Hän analysoi, että mikäli brexitin perumisesta halutaan Isossa-Britanniassa oikeasti haaveilla, tarvitsee se Labourin ja Jeremy Corbynin johtajuutta. Corbyn on ollut asiasta vaitonainen noustuaan Labourin johtoon.

– En vielä laittaisi rahaa brexitin peruuntumisen puolesta, mutta kyllä sen voi nyt jo sanoa olevan myös mahdollista.

Jaakonsaari kuitenkin uskoo EU-eron peruuntumisen olevan mahdollista, mikäli Britannia pyörtäisi päätöksensä.

– Britannia on globaalisti merkittävä maa, joten olisi kaikkien edun mukaista, että se jäisi unioniin. Mutta se on kuitenkin vielä hyvin monen jossittelun takana.