– Toisaalta rajoitusten aikana juuri yhteisen vastuun korostaminen ja toisista huolehtiminen nousevat avainasemaan. Onkin ollut hienoa nähdä, miten ihmiset ovat lähteneet auttamaan toisiaan kriisin keskellä. Toivottavasti tämä yhteisöllisyys jää pysyväksi osaksi arkeamme tämän akuutin kriisin jälkeen, hän toteaa.

Paateron mukaan taudin voittamisessa on kyse yhteiskunnan kestävyydestä ja toimintakyvystä.

– Suomessa ja Pohjoismaissa on hyvä julkinen hallinto ja terveydenhuolto, sekä toimiva sosiaaliturva, jota on laajennettu kriisin ajaksi nopeasti myös yrittäjiin ja niille, jotka ovat lasten vuoksi joutuneet jäämään kotiin.

Koronakriisin aiheuttama huoli kohdistuu erityisesti ikäihmisiin ja niihin lapsiin ja nuoriin, joilla oli vaikeaa jo ennen koronaa.

– Taudin ja poikkeusolojen kanssa ei pidä antaa periksi, vaan palveluja tulee lisätä 90-luvun laman opit muistaen. Yksinäisyys, taloudelliset vaikeudet ja eristäytyminen ovat asioita, jotka aiheuttavat myös lisääntyvää päihteiden käyttöä ja mielenterveyden ongelmia, joihin on saatava apua.

– Palvelujen lisäksi on pidettävä huolta työllisyydestä ja yritysten pystyssä pysymisestä. Rajoituksia tulee jatkaa niin kauan, kunnes yhteiskuntaa on turvallista avata ja aloittaa jälleenrakentaminen. Tärkeätä on että yhteiskuntaa uudistetaan, kunnat ja yritykset saavat tukea ja lasku kriisistä maksetaan oikeudenmukaisesti.