Päätoimittajan karu arvio STT:stä: ”Kysymys ei ole kuukausista vaan max kahdesta, kun pitää löytyä ratkaisu”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

STT:n uutispalvelun vaikeasta taloudellisesta tilanteesta on puhuttu pitkään. Tietyt mediat ovat luopuneet sen palveluitten ostamisesta.

Nyt Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Mervola sanoo kenties suoremmin kuin koskaan, miten paha tilanne hänen mielestään on.

– Tilanne on oikeasti niin vakava, että jos jonkinlaista tukevaa ratkaisua ei löydy, sitten uutispalvelu vain loppuu. Ensi vuonna ei voi enää tehdä tukiratkaisuja, koska sitten se on jo ohi, hän uskoo.

Mervolan näkemyksen mukaan aikaa tilanteen ratkaisemiseksi on kuukaudesta kahteen.

Mervola korostaa Demokraatille, että hän kommentoi asiaa nimenomaan Keskisuomalaisen vastaavan päätoimittajan roolissa ja STT:n asiakkaana.

Mervola on myös STT:n hallituksen jäsen. Keskisuomalainen Oyj omistaa 7,1 prosenttia STT:stä.

– Asetelma on se, että jotta STT olisi elinkelpoinen, se tarvitse 4–5 miljoonaa jonkinlaista valtion tukea. Nyt on selkeästi tilanne, että STT:llä on noin puolentoista miljoonan euron vuosittainen tappio, päätoimittaja Mervola sanoo.

”Kaupallisesti ei tällä hetkellä ole näköpiirissä jatkoa.”

Puhe on siis nyt nimenomaan STT:n uutistoiminnasta, ei sen kuvapalvelusta. Uutispalvelu on menettänyt asiakkaita.

STT:n päätoimittaja ja toimitusjohtaja Mika Pettersson on syyskuussa antamassaan haastattelussa pyytänyt pohtimaan mitä seuraa, jos maalla ei ole omaa, kansallista uutistoimistoa? Petterssonin mukaan kansalaisten kannalta moniarvoisuus kärsisi. Hän ei tänään kommentoinut Demokraatille tilannetta.

– Nykyasiakkaat eivät todennäköisesti pysty jatkamaan nykyisellä hintatasolla. Jos halutaan, että meillä on kansallinen uutistoiminta, jostain pitää löytyä rahaa. Keskisuomalaisena olemme olleet sitä mieltä, että valtion tuki on yksi vaihtoehto, ja totta kai valtion asiakkuus olisi myös yksi vaihtoehto, Pekka Mervola sanoo.

– Kaupallisesti median kriisi on nyt sellainen, että STT:lle ei ole näkymää. Jos on puolentoista miljoonan aukko siihen, että tulos olisi tasassa, pitäisi käytännössä nostaa asiakkaiden hintoja20–25 %. Uutispalvelun nykyasiakkaista moni ei sitten palvelua ostaisi, hän arvioi.

– Jos taas tukea ei tule, STT:ssä pitäisi olla parikymmentä toimituksellista henkilöä vähemmän ja näin ollen vähemmän sisältöä. Silloinkin asiakkaita lähtisi. Kaupallisesti ei tällä hetkellä ole näköpiirissä jatkoa ilman julkista tukea tai rahoitusjärjestelyä.

”Suomi olisi sen jälkeen yksi todella harvoista läntisistä maista.”

Mervola toteaa Keskisuomalaisen voivan olla aivan hyvin mukana STT:n uutispalvelun tilaajana, jos valtio tukee STT:tä. Hän tarkoittaa sitä, ettei valtion tukea nähtäisi riippumattomuusongelmaksi.

– Tulisimme toimeen ilman STT:täkin, mutta se ei ole välttämättä mielekästä ja järkevää.

Mervola väläyttää tuen ohella siis myös sitä, että valtio voisi olla STT:n asiakas. Mitä se tarkoittaisi?

– En osaa sanoa. Varmaan se tarkoittaisi sitä, että valtio voisi ostaa vaikkapa virkamiehille uutistoimiston palvelua.

Jos valtio ei STT:tä tukisi, Mervolan mielestä STT:n hallitus joutuu pohtimaan, onko mielekästä jatkaa uutistoimistotyötä.

– Silloin hallitus tekisi varmaan ratkaisun, ettei ole. Kysymys ei ole kuukausista vaan max kahdesta, kun pitää löytyä ratkaisu. Jos ei löydy, on hyvin mahdollista, että uutispalvelu loppuu. Suomi olisi sen jälkeen yksi todella harvoista läntisistä maista, jossa ei olisi kansallista uutistoimistoa.

Berner: ”Olen tavannut heidät.”

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.)  on aiemmin kertonut Demokraatille, ettei hän sulje pois valtion tukea STT:lle.

– (STT:n) omistajat pohtivat omaa lähtökohtaansa. Olen tavannut heidät ja myöskin valmis jatkokeskusteluihin, kun he vain lähestyvät minua ehdotuksellaan, Berner kertoi eilen eduskunnassa tämän hetken tilanteesta Demokraatille.

Onko mahdollisesti rahaa luvassa?

– Mahdollisesti. Tämä on sitten se, mihin otetaan kantaa, kun tiedetään, mikä STT:n omistajien kanta on, Berner toteaa.

Ilta-Sanomien kustantaja, vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja on STT:n hallituksen puheenjohtaja. Hän ei kommentoi STT:n tilannetta Demokraatille.

Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Mervola uskoo, että STT:ltä tulee valtiolle ehdotus.

– Minä toivon, että tähän löytyy ratkaisu. STT on kivijalka koko suomalaisessa mediajärjestelmässä.

”Olisi pieni summa missä tahansa Pohjoismaassa.”

Mervolan mukaan Pohjoismaissa kussakin tuetaan 50–80 miljoonan euron edestä kaupallisen median toimintaa. Suomessa tällaista tukea ei siis ole lainkaan.

– STT:n 5 mijoonaa olisi pieni summa missä tahansa Pohjoismaassa, Pekka Mervola sanoo.

– STT olisi kansalliseen kaupallisen median tukemiseen neutraali taho. Hyöty jakautuisi sitä käyttäville medioille eikä suoraan yksittäisile yhtiöille. Pohjoimmiltaan STT on ollut historiallisesti osuuskuntatyyppinen ratkaisu.

Eduskunnan oppositioryhmistä SDP:llä, vihreillä ja vasemmistoliitolla on halua STT:n suomenkielisen uutistoiminnan tukemiseen, Uutissuomalainen on kertonut.

Sen mukaan muissa oppositioryhmissä ei ole erityistä halukkuutta tukitoimiin. Myöskään hallituspuolueissa ei ole halua ainakaan suoraan tukeen.

Tv-uutistoiminta saamassa tukea.

Suomessa puuhataan parhaillaan myös kaupallisen tv-uutistoiminnan tukemista valtion rahoilla.

MTV on hakenut yleisen edun kanavan toimilupaa kolmoskanavalleen, Mustread kertoi hiljattain. Niin ikään AlfaTV on hakenut tukea.

Liikenne- ja viestintäministeriö on budjetoinut tukea varten miljoona euroa tälle vuodelle ja kaksi seuraavalle. Tuen hakuaikaa on viikko jäljellä.

– Näin minä olen ymmärtänyt, että on hakijoita, jotka hakevat yleisen palvelun kanavaksi, Anne Berner toteaa Demokraatille.

– Minusta on tärkeätä, että meillä olisi monipuolisemmin yleisen palvelun kanavia.

Berner näkee tv-uutistoiminnan tukemisen tärkeäksi demokratian tukemisen elementiksi välivaiheessa, jossa tv-uutiset ovat vielä monille merkittävä tiedonlähde. Tulevaisuudessa Berner uskoo uutisten siirtyvän yhä enemmän nettiin.

Demokraatti on STT:n asiakas.

Perustuslakivaliokunta poistattaa lakiesityksestä alkoholin etämyynnin rangaistukset

Kuva: Kari Hulkko

Perustuslakivaliokunta ei hyväksy alkoholilakiin kaavailtua etämyynnin rangaistavuutta. Valiokunnan mukaan esityksen lakitekstissä etämyynti Suomeen ei ole kiellettyä, mutta lakiesityksen perusteluiden mukaan etämyynnistä pitäisi rangaista. Ristiriidan takia perustuslakivaliokunta vaatii, että lakiesityksestä poistetaan rangaistavuus.

Jos alkoholilain uudistuksesta mietintöä tekevä sosiaali- ja terveysvaliokunta haluaisi kieltää alkoholin etämyynnin, sen pitäisi selvittää, onko kielto edes EU-oikeuden kannalta mahdollinen.

Keskustelua aiheesta

Pääministeri mätkii kansanedustajia: Hämmästyttävän laimeaa EU-keskustelua ja ”höttötason kritiikkiä” 

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Pääministeri Juha Sipilä tapasi toimittajia eduskunnassa Helsingissä keskiviikkona 22. marraskuuta 2017.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kritisoi eduskunnassa tänään käytyä EU-keskustelua hämmästyttävän laimeaksi. Pääministerin mukaan suuren salin EU-keskustelussa esitettiin kritiikkiä yleisellä ”höttötasolla” ja siitä puuttui konkretiaa.

– Aika yhtenäinen tämä EU-kantamme Suomessa on, Sipilä arvioi toimittajatapaamisessa alkuillasta.
Lähinnä perussuomalaisten selvästi kielteinen EU-kanta erottui muista puolueista eduskuntakeskustelussa. Lisäksi esimerkiksi vasemmistoliitosta kritisoitiin EU:n puolustusyhteistyötä.

Sipilä antoi iltapäivällä eduskunnalle pääministerin ilmoituksen EU-politiikasta. Puolueet ja kansanedustajat kävivät sen jälkeen debattia EU-linjasta.

Matias Åberg, STT

Keskustelua aiheesta

”Kello 14.28 tuli pääministerin puheen sisältö” – SDP:ltä kovaa kritiikkiä hallituksen tavalle johtaa Eurooppa-politiikkaa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen ei ole tyytyväinen pääministeri Juha Sipilän tapaan hoitaa EU-politiikkaa.

Eduskunnassa keskusteltiin tänään EU-asioista pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ilmoituksen pohjalta.

Hallituksesta vakuuteltiin, että maamme EU-politiikka on hyvin hallussa ja Suomi on aktiivinen. Eduskunnan tulkittiin olevan yhtenäisesti EU-asioiden takana.

– Kyllä meillä on johtajuus hallituksessa, poltiikkaa on aktiivisempaa kuin koskaan ja parempaa kuin koskaan, se on hyvin johdonmukaista, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho totesi SDP:n kansanedustajille.

Demarileirissä oli aivan toinen kuva hallituksen ja pääministeri Juha Sipilän suoriutumisesta.

EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) osoitti kritiikkinsä suoraan Sipilälle.

– Käytettyjen puheenvuorojen perusteella on vastaansanomatonta, että maamme Eurooppa-politiikka kaipaa johtajuutta. Te pääministeri puhuitte samaan aikaan sekä yhtenäisyydestä että annoitte tukenne unionin eritahtiselle kehitykselle. Eikä tässä vielä mitään. Te kehuitte valittua niin sanottua keskitien linjaa, mutta kun kuuntelin toisen hallituspuolueen kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroa, siinä sanouduttiin irti keskitien linjasta. Kyllä nyt johtajuus on hukassa, Tuppurainen sanoi.

”Siinä vastuu on teillä.”

Tuppurainen ennusti pääministerille vaikeuksia koota yhteistä linjaa kaikkien näkemysten joukosta etenkin, kun Suomen EU-puheenjohtajakausikin on pian ovella. Silloin hoidettavana on isoja asioita, mahdollisesti muun muassa Brexitin loppusuoran neuvottelut.

– Kyllä nyt täytyy koota yhteistä näkemystä, kansallista Eurooppa-politiikan linjaa. Siinä vastuu on teillä. Eikö nyt olisi todella syytä osallistaa eduskuntaa, kytkeä eduskunnan valiokunnat huomattavasti vahvemmin mukaan Eurooppa-politiikan ison kuvan muotoiluun.

Tuppurainen huomautti, että pienikin maa voi osoittaa myös unionissa johtajuutta kuten Ruotsin pääministeri Stefan Löfven teki kokoamalla päämiehet Göteborgiin sosiaalisen ulottuvuuden huippukokoukseen.

– EU:n on kyettävä osoittamaan johtajuutta maailmassa, mutta ensin on tehtävä läksyt täällä kotona.

”Se ei ole hyvää käytöstä.”

Entinen ulkoministeri, SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja totesi, että Suomeen rakennettiin EU:hun liityttäessä pitkälle menevä parlamentaarinen seuranta-, valvonta- ja ohjausjärjestelmä EU-asioissa.

– Se on edelleenkin paperilla hyvä, mutta on pakko todeta, että tämän hallituksen aikana on tapahtunut selvää lipsumista, Tuomioja sanoi.

Tuomiojan mukaan EU-asioista ei saada riittävästi valiokuntiin tietoa ja esimerkiksi asiakirjoja oikea-aikaisesti.

Niin ikään hän valitti sitä, ettei eduskunnalle ole annettu EU-asioista selontekoa tai tiedonantoa. Niistä olisi voitu käydä laaja keskustelu nimenomaan valiokunnissa.

Pääministerin nyt antamaa ilmoitusta ja siinä jaettuja minuuttin puheenvuoroja kansanedustajille Tuomioja ei kiittänyt:

– Se ei ole hyvää käytöstä, hän tuhahti.

”Tuotaisiin yhteinen näkemys.”

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne kiinnitti huomiota siihen, että pääministeri Juha Sipilän puheenvuoro EU-asioista saapui kansanedustajien sähköpostiin vasta kello 14 alkaneen täysistunnon jälkeen.

– 14.28 tuli pääministerin puheen sisältö kansanedustajien sähköpostiin … Puoli tuntia siitä, kun tämä keskustelu alkoi, tuli linjaus. Tämä kuvaa sitä hallituksen tahtotilaa keskustella näistä asioista vakavasti.

Rinne hämmästeli myös sitä, että pääministeri ei noteerannut puheessaan arktista ulottuvuutta.

– Se on kuitenkin erittäin merkittävä sekä EU-asia, merkittävä Suomen talouden ja tulevaisuuden kannalta, se on ilmastomuutoksen kannalta tärkeä asia. Minä todella toivoisin sitä, että hallitus miettisi Suomen EU-puheenjohtajakauden ja Eurooppa-politiikan ison linjan tavalla, jossa visio määriteltäisiin täällä eduskunnassa hallituksen esityksen pohjalta. Täällä valiokunnat kävisivät keskustelun, tuotaisiin sitten yhteinen näkemys siitä eteenpäin, että miten Suomi suhtautuu Euroopan unionin kehittämiseen, Rinne sanoi.

Siitä Rinne antoi pääministerille kehut, että tämä sanoi Suomen suhtautuvan positiivisesti Euroopan kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen.

”Tässä hallitus sahaa kyllä omaa oksaansa.”

Kansanedustaja, Tuula Haatainen (sd.) painotti, että on tärkeää puhua puolustusyhteistyöstä ja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta EU:n yhteydessä.

– Mutta turvallisuus ei ole pelkästään puolustuspoltiikkaa. Minusta huomio EU:ssa pitää nyt keskittää siihen, miten voimme vahvistaa EU:n sisäistä turvallisuutta. Siinä sosiaalinen ulottuvuus ja erityisen nuorten työllisyys ja tulevaisuuden näkymät ovat aivan keskeisiä asioita, hän kuitenkin jatkoi.

Toinen asia, jonka Haatainen nosti esille on se, että maamme globaalit turvallisuusuhkat tulevat yli rajojen. Esimerkiksi Afrikan nuorten tulevaisuus on kiinni myös siitä, miten he pääsevät omissa maissaan koulutukseen ja työhön kiinni.

– Siitä syystä EU:n ja jäsenmaiden kehitysyhteistyöpolitiikka pitää saada linjattua niin, että me voimme auttaa siellä ihmisiä näkemään tulevaisuuteen. Tässä hallitus sahaa kyllä omaa oksaansa, kun olette leikanneet 40 % kehitysyhteistyöstä, mikä on pois tästä kaikesta, Haatainen sanoi.

PAMin Selin pitää työsulkua käsittämättömänä – ”raukkamaista”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
PAMin puheenjohtaja Ann Selin hämmästelee työantajan toimintaa.

Palvelualojen ammattiliitto PAM on käynyt neuvotteluja hiihtokeskusten ja ohjelmapalveluiden työehtosopimuksista Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n kanssa. MaRa katkaisi neuvottelut 14.11. ja ilmoitti tänään työsulusta. PAMin puheenjohtaja Ann Selin pitää työnantajien toimintaa käsittämättömänä.

Työnantajien ilmoitus työsulusta on poikkeuksellista ja osoittaa haluttomuutta sopia pakoista ja työehdoista neuvottelemalla.

– Pidän MaRan toimintaa heille hyvin epätyypillisenä. Ensin katkaistaan neuvottelut ja nyt halutaan siirtää neuvottelujen johtaminen itseltä valtakunnansovittelijalle sulun julistuksella tilanteessa, jossa palkoista neuvottelu osapuolten kesken oli tuskin päässyt alkuun.

– Tätäkö on nyt työnantajien vastuullinen sopimustoiminta?, kysyy Selin.

Matkailualan taloudellinen tilanne on nyt hyvä ja näkymät tulevan talven matkailulle ovat erittäin hyvät. Selin pelkää työnantajien vaarantavan toimillaan kasvun odotukset ja pitää työsulkua provoisointina.

– On käsittämätöntä, että työnantajat haluavat vaarantaa matkailualan kasvun julistamallaan työsulun. Neuvottelutilannetta työsulun julistaminen ei paranna, vaan vaikeuttaa sitä entisestään.  Pidämme työsulun rajaamista vain PAMin jäseniin yhdenvertaisuuslain vastaisena syrjivänä toimenpiteenä, toteaa Selin.

– Olisin toivonut, että olisimme pystyneet neuvottelemaan rakentavassa ja liittokohtaisten neuvottelujen hengessä, jossa lähtökohtana on alan tarpeet ja taloudellinen tilanne.

PAMin hallitus käsittelee tilannetta tarvittaessa hyvinkin nopealla aikataululla.

Keskustelua aiheesta

”Homma on levinnyt kuin kaljalasti S-kaupan portaille” – keskustan kansanedustaja haukkuu kokoomuksen

Kuva: lehtikuva / panu pohjola
Länsi-Pohjan keskussairaalaan osoittava kyltti Kemissä.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä hämmästelee valtiovarainministeri Petteri Orpon sote-uudistuksesta ja Meri-Lapista antamia lausuntoja.

– Nyt on pakko kysyä, kuinka monilla rattailla kokoomus oikeastaan ajaa, Kärnä ihmettelee.

– Orpon mielestä Meri-Lapin ratkaisu ei ollut ”yhteiskunnan kokonaisedun kannalta järkevä”, vaikka nimenomaan kokoomus ajaa jääräpäisellä valinnanvapauden vaatimuksillaan tällaisia ulkoistusratkaisuja koko maahan, hän huomauttaa.

Kärnä vaatiikin, että kokoomus irtisanoutuu soteen ajamastaan valinnanvapauslainsäädännöstä.

– Eihän tässä ole muuten mitään järkeä. Toisaalla kokoomuksen sotesta vastaavat sankarit ministeri Paula Risikko ja kansanedustajat Outi Mäkelä sekä Sari Sarkomaa vaativat tällaisten ulkoistusten mahdollistamista, mutta toisaalla ministeri Orpo vaatii lopettamaan tällaisen toiminnan.

– Homma on levinnyt kuin kaljalasti S-kaupan portaille. Kokoomuksen on päätettävä, mitä mieltä se tästä asiasta oikeasti on. Johtaako puolueen puheenjohtaja tätä toimintaa, vai joku muu, hän vielä lopettaa.