Päätoimittajan karu arvio STT:stä: ”Kysymys ei ole kuukausista vaan max kahdesta, kun pitää löytyä ratkaisu”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

STT:n uutispalvelun vaikeasta taloudellisesta tilanteesta on puhuttu pitkään. Tietyt mediat ovat luopuneet sen palveluitten ostamisesta.

Nyt Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Mervola sanoo kenties suoremmin kuin koskaan, miten paha tilanne hänen mielestään on.

– Tilanne on oikeasti niin vakava, että jos jonkinlaista tukevaa ratkaisua ei löydy, sitten uutispalvelu vain loppuu. Ensi vuonna ei voi enää tehdä tukiratkaisuja, koska sitten se on jo ohi, hän uskoo.

Mervolan näkemyksen mukaan aikaa tilanteen ratkaisemiseksi on kuukaudesta kahteen.

Mervola korostaa Demokraatille, että hän kommentoi asiaa nimenomaan Keskisuomalaisen vastaavan päätoimittajan roolissa ja STT:n asiakkaana.

Mervola on myös STT:n hallituksen jäsen. Keskisuomalainen Oyj omistaa 7,1 prosenttia STT:stä.

– Asetelma on se, että jotta STT olisi elinkelpoinen, se tarvitse 4–5 miljoonaa jonkinlaista valtion tukea. Nyt on selkeästi tilanne, että STT:llä on noin puolentoista miljoonan euron vuosittainen tappio, päätoimittaja Mervola sanoo.

”Kaupallisesti ei tällä hetkellä ole näköpiirissä jatkoa.”

Puhe on siis nyt nimenomaan STT:n uutistoiminnasta, ei sen kuvapalvelusta. Uutispalvelu on menettänyt asiakkaita.

STT:n päätoimittaja ja toimitusjohtaja Mika Pettersson on syyskuussa antamassaan haastattelussa pyytänyt pohtimaan mitä seuraa, jos maalla ei ole omaa, kansallista uutistoimistoa? Petterssonin mukaan kansalaisten kannalta moniarvoisuus kärsisi. Hän ei tänään kommentoinut Demokraatille tilannetta.

– Nykyasiakkaat eivät todennäköisesti pysty jatkamaan nykyisellä hintatasolla. Jos halutaan, että meillä on kansallinen uutistoiminta, jostain pitää löytyä rahaa. Keskisuomalaisena olemme olleet sitä mieltä, että valtion tuki on yksi vaihtoehto, ja totta kai valtion asiakkuus olisi myös yksi vaihtoehto, Pekka Mervola sanoo.

– Kaupallisesti median kriisi on nyt sellainen, että STT:lle ei ole näkymää. Jos on puolentoista miljoonan aukko siihen, että tulos olisi tasassa, pitäisi käytännössä nostaa asiakkaiden hintoja20–25 %. Uutispalvelun nykyasiakkaista moni ei sitten palvelua ostaisi, hän arvioi.

– Jos taas tukea ei tule, STT:ssä pitäisi olla parikymmentä toimituksellista henkilöä vähemmän ja näin ollen vähemmän sisältöä. Silloinkin asiakkaita lähtisi. Kaupallisesti ei tällä hetkellä ole näköpiirissä jatkoa ilman julkista tukea tai rahoitusjärjestelyä.

”Suomi olisi sen jälkeen yksi todella harvoista läntisistä maista.”

Mervola toteaa Keskisuomalaisen voivan olla aivan hyvin mukana STT:n uutispalvelun tilaajana, jos valtio tukee STT:tä. Hän tarkoittaa sitä, ettei valtion tukea nähtäisi riippumattomuusongelmaksi.

– Tulisimme toimeen ilman STT:täkin, mutta se ei ole välttämättä mielekästä ja järkevää.

Mervola väläyttää tuen ohella siis myös sitä, että valtio voisi olla STT:n asiakas. Mitä se tarkoittaisi?

– En osaa sanoa. Varmaan se tarkoittaisi sitä, että valtio voisi ostaa vaikkapa virkamiehille uutistoimiston palvelua.

Jos valtio ei STT:tä tukisi, Mervolan mielestä STT:n hallitus joutuu pohtimaan, onko mielekästä jatkaa uutistoimistotyötä.

– Silloin hallitus tekisi varmaan ratkaisun, ettei ole. Kysymys ei ole kuukausista vaan max kahdesta, kun pitää löytyä ratkaisu. Jos ei löydy, on hyvin mahdollista, että uutispalvelu loppuu. Suomi olisi sen jälkeen yksi todella harvoista läntisistä maista, jossa ei olisi kansallista uutistoimistoa.

Berner: ”Olen tavannut heidät.”

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.)  on aiemmin kertonut Demokraatille, ettei hän sulje pois valtion tukea STT:lle.

– (STT:n) omistajat pohtivat omaa lähtökohtaansa. Olen tavannut heidät ja myöskin valmis jatkokeskusteluihin, kun he vain lähestyvät minua ehdotuksellaan, Berner kertoi eilen eduskunnassa tämän hetken tilanteesta Demokraatille.

Onko mahdollisesti rahaa luvassa?

– Mahdollisesti. Tämä on sitten se, mihin otetaan kantaa, kun tiedetään, mikä STT:n omistajien kanta on, Berner toteaa.

Ilta-Sanomien kustantaja, vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja on STT:n hallituksen puheenjohtaja. Hän ei kommentoi STT:n tilannetta Demokraatille.

Keskisuomalaisen vastaava päätoimittaja Pekka Mervola uskoo, että STT:ltä tulee valtiolle ehdotus.

– Minä toivon, että tähän löytyy ratkaisu. STT on kivijalka koko suomalaisessa mediajärjestelmässä.

”Olisi pieni summa missä tahansa Pohjoismaassa.”

Mervolan mukaan Pohjoismaissa kussakin tuetaan 50–80 miljoonan euron edestä kaupallisen median toimintaa. Suomessa tällaista tukea ei siis ole lainkaan.

– STT:n 5 mijoonaa olisi pieni summa missä tahansa Pohjoismaassa, Pekka Mervola sanoo.

– STT olisi kansalliseen kaupallisen median tukemiseen neutraali taho. Hyöty jakautuisi sitä käyttäville medioille eikä suoraan yksittäisile yhtiöille. Pohjoimmiltaan STT on ollut historiallisesti osuuskuntatyyppinen ratkaisu.

Eduskunnan oppositioryhmistä SDP:llä, vihreillä ja vasemmistoliitolla on halua STT:n suomenkielisen uutistoiminnan tukemiseen, Uutissuomalainen on kertonut.

Sen mukaan muissa oppositioryhmissä ei ole erityistä halukkuutta tukitoimiin. Myöskään hallituspuolueissa ei ole halua ainakaan suoraan tukeen.

Tv-uutistoiminta saamassa tukea.

Suomessa puuhataan parhaillaan myös kaupallisen tv-uutistoiminnan tukemista valtion rahoilla.

MTV on hakenut yleisen edun kanavan toimilupaa kolmoskanavalleen, Mustread kertoi hiljattain. Niin ikään AlfaTV on hakenut tukea.

Liikenne- ja viestintäministeriö on budjetoinut tukea varten miljoona euroa tälle vuodelle ja kaksi seuraavalle. Tuen hakuaikaa on viikko jäljellä.

– Näin minä olen ymmärtänyt, että on hakijoita, jotka hakevat yleisen palvelun kanavaksi, Anne Berner toteaa Demokraatille.

– Minusta on tärkeätä, että meillä olisi monipuolisemmin yleisen palvelun kanavia.

Berner näkee tv-uutistoiminnan tukemisen tärkeäksi demokratian tukemisen elementiksi välivaiheessa, jossa tv-uutiset ovat vielä monille merkittävä tiedonlähde. Tulevaisuudessa Berner uskoo uutisten siirtyvän yhä enemmän nettiin.

Demokraatti on STT:n asiakas.

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Kuva: Lehtikuva

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA

Nyt lyödään Mikko Kärnälle luuta kurkkuun: ”Ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta – kanaloista, sikaloista ja navetasta.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on Twitterissä pohtinut videomateriaalin aitoutta.

”Miten mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 16-18 aikana? Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012.”

Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm vastaa järjestön tiedotteessa.

”EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa.”

Videoiden sisältö osoittaa järjestön mukaan, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

”On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”, Nyholm sanoo.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Li Andersson murskaa Timo Soinin: ”Kuinka pihalla voi olla?”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin kirjoituksessaan verkkosivuillaan.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

Soini kyseli kirjoituksessaan, mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Andersson arvostelee Soinin töräytystä siekailematta omalla Twitter-tilillään. Hän sanoo kritisoineensa kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa.

”Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: ”mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus”. Kuinka pihalla voi olla?”

Timo Soini sanoo sen nyt lähes siekailematta: Mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?

Kuva: Lehtikuva

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

”Sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää punavihervasemmistoa ja liberaalia kokoomuslaisia. Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä.”

 

Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta, Soini kysyy tuoreessa verkkokirjoituksessaan.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on , sillä Jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Soini ennustaa, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

”Jos minä vielä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää. Ja tulen valituksi.”

Keskustelua aiheesta