x

Päätoimittajat jyrähtävät valemedialle: ”Hyvän maun ja soveliaisuuden rajat on jo aikaa sitten ylitetty”

Suurimpien suomalaisten medioiden päätoimittajat ottavat voimakkaasti kantaa luotettavan median puolesta ja valemediaa vastaan. Yhteisessä kannanotossaan 21 päätoimittajaa esittää huolensa suomalaisen keskustelutavan nopeasta muutoksesta. 

He pitävät huolestuttavana, miten eritoten sosiaalisessa mediassa solvaaminen, halventaminen, mustamaalaaminen ja suoranainen valehtelu ovat arkipäiväistyneet.

– Mediaksi itseään nimittävät tahot myrkyttävät yhteiskunnallisen keskustelun ja yhteiskunnan ilmapiirin johtamalla yleisöä tahallisesti harhaan valheellisilla viesteillään. Hyvän maun ja soveliaisuuden rajat on jo aikaa sitten ylitetty, päätoimittajien kannanotossa sanotaan.

Emme salli, että journalisteja vaiennetaan painostamalla.

Päätoimittajat korostavat, että moniarvoinen viestintä ja sananvapaus sallivat erilaiset mielipiteet, mutta se ei tarkoita, että kuka tahansa voi levittää mitä tahansa kenenkään siihen puuttumatta.

– Me hyvää journalistista tapaa noudattavat päätoimittajat emme aio olla valemedian hiljaisia tukijoita ja myötäjuoksijoita. Sitoudumme oikeisiin tietoihin perustuvaan ja merkitykselliseen journalismiin. Kun tietoja pyritään tahallisesti hämärtämään tai vääristelemään, puutumme siihen omissa medioissamme, he lupaavat.

He lupaavat myös tukea yksittäisiä journalisteja, jotka työnsä vuoksi joutuvat parjauskampanjoiden kohteeksi.

– Emme salli, että journalisteja vaiennetaan painostamalla, he toteavat.

Päätoimittajat sanovat jatkossakin ottavansa vastuun julkaisemistaan uutisista ja niiden oikeellisuudesta, ja vastaavansa myös toimitustensa tekemistä virheistä ja niiden korjaamisesta.

– Aiomme vastaisuudessakin olla demokratian ja sananvapauden tukipilareita, osa toimivaa suomalaista yhteiskuntaa. Eettisesti kestäviin periaatteisiin sitoutuneen ammattimedian tehtävä on vaikeinakin aikoina kirkas.

Meillähän ei ole muuta asetta kuin meidän kynämme.

Raja ylittyi

STT:n päätoimittajan Mika Petterssonin mukaan kimmokkeena kannanotolle toimi joidenkin aktiivisten valemedioiden harrastama pahantahtoinen ja ilkeä ihmisten nimittely sekä journalismin ja valheiden sekoittaminen. Joukko päätoimittajia oli jo ennen kannanottoa pohtinut valemedian muodostamaa uhkaa kukin tahollaan.

– Keskusteltuaan toistensa kanssa he päättivät, että on aika lausua julki jotain tästä aiheesta. Nyt on ylitetty sellainen raja, jota me emme salli.

Pettersson kertoo, että asian nostaminen esille sai varauksettoman tuen päätoimittajakunnalta.

– Meillähän ei ole muuta asetta kuin meidän kynämme. Pyrimme oikaisemaan vääriä tietoja, missä niitä sitten esiintyykin. Me korjaamme valheita ja vääriä lausuntoja. Samalla huolehdimme siitä, että meidän omissa välineissämme journalismi on niin totuudenmukaista kuin se vain voi olla.

Kannanoton allekirjoittajat

Arno Ahosniemi, Kauppalehti ja Päätoimittajien yhdistys
Mika Pettersson, STT
Merja Ylä-Anttila, MTV
Kaius Niemi, Helsingin Sanomat
Tapio Sadeoja, Ilta-Sanomat
Atte Jääskeläinen, Yle
Jouko Jokinen, Aamulehti
Kari Kivelä, Iltalehti
Antti Kokkonen, Lapin Kansa
Tomi Lähdeniemi, Satakunnan Kansa
Reijo Ruokanen, Talouselämä
Pekka Mervola, Keskisuomalainen
Seppo Rönkkö, Savon Sanomat
Kari Vainio, Turun Sanomat
Kyösti Karvonen, Kaleva
Satu Takala, Ilkka
Toni Viljanmaa, Pohjalainen
Jouni Kemppainen, Maaseudun Tulevaisuus
Tommy Westerlund, Hufvudstadsbladet
Niklas Nyberg, Vasabladet
Marit af Björkesten, Svenska Yle

AVAINSANAT

Tiesitkö tämän? – Pesukoneesi voi tietämättäsi osallistua hyökkäykseen

Älypesukone joutuu helposti hakkerin kaappaamaksi.

Haittaohjelmat saastuttavat mobiililaitteita ennätystahtia, varoittaa teknologiayhtiö Nokia. Tiedot perustuvat yhtiön kahdesti vuodessa julkaisemaan raporttiin, jossa se kartoittaa ja arvioi erilaisiin mobiili- ja verkkolaitteisiin kohdistuvia uhkia. Raportteja on tehty vuodesta 2012 saakka.

Ylivoimaisesti suosituimpia haittaohjelmien kohteita ovat älypuhelimet. Nokia kertoo, että viime vuonna älypuhelinten haittaohjelmatartunnat kasvoivat lähes 400 prosenttia. Eniten haittaohjelmat piinaavat Androidia käyttäviä älypuhelimia ja taulutietokoneita. Tieto ei tosin ole yllätys, koska Android on mobiililaitteiden käyttöjärjestelmistä suosituin.

Pesukone voi työskennellä hakkereille

Raportissa todetaan, että myös esimerkiksi Applen iOS-käyttöjärjestelmää käyttävät laitteet joutuvat vilunkipelin uhriksi. Esimerkkinä Nokia mainitsee Spyphone-ohjelman, joka syynää muun muassa iOS-käyttäjän soittoja, liikkumisia, viestejä sekä sosiaalisen median ja verkon käyttöä.

Nokia varoittaa myös, että niin kutsutun esineiden internetin turvallisuutta täytyisi parantaa kiireesti.

Hakkerit ovat alkaneet valjastaa esimerkiksi internetiin kytkettyjä kodinkoneita masinoimiensa palvelunestohyökkäysten välineiksi. Palvelunestohyökkäyksessä tuhannet laitteet voivat pommittaa esimerkiksi jotakin tiettyä verkkosivua, jolloin sivusto ylikuormittuu.

– IoT (internet of things) -laitteiden määrä kasvaa koko ajan, jolloin myös riskit vain lisääntyvät, Nokia Threat Intelligence Labin johtaja Kevin McNamee toteaa tiedotteessa.

Tilanne edellyttää Nokian mukaan koko toimialalta ponnisteluja, jotta uudenlaiset verkkoon yhteydessä olevat laitteet olisivat turvallisia.

Sen sijaan esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmällä varustettujen tietokoneiden tartunnat laskivat selvästi vuoden toisella puoliskolla.

Nokian uhkaraportin tiedot on kerätty yli 100 miljoonasta laitteesta eri puolilta maailmaa. Mukana on muun muassa puhelimia, tietokoneita ja muita internetiin kytkettyjä laitteita.

Tommi Forsman

 

Rikostilastot kaunistuivat – Suomessa pöllittiin enää noin 55 pyörää päivässä

Kuva: Tua Onnela

Polkupyrövarkaudet ovat kääntyneet vuosikymmenen kasvun jälkeen loivaan laskuun.  Vakuutusyhtiöille ja poliisille ilmoitettiin viime vuonna edellisvuotta vähemmän varastettuja polkupyöriä, kertoo Finanssialan keskusliitto.

Yhteensä vakuutusyhtiöille ilmoitettiin viime vuonna noin 17 800 pyörävarkautta. Poliisille ilmoitettiin runsaat 20 300 varastettua pyörää, mikä on keskimäärin 55 pyörävarkautta päivää kohden.

Syy erillisiin lukuihin on, että varkaudesta ei esimerkiksi pyörän vähäisen arvon takia välttämättä ilmoiteta vakuutusyhtiölle.

– Kaikki varkaudet pitäisi aina ilmoittaa poliisille, vaikkei haluaisikaan korvauksia. Siten saataisiin tarkempia tietoja pyörävarkauksista ja se helpottaisi niiden selvittämistä. Nyt ilmi tulee vain jäävuoren huippu, sanoo Finanssialan Keskusliiton turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen.

Edellisvuonna vakuutusyhtiöille ilmoitettiin noin 18 400 ja poliisille 22 800 pyörävarkautta.

Pyörään kannattaa Finanssialan keskusliiton mukaan hankkia jonkinlainen yksilöllinen tunnistuste, kuten numerosarja runkoon. Sekä pyörästä että tunnisteesta kannattaa myös ottaa valokuva.

Pyörä kannattaa aina pysäköitäessä kahlita kiinteään esineeseen ja lukita kahdella lukolla.

– Runkolukko estää pyörällä ajamisen. Kaarilukolla kiinnitettyä pyörää taas ei voi napata olalle ja kantaa pois, Pänkäläinen sanoo.

 

Keskustelua aiheesta

Markuksen evankeliumi uutena käännöksenä suoraan kännykkään – ei tulla painamaan kirjaksi koskaan

Suomen Pipliaseura julkaisee ensimmäisenä maailmassa Markuksen evankeliumin mobiililaitteille.

Suomen Pipliaseura julkaisee uuden suomennoksen Markuksen evankeliumista. DigiMarkus on käännetty alkukielestä suoraan mobiililaitteille; käännöstä ei paineta missään vaiheessa. Käyttäjille palvelu on ilmainen. DigiMarkuksen tekstiin linkittyy myös runsaasti taustamateriaalia.

DigiMarkus avataan käyttäjille Agricola-viikolla 5.4. osoitteessa DigiMarkus.fi. Arkkipiispa Kari Mäkinen lukee DigiMarkusta julkaisupäivänä kännykästä piispainkokouksen alussa.

DigiMarkus on mobiilikansan evankeliumikäännös

DigiMarkus on maailman ensimmäinen alkukielestä suoraan mobiiliympäristöön laadittu evankeliumikäännös. Aluksi luotiin yleiset periaatteet tekstin kääntämiseksi digitaaliseen käyttöympäristöön. Käyttäjälähtöinen kääntäminen on tuottanut raikasta ja ymmärrettävää suomea, jota on helppo lukea tai kuunnella mobiililaitteella. Käännöksessä on pyritty parhaalla mahdollisella tavalla välittämään alkuperäistä merkitystä niin, että se on nykyihmiselle ymmärrettävää. Asioita ja termejä on myös avattu lauseyhteydessään.

DigiMarkus.fi-verkkopalvelussa käännös saa ympärilleen laajan lisämateriaaliaineiston, joka taustoittaa Markuksen evankeliumissa esiintyviä sanoja ja käsitteitä. Kirjautunut käyttäjä voi avainsanoja klikkailemalla lukea esimerkiksi, mitä demonit olivat Uudessa testamentissa tai keitä fariseukset olivat. Lisämateriaalissa on myös paljon kuvia. Raamatunluvun ohessa käyttäjä voi tallentaa omia muistiinpanojaan, tehdä alleviivauksia sekä jakaa raamatunkohtia sosiaaliseen mediaan.

DigiMarkus.fi-verkkopalvelussa julkaistaan myös Agricolan Uusi testamentti vuodelta 1548 editoituna ensi kertaa helposti luettavaan muotoon, nykyistä kirjoitusjärjestelmäämme noudattaen. Muokkaustyön on tehnyt professori emerita Kaisa Häkkinen.

Lisäksi saatavilla on kokonaisuudessaan vuoden 1933/38 raamatunkäännös sekä 1992 kirkkoraamattu apokryfikirjoin. Eri käännöstekstejä voi myös tarkastella rinnakkain.

DigiMarkus on ekumeeninen käännös

DigiMarkus-evankeliumikäännös on aidosti ekumeeninen. DigiMarkuksen käännöstyön seitsemänhenkisessä ohjausryhmässä on ollut mukana paitsi jäseniä yliopistolta myös eri kirkkokuntien edustajia. Katolinen kirkko Suomessa on hankkeessa piispa Teemu Sipon siunauksella. Vastaavasti Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo vahvisti ortodoksien mukanaolon. Mukana on myös evankelis-luterilainen kirkko sekä vapaakristillisten edustus. Työn on rahoittanut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkohallitus, ja se on osa Reformaation merkkivuoden hankkeita.

Kansainvälistä merkittävyyttä

Suomen Pipliaseura kuuluu Yhtyneiden Raamattuseurojen (United Bible Societies) verkostoon, joka on merkittävin raamatunkäännöstyöhön, Raamatun levittämiseen ja raamatunkäytön edistämiseen keskittyvä kansainvälinen toimija. Pilottihankkeella on myös kansainvälistä merkitystä. DigiMarkus on noteerattu mm. Yhtyneiden Raamattuseurojen Publishers’ Convention -tapahtumassa. Raamatun julkaisuun varta vasten rakennetun teknisen alustan on tuottanut Hollannin Pipliaseura

Kylmä rätti tv-katsojien kasvoille – ”Ehkä pikkupimujen seikkailut viidakossa eivät enää toimi eikä Jethron hölinä kiinnosta…”

Televisio eli Suomessa kultakauttaan viime vuosikymmenellä, mutta sen jälkeen suunta on ollut laskeva, arvioi kaupallisilla televisiokanavilla johtotehtävissä pitkään toiminut Jorma Sairanen.

Sairasen mukaan televisio-ohjelmiston laatua on nakertanut vuodesta 2009 lähtien vaikuttanut talouskriisi, joka on pudottanut tv-kanavien mainostuloja.

Samaan aikaan tv-kanavien tilannetta on Sairasen mukaan heikentänyt Discoveryn ja Foxin kaltaisten amerikkalaisten jättien tulo markkinoille. Ne eivät ole panostaneet kotimaiseen tuotantoon juuri lainkaan, mutta niiden markkinoille tulo on pudottanut mainosmyynnin hintatasoa, mikä puolestaan on syönyt muiden toimijoiden kotimaisen tuotannon budjetteja.

Sairanen vierittää vastuuta kehityksestä viranomaisille, jotka ovat myöntäneet avokätisesti toimilupia amerikkalaisjäteille.

– Tämä on katsojien kannalta huono ratkaisu. Kanavia on liikaa, jotta ne kykenisivät kattamaan sisältökustannukset, Sairanen kirjoittaa muistelmateoksessaan.

– Ohjelmistot tulevat vääjäämättä huononemaan huononemistaan ja mainonnan keskihinnat halventumaan. Ehkä pikkupimujen seikkailut viidakossa eivät enää toimi eikä Jethron hölinä kiinnosta, mutta yhtä älyvapaita tuotteita keksitään tilalle, Sairanen ennustaa.

Sairasen ja Kalle Kinnusen kirjoittama muistelmakirja Daddy Cool – Kolme vuosikymmentä televisiomaailman huipulla julkistettiin maanantaina Helsingissä.

Sairanen jäi eläkkeelle MTV Median ohjelmajohtajan tehtävästä vuonna 2014. Sairanen teki suurimman osan urastaan MTV:ssä, mutta oli myös perustamassa tv-kanava Nelosta 1990-luvun lopulla.

Keskustelua aiheesta

Kovat tuulenpuuskat tekivät tuhoa – pahimmillaan 20 000 oli ilman sähköä

Kova tuuli on aiheuttanut harmia eri puolilla maata. Sunnuntaina puuskittainen tuuli muun muassa katkoi sähköjä ja kaatoi puita.

Illalla junaliikenne jouduttiin keskeyttämään Kouvolan ja Mikkelin välillä puun kaaduttua radalle.

Kaatuneet puut häiritsivät liikennettä myös Viitostiellä Etelä-Savossa Juvan kohdalla.

Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Kokko kertoo, että kovimmat tuulilukemat mitattiin Kittilässä, jossa tuuli puhalsi 28 metriä sekunnissa.

Kokon mukaan tuulenpuuskat yltyivät 20–25 metriin sekunnissa useilla paikkakunnilla Etelä- ja Keski-Suomessa.

Energiateollisuuden sähkökatkoseurannan mukaan pahimmillaan sähköt olivat poikki sunnuntai-iltana yli 20 000 asiakkaalta.

Sähkökatkokartan mukaan häiriöitä oli etenkin maan kaakkoisosassa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta