Päätoimittajat jyrähtävät valemedialle: ”Hyvän maun ja soveliaisuuden rajat on jo aikaa sitten ylitetty”

Suurimpien suomalaisten medioiden päätoimittajat ottavat voimakkaasti kantaa luotettavan median puolesta ja valemediaa vastaan. Yhteisessä kannanotossaan 21 päätoimittajaa esittää huolensa suomalaisen keskustelutavan nopeasta muutoksesta. 

He pitävät huolestuttavana, miten eritoten sosiaalisessa mediassa solvaaminen, halventaminen, mustamaalaaminen ja suoranainen valehtelu ovat arkipäiväistyneet.

– Mediaksi itseään nimittävät tahot myrkyttävät yhteiskunnallisen keskustelun ja yhteiskunnan ilmapiirin johtamalla yleisöä tahallisesti harhaan valheellisilla viesteillään. Hyvän maun ja soveliaisuuden rajat on jo aikaa sitten ylitetty, päätoimittajien kannanotossa sanotaan.

Emme salli, että journalisteja vaiennetaan painostamalla.

Päätoimittajat korostavat, että moniarvoinen viestintä ja sananvapaus sallivat erilaiset mielipiteet, mutta se ei tarkoita, että kuka tahansa voi levittää mitä tahansa kenenkään siihen puuttumatta.

– Me hyvää journalistista tapaa noudattavat päätoimittajat emme aio olla valemedian hiljaisia tukijoita ja myötäjuoksijoita. Sitoudumme oikeisiin tietoihin perustuvaan ja merkitykselliseen journalismiin. Kun tietoja pyritään tahallisesti hämärtämään tai vääristelemään, puutumme siihen omissa medioissamme, he lupaavat.

He lupaavat myös tukea yksittäisiä journalisteja, jotka työnsä vuoksi joutuvat parjauskampanjoiden kohteeksi.

– Emme salli, että journalisteja vaiennetaan painostamalla, he toteavat.

Päätoimittajat sanovat jatkossakin ottavansa vastuun julkaisemistaan uutisista ja niiden oikeellisuudesta, ja vastaavansa myös toimitustensa tekemistä virheistä ja niiden korjaamisesta.

– Aiomme vastaisuudessakin olla demokratian ja sananvapauden tukipilareita, osa toimivaa suomalaista yhteiskuntaa. Eettisesti kestäviin periaatteisiin sitoutuneen ammattimedian tehtävä on vaikeinakin aikoina kirkas.

Meillähän ei ole muuta asetta kuin meidän kynämme.

Raja ylittyi

STT:n päätoimittajan Mika Petterssonin mukaan kimmokkeena kannanotolle toimi joidenkin aktiivisten valemedioiden harrastama pahantahtoinen ja ilkeä ihmisten nimittely sekä journalismin ja valheiden sekoittaminen. Joukko päätoimittajia oli jo ennen kannanottoa pohtinut valemedian muodostamaa uhkaa kukin tahollaan.

– Keskusteltuaan toistensa kanssa he päättivät, että on aika lausua julki jotain tästä aiheesta. Nyt on ylitetty sellainen raja, jota me emme salli.

Pettersson kertoo, että asian nostaminen esille sai varauksettoman tuen päätoimittajakunnalta.

– Meillähän ei ole muuta asetta kuin meidän kynämme. Pyrimme oikaisemaan vääriä tietoja, missä niitä sitten esiintyykin. Me korjaamme valheita ja vääriä lausuntoja. Samalla huolehdimme siitä, että meidän omissa välineissämme journalismi on niin totuudenmukaista kuin se vain voi olla.

Kannanoton allekirjoittajat

Arno Ahosniemi, Kauppalehti ja Päätoimittajien yhdistys
Mika Pettersson, STT
Merja Ylä-Anttila, MTV
Kaius Niemi, Helsingin Sanomat
Tapio Sadeoja, Ilta-Sanomat
Atte Jääskeläinen, Yle
Jouko Jokinen, Aamulehti
Kari Kivelä, Iltalehti
Antti Kokkonen, Lapin Kansa
Tomi Lähdeniemi, Satakunnan Kansa
Reijo Ruokanen, Talouselämä
Pekka Mervola, Keskisuomalainen
Seppo Rönkkö, Savon Sanomat
Kari Vainio, Turun Sanomat
Kyösti Karvonen, Kaleva
Satu Takala, Ilkka
Toni Viljanmaa, Pohjalainen
Jouni Kemppainen, Maaseudun Tulevaisuus
Tommy Westerlund, Hufvudstadsbladet
Niklas Nyberg, Vasabladet
Marit af Björkesten, Svenska Yle

AVAINSANAT

Vainajallekin pitää hakea perustoimeentuloa – Kelan byrokratia saa jo kafkamaisia piirteitä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan on aiheuttanut monenlaisia ongelmia. Lahtelainen sosiaalityöntekijä on kokenut, että kunnallisessa aikuissosiaalityössä siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

– Suuri ongelma on lakiin kirjattu sosiaalityöntekijän mahdollisuus myöntää kriisitilanteessa täydentävää tai ehkäisevää toimeentulo­tukea, hän kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla.

Esimerkiksi jos perheen koti tuhoutuu tulipalossa, perheenjäsenet voi majoittaa kriisimajoitukseen vasta, kun heille on ensin haettu Kelasta perustoimeentulotukea.

– Kuka ammattilainen ryhtyy hoitamaan puhelimitse Kelan kanssa hakuprosessia kesken traumaattisen kriisitilanteen, jossa voi olla läsnä myös lapsia, sosiaalityöntekijä kysyy.

Siirto näkyy asiakkaiden tilanteiden kurjistumisena.

Hänen mukaansa ongelmiin ovat joutuneet myös muun muassa korvaushoitolääkityksessä olevat ja päihdekuntoutuksissa käyvät asiakkaat, joille on pääsääntöisesti myönnetty bussikortit päihteettömyyden tukemiseen.

– Nyt he ovat Kelan päätösten armoilla. Yksikin epäonnistunut korvaushoito on yhteiskunnalle raskas ja kallis asia.

Sosiaalityöntekijä näkee Kelan toiminnassa jopa kafkamaisen byrokratian piirteitä.

– Vähävaraisen vainajan hautaaminen edellyttää sitä, että vainajalle haetaan ensin perustoimeentulotukea Kelasta. Perustoimeentulotukea ei sinällään voi myöntää kuolleelle, koska se on tarkoitettu elämiseen viimesijaiseksi sosiaaliturvaksi, mutta kuolleelle kansalaiselle sitä pitää omaisten kuitenkin hakea.

Aikuissosiaalityöllä on myös esimerkiksi maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa.

– Nyt heidän oletetaan täyttävän itsenäisesti suomeksi sähköiset hakemukset ja toimittavan ne skannattuine liitteineen Kelaan. Osa näistä ihmisistä jättää hakemukset tekemättä, mistä seuraa muun muassa se, että heidän vuokransa ja sähkölaskunsa jäävät hoitamatta, sosiaalityöntekijä huomauttaa.

Hän huomauttaa, että aikuissosiaalityö on vuosien ajan turvannut yhteiskunta­rauhan omalla työskentelyllään vähäosaisten kansalaisten parissa.

– Kela ei tämänhetkisen lainsäädännön ja käytäntöjen perusteella kykene samaan.

Tämä ei ole uutinen enää – kelit liukkaita tänäänkin

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Myös jalkakäytävät ovat paikoin kaljamalla, kuten tässä Helsingin Kaisaniemessä.

Ajokeli on tänään mahdollisesti vaarallinen isossa osassa maata. Ilmatieteen laitos antoi tiesäästä varoituksen muualle paitsi viiteen eteläisen maakuntaan ja Lapin maakunnan pohjoisosaan.

Ajokeliä heikentää monin paikoin satava lumisade.

Läntisillä merialueilla voi tuulla kovaa, minkä lisäksi jäätämisvaroitus on annettu Perämeren eteläosaan ja Selkämeren pohjoisosaan.

AVAINSANAT

Yliopisto vastaa Sipilän huutoon: Kansanedustajat kipin kapin lainvalmistelua oppimaan

Kuva: Thinkstock

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos käynnistää ensi syksynä ensimmäisenä suomalaisena yliopistona lainvalmistelijoiden koulutuksen. Se pätevöittää sääntelyn valmistelun ja arvioinnin asiantuntijatehtäviin.

Hallituksen lainvalmistelun ongelmia setvittiin tiistaina. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esitti pohdittavaksi, että vaalikausien alkupuolella kansanedustajat ja ministerit kävisivät heille räätälöidyn lainvalmistelun kurssin.

Pyrimme paikkaamaan koulutuksellisen aukon.

– Sipilä totesi, että ”lainvalmistelijan ammattiin ei ole mahdollista opiskella missään oppilaitoksessa”. Pyrimme paikkaamaan tämän pääministerinkin havaitseman koulutuksellisen aukon, oikeustieteiden laitoksen johtaja, professori Tapio Määttä toteaa.

Oikeustieteiden laitoksella voi suorittaa oikeustieteen maisterin tai hallintotieteiden maisterin tutkinnon pääaineena lainsäädäntötutkimus.

Uudessa lainvalmistelun perusopintokokonaisuudessa opiskelijat suorittavat opintoja vähintään 25 opintopisteen laajuisesti. Kahden pakollisen kurssin lisäksi tarjolla on 8 valinnaista kurssia.

Pakollisina kursseina opiskelijat suorittavat Lainsäädäntötutkimuksen perusteet ja Lainvalmistelu -opintojaksot. Valinnaisia kursseja on useita.

Lainvalmistelun perusopintokokonaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille ja sen voi suorittaa myös Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa.

Sipilä ei kommentoi JSN-päätöksiä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Juha Sipilä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei kommentoi Julkisen sanan neuvoston (JSN) päätöksiä, koska hänellä on itseään koskevia kanteluita kesken oikeuskanslerinvirastossa. Sipilä ei itse ole osallinen JSN:n päätöksiä koskevissa tapauksissa.

Pääministeri ei myöskään ole ehtinyt vielä perehtyä JSN:n päätösten perusteluihin.

Sipilästä on tehty useita kanteluita oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Ylen vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen mielestä Julkisen sanan neuvoston päätökset osoittavat, että journalismissa pitää kunnioittaa reilun pelin sääntöjä. Hän pitää JSN:n tänään antamia päätöksiä odotettuina.

Yle sai JSN:ltä vapauttavan ja Suomen Kuvalehti langettavan päätöksen niin sanotussa Terrafame-vyyhdissä. JSN:n mielestä Jääskeläinen joutui SK:n jutussa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi, joten häntä olisi pitänyt kuulla juttua varten.

Lehti lähetti hänelle kommenttipyynnön sähköpostitse ja tekstiviestillä keskellä yötä alle tunti ennen jutun julkaisemista.

Atte Jääskeläinen. (Kuva: Lehtikuva)

Yksi päätepiste Sipilä-kohulle: Suomen Kuvalehdelle langettava, Ylelle vapauttava päätös

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut Suomen Kuvalehdelle langettavan päätöksen Yleä ja pääministeri Juha Sipilää (kesk.) koskeneesta jutusta, lehti kertoo verkkosivuillaan.

JSN:n mukaan lehti laiminlöi samanaikaisen kuulemisen, eli se ei antanut kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneelle Ylen päätoimittajalle Atte Jääskeläiselle aidosti tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä.

Yle puolestaan on saanut vapauttavan päätöksen Terrafamea ja Sipilää koskeneesta uutisoinnistaan. JSN:n päätökset liittyvät Terrafame-uutisointia koskeneisiin kahteen kantelukokonaisuuteen.

Keskustelua aiheesta